Viro haki aikanaan koulutusoppia Suomesta. Nyt se on Euroopan Pisa-kärkeä, kun Suomi on luisunut alaspäin. IS vieraili maineikkaassa tallinnalaiskoulussa, jonka rehtorilla on suomalaisille pysäyttävä viesti.
Tallinna
Lue tiivistelmä
Viro on noussut Euroopan kärkimaaksi luonnontieteellistä osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa. Suomen tulokset ovat laskeneet vuodesta 2006 peräti 59 pistettä luonnontieteissä.
Tallinnan 21. koulun rehtori Meelis Kond muistuttaa, että Viro haki aikanaan koulutusoppia Suomesta, mutta ei kopioinut järjestelmää suoraan.
Kondin mukaan Viron vahvuus on ollut siinä, että kouluille ja opettajille on jätetty vastuuta, oppilailta odotetaan itsekuria ja järjestelmää on kehitetty askel kerrallaan.
Hän arvioi, että Suomen Pisa-tulosten heikkenemistä pitäisi tarkastella useiden samanaikaisten muutosten kautta. Hän arvioi, että Suomi voisi itsekin hakea oppia muilta.
Ensivaikutelma on suomalaisittain säväyttävä.
Tuolit kirskuvat lattiaa vasten, kun luokallinen lapsia nousee seisomaan ja täräyttää ilmoille tervehdyksen: ”Tere.” Näin pienet oppilaat vastaanottavat rehtorinsa Meelis Kondin, joka saapuu luokkahuoneeseen suomalaiset vierailijat kintereillään.
Koululaisten vaatteista erottuu kultaisesti kirjailtu tunnus, järjestysluku XXI.
Suomalaiseen peruskouluun tottuneelle moni asia Tallinnan 21. koulussa näyttää vieraalta.
Opettajia teititellään. Huppareita ei näy kenenkään yllä koulun käytävillä. Lisäksi jo osa ensimmäiselle luokalle tulevista lapsista valitaan painotusluokille kokeiden ja haastattelujen kautta.
Kond pitää arvokkaana oppilaiden itsekuria, ei ulkoista kontrollia. Koulussa ei esimerkiksi ole kännykkäkieltoa, vaan oletuksena on, että niitä käytetään oppitunnilla vain opetuksen edellyttäessä. Hän ajattelee, ettei koulun pidä toimia poliisina.
– Miten ihmisestä voi kasvaa vastuullinen kansalainen, jos hän ei tiedä, mitä säännöt tarkoittavat? rehtori summaa filosofiaansa.
Tallinnan 21. koulussa opiskelee samassa rakennuksessa peruskoululaisia ja lukiolaisia. Oppilaita opinahjossa on 1 358 ja opettajia 92. Kuva: Antti Hämäläinen
Etelänaapurimme Viro on Euroopan hallitseva Pisa-menestyjä. Luonnontieteissä Viro sai 527 pistettä, Suomi 504. Suomen tulos on pudonnut vuodesta 2006 peräti 59 pistettä, kun Viron tulos ei ole muuttunut samalla aikavälillä tilastollisesti merkitsevästi.
Tallinnan keskustassa yli vuosisadan sykkinyt opinahjo on puolestaan yksi maansa maineikkaimmista. Yli 1 300 oppilaan kunnallinen koulu on päihittänyt useaan otteeseen tuloksillaan jopa Viron korkeiden Pisa-tulosten keskiarvon.
Suomi taas on luisunut kauemmas vuosituhannen alun kärkipaikoiltaan. Asetelmassa on jotain maallemme kiusallisen nurinkurista.
Kun Viro rakensi koulutusjärjestelmäänsä uudelleen itsenäisyyden palauttamisen jälkeen vuonna 1991, Suomesta haettiin aktiivisesti oppia. Kond oli tuolloin itse Viron koulutushallinnossa.
– Ehkä olimme hyviä oppimaan, hän tuumii vaatimattomasti.
Meelis Kond työskenteli ennen rehtorinuraansa pitkään Tallinnan opetusvirastossa ja sitä ennen Viron opetusministeriössä. Uransa hän aloitti opettajana ja apulaisrehtorina. Kuva: Antti Hämäläinen
Kond kuitenkin korjaa yhtä suosittua historiankirjoitusta.
Suomi ei suinkaan ollut ainoa maa, josta oppeja haettiin. Eikä Viro varsinaisesti kopioinut pohjoisnaapurinsa koulujärjestelmää.
Hän kertoo, että Suomesta tarkasteltiin erityisesti koulutuksen johtamista ja organisointia, eikä niinkään sitä, miten opettajan pitäisi opettaa luokkahuoneessa.
Jos Viron koulumenestykselle etsii yhtä salaisuutta, Kond tuottaa heti pettymyksen. Sellaista ei hänen mielestään ole.
– Se on mosaiikki, hän kuvailee.
– Koulutusta ei voi muuttaa ylhäältä alaspäin. Lopulta kaikki on yksittäisten opettajien ja koulujen käsissä.
Virossa kouluilla on paljon vapauksia sen suhteen, millaisia opintosuuntia tai painotuksia ne tarjoavat, Kond kertoo. Esimerkiksi Tallinnan 21. koulussa on suuntautumisvaihtoehtoja, jolloin tavallisen opetuksen rinnalle tulee lisätunteja esimerkiksi yrittäjyydestä ja robotiikasta.
Koulu on osin valikoiva: osa painotusluokista valitsee oppilaita jo ensimmäiselle luokalle kokeilla, ja lukioon haetaan neljän tallinnalaiskoulun yhteisillä pääsykokeilla.
Pisa-aineistossa virolaisoppilaat ovat raportoineet suomalaisia paremmasta työrauhasta. Kuvassa koulun lukiolaiset uppoutuneena historian kokeeseen. Kuva: Antti Hämäläinen
Tapaamme vierailullamme 17-vuotiaan Christine Alexandra Gubinskin, joka on opiskellut oppilaitoksessa yhtäjaksoisesti 11 vuotta ja puhuu neljää eri kieltä. Kun häneltä kysyy Viron Pisa-menestyksestä, vastaus ei ala opetussuunnitelmasta vaan virolaisista kodeista.
– Me luimme todella paljon. Luulen, että melkein jokaisella virolaisella lapsella on kotonaan käytännössä kirjasto, hän sanoo.
Gubinskin omassa kodissa kirjoja on niin paljon, että osa niistä on jouduttu pinoamaan autotalliin.
– Ja olen lukenut niistä jokaisen.
Hän kehuu kouluaan siitä, että opetuksessa yhdistyvät rakenne ja luovuus. Gubinski osallistui Pisa-kokeeseen yhdeksännellä luokalla. Hän kertoo, ettei yrittänyt tehtävissä arvailla, millaista yksittäistä vastausta kokeessa haettiin, vaan pohti rakennetta, jonka avulla vastaukseen pääsee.
2-luokkalaiset Hugo ja George ovat pukeutuneet vaatteisiin, jossa näkyy koulun tunnus XXI. Kuva: Antti Hämäläinen
Utelemme Viron oppimenestyksen salaisuuksista rehtorin työhuoneessa. Olemme juuri käyneet läpi Viron ja koulun aiempia tuloksia, kun tuoreimmat luvut julkaistaan. Pian seuraamme ruudulta suoraa lähetystä, jossa maan opetusministeri käy uusia Pisa-tuloksia läpi.
Rehtorilla on monenlaisia ajatuksia hallituksen koulutuspolitiikasta, mutta hän välttää lausumasta kovin räikeitä arvioita. Hän tyytyy huomauttamaan, että käytettävissä olevaan rahaan nähden Viro on onnistunut erinomaisesti.
Alakoulun oppilaat pysähtyvät käytävillä tottuneesti tervehtimään opettajia ja rehtoria. Sen jälkeen välitunnin riehat saavat jatkuvat. Kuva: Antti Hämäläinen
Suomen Pisa-tulosten heikentymistä tarkasteltaessa yksi huolestuttava kehityssuunta on heikosti pärjäävien oppilaiden määrän kasvu. Tuoreimpien tulosten mukaan oppilaiden väliset osaamiserot koulujen sisällä ovat Suomessa kasvaneet ja ne ovat tällä hetkellä huomattavasti OECD-maiden keskiarvoa suurempia.
Virossa toisia huomattavasti heikommin pärjäävien oppilaiden osuus on pystytty pitämään verrattain pienenä. Tarton yliopiston professori Margus Pedaste arvioi, että tätä voisi selittää se, että opettajat auttavat hyvin matalalla kynnyksellä sellaisia oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä muista jälkeen.
Hänen mukaansa tukea pyritään antamaan mahdollisimman varhain, mahdollisuuksien mukaan jo päiväkodissa. Kond ei kuitenkaan niele selitystä sellaisenaan.
– Minusta tukijärjestelmä on Suomessa kehittyneempi. Meidän kouluissamme ei ole tarpeeksi tukihenkilöstöä, hän arvioi.
Tallinnan 21. koulussa voi tavallisten oppiaineiden rinnalla painottaa esimerkiksi robotiikkaa ja yrittäjyyttä. Kuva: Antti Hämäläinen
Suomen tilannetta Kond kommentoi varovaisesti. Tulosten laskua olisi hänen mielestään tärkeää tarkastella useiden mahdollisten muutosten kautta.
– Millaisia muutoksia opetussuunnitelmiin ja väestöön on tullut? Myös opettajakunnan rakenne – ikä, uudet opettajat ja koulutustaso – on tärkeä huomioida. Kaikki nämä voivat vaikuttaa tuloksiin.
– Suomessa opetussuunnitelmaa muutettiin käsittääkseni aika paljon joitakin vuosia sitten. En ole perehtynyt siihen kovin tarkasti, mutta se voi olla yksi syy.
Yhden asian Kond kuitenkin nostaa esiin: kaikkea vanhaa ei hänen mielestään kannata uudistaa vain uudistamisen vuoksi.
– Joskus emme ymmärrä, mikä menneessä oli arvokasta. Haluamme muuttaa asioita hyvin nopeasti, eivätkä tulokset lopulta ole sitä, mitä odotimme.
Viron menestyksellä on myös heikko kohtansa. Kond on huolissaan opettajien riittävyydestä tulevaisuudessa.
– Yksi syy siihen, miksi meillä on hyvät tulokset, on laadukkaat ja korkeasti koulutetut opettajat. Siinä kehitys on menossa alaspäin.
Kond kertoo, että maan koulutusjärjestelmästä on viime vuosina kiinnostunut esimerkiksi Etelä-Korea. Sieltä on saapunut vierailijoita seuraamaan Tallinnan 21. koulun arkea ja oppitunteja.
Työhuoneessaan Kond selaa paksua vieraskirjaa. Suomalaisten vieraiden puumerkkejä ei viime vuosilta juuri löydy.
– Ehkä Suomessa on pitkään ajateltu, että kaikki tulevat sinne oppimaan. Mutta nykyään suomalaisten koulutusalan ihmisten pitäisi ehkä itse oppia enemmän muista maista.