Asiantuntija sanoo, että kauneudenhoitoalan sääntely on villi länsi. Asiakkaan vastuulle jää ottaa selvää klinikan taustoista ja osaamisesta.
Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) tilastoista selviää, että kymmenen viime vuoden aikana ei ole tapahtunut ainuttakaan kuolemantapausta plastiikkakirurgiassa.
PVK:n viestinnästä kerrotaan, ettei PVK tilastoi erikseen esteettisistä syistä tehtyjä kauneustoimenpiteitä, vaan plastiikkakirurgian kategoriaan kuuluvat niin lääketieteellisistä syistä tehdyt toimenpiteet, kuten palovammojen hoito, kuin esteettiset toimenpiteet.
PVK:n tilastojen perusteella kymmenen viime vuoden aikana on korvattu yhteensä 760 kuolemantapausta. Viime vuonna korvattiin 46 kuolemantapausta ja kaksi vuotta sitten 63 tapausta. Eniten kuolemantapauksia kymmenen viime vuoden aikana tapahtui vuonna 2019, jolloin korvattiin 98 kuolemaa.
Tänä vuonna on toistaiseksi korvattu neljä kuolemantapausta, mutta määrä todennäköisesti kasvaa.
PVK:n viestinnästä huomautetaan, että kuolemantapauksen tai minkä tahansa potilasvahinkoepäilyn jälkeen omaisilla tai potilaalla on kolme vuotta aikaa tehdä vahinkoilmoitus PVK:lle. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että PVK:lle voi tulla vielä ilmoituksia potilasvahingoista vuodelta 2023.
Poliisi tutkii
Kauneusoperaatiot ja -klinikat ovat herättäneet keskustelua viime päivinä. Viime viikolla uutisoitiin somevaikuttaja Olivia Oraksen, 27, kuolemasta.
Yle kertoi maanantaina, että Oras joutui sairaalaan helsinkiläisellä Plastic Surgery Center -klinikalla tehdyn rasvaimun yhteydessä. Oras menetti tajuntansa rasvaimua edeltäneessä puudutuksessa, ja hänet vietiin hoidettavaksi Husiin. Hän kuoli sairaalassa.
Helsingin poliisilaitos tiedotti tiistaina, että se aloittaa esitutkinnan Oraksen kuolemasta. Tiedotteessa kerrotaan, että poliisi tutkii tapausta tässä vaiheessa rikosnimikkeellä törkeä kuolemantuottamus.
Lisäksi tiistaina kerrottiin Lupa- ja valvontaviraston (LVV) keskeyttäneen ulkonäköön keskittyvän lääkäriklinikan Estetic oy:n palvelutoiminnan. LVV teki ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Helsingissä sijaitsevaan toimipisteeseen.
Viranomaiset olivat saaneet touko–kesäkuussa useita ilmoituksia, joiden mukaan potilasturvallisuus vaarantuu yrityksessä tehtävissä toimenpiteissä.
– Löysimme valvontakäynnillä yrityksen tiloista myyntiluvatonta botuliinitoksiinia ja hyaluronidaasia sekä myyntiluvattomia pintapuudutteita ja antibioottivoiteita, LVV:n ylitarkastaja Toni Honkakorpi sanoi tiedotteessa.
Poliisi kertoi, että Olivia Oras kuoli torstaina 3. syyskuuta. Karoliina Simoinen
Lainsäädäntö laahaa
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Annina Klemelä kertoo, että kauneudenhoitopalveluiden kirjo on laajentunut valtavasti viime vuosina. Hänen mukaansa palveluita on tarjolla laidasta laitaan.
– Kun toimenpiteet lisääntyvät, silloin yleensä myös koulutus ja tietoisuuskin lisääntyvät ja tuotteet paranevat. Ajan kanssa turvallisuus luontaisesti jossakin määrin paranee, Klemelä sanoo.
Tämä ei välttämättä tapahdu kovin nopeasti. Kun uusia kauneudenhoitopalveluita tulee markkinoille, niihin voi Klemelän mukaan liittyä varsin pitkään ”aikamoisia turvallisuuskysymyksiä”.
– Esimerkiksi tuotteissa tai palveluissa ei ole mitään ennakkohyväksyntä- tai ennakkotarkastusmenettelyä.
Klemelä korostaa, että hän puhuu terveydenhuollon ulkopuolisista esteettisistä kauneudenhoitopalveluista. Hän ei myöskään ota kantaa Oraksen tapaukseen vaan puhuu asiasta yleisellä tasolla.
Klemelä kertoo, että hänen näppituntumansa perusteella erityisessä suosiossa parin viime vuoden aikana ovat olleet pistoshoidot, kuten täyteaine- ja lipolyysipistokset sekä botuliinihoidot.
– Ylipäätään kauneuspalveluina tarjotaan nykyisin paljon varsin korkeariskisiä ihoa lävistäviä hoitoja. Esteettisellä alalla on tyypillistä, että trendejä tulee ja trendejä menee.
Klemelän mukaan tämä luo haasteen valvonnalle, koska lainsäädäntö laahaa aina trendien ja innovaatioiden perässä. Klemelän mielestä palveluntarjoajilta vaaditaan nykypäivänä vankkaa osaamista, jotta he voivat tarjota pistoshoitoja tai korkeariskisiä hoitoja turvallisesti.
– Harmillisesti asiakkaan niskaan kaatuu tällä hetkellä melkoinen vastuu ottaa selvää tekijän taustoista ja osaamisesta, ja näinhän sen ei tietenkään pitäisi olla.
Klemelän mukaan esteettisellä alalla on tyypillistä, että trendejä tulee ja trendejä menee. Kuvituskuva. AOP
Villi länsi
Klemelän mielestä kauneudenhoitoalan sääntely on villi länsi, ja tähän liittyy hänen mielestään yksi alan suurimmista ongelmista.
– Kun kauneudenhoito- tai esteettisestä alasta puhutaan, niin kyllähän erityislainsäädännön puuttuminen on ongelmallista. Alaa säännellään yleislainsäädäntöjen perusteella, Klemelä sanoo.
Toinen suuri ongelma ovat hänen mielestään tuotteet ja laitteet.
– Niitä tulee valtavaa vauhtia markkinoille, ja niitä on saatavilla ympäri maailman. Ja tietysti toimijat myös hankkivat niitä ympäri maailman.
Klemelä kertoo, että koska alalla ei ole ennakkotarkastusmenettelyä, usein puutteelliset laitteet tai tuotteet löydetään vasta myöhemmin valvonnassa.
– Voi olla aika radikaalistikin lainsäädännön vastaisia tuotteita tai laitteita käytössä.
Monta valvojaa
Kauneudenhoitoalan valvonta jakautuu useiden viranomaisten vastuulle. Klemelä kertoo, että terveydenhuollon toimintaa valvoo Lupa- ja valvontavirasto (LVV), lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita puolestaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
– Tukesissa me valvomme esimerkiksi kosmetiikkatuotteita ja terveydenhuollon ulkopuolisia kuluttajille tarjottavia palveluita.
Klemelä jatkaa luetteloa: säteilyn käyttöä valvoo Säteilyturvakeskus (Stuk), ja esimerkiksi toimitilojen hygienian valvonnasta vastaavat kunnalliset terveystarkastajat.
– Eli monenlaista viranomaista mahtuu tähän valvontakentälle. Se voi myös sekoittaa näitä toimijoita, kun valvonta ei kuulu suoraan yksittäisesti kellekään vaan on näin jakautunut, Klemelä sanoo.