- Nuorten talousosaaminen vaihtelee paljon, kertoo uusi kyselytutkimus.
- Lukiolaisilla oikeiden vastausten osuus oli 73 prosenttia ja ammattikoululaisilla 58 prosenttia. Tytöillä oli heikommat tulokset kuin pojilla.
- Heikot taloustaidot voivat johtaa ylivelkaantumiseen ja köyhyyteen.
- Professori Terhi-Anna Wilska sanoo, että talouskasvatusta pitäisi lisätä ammatillisessa koulutuksessa.
Ensimmäisen kerran vanhemmat puhuivat rahasta Anni Rytille hänen ollessaan noin 12-vuotias.
Yrittäjävanhemmat selittivät, mitä tarkoittaa olla velkaa ja miksi velan ottamista kannattaa välttää.
– Nuoresta asti on ollut avointa rahapuhetta. Mitä uusi koti tai uuden auton ostaminen käytännössä tarkoittaa.
Nyt 17-vuotias Ryti opiskelee logistiikan perustutkintoa Stadin ammattiopistossa. Lisäksi hän suorittaa iltalukiota.
Ryti arvioi olevansa talousasioissa taitavampi kuin useimmat ikäisensä.
Katso, millaisista asioista Anni Ryti on keskustellut vanhempiensa kanssa:
Anni Rytin kotona on keskusteltu avoimesti rahasta. Taloustaidoissa on huolestuttavia eroja
Toiveikkaampi tulevaisuus – Nuorten talousosaamisbarometri kartoittaa 15–19-vuotiaiden talousosaamista.
OP Pohjolan, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston toteuttaman kyselyn mukaan nuorten talousosaaminen vaihtelee paljon.
Merkittävimmät selittävät tekijät eroille ovat koulutusaste ja koulumenestys.
Nuorten talousosaamista mitattiin kysymällä muun muassa korkotasoista, inflaatiosta ja taloudellisen riskin hajauttamisesta.
Lukiolaisilla oikeiden vastausten osuus oli 73 prosenttia ja ammattikoululaisilla 58 prosenttia.
Tytöillä oli heikommat tulokset kuin pojilla.
Katso, kuinka lukiolaisten talousosaaminen on selvästi parempaa kuin ammattikoululaisten:
Heikot taloustaidot voivat johtaa siihen, että nuori kuluttaa yli tulojensa, voi ylivelkaantua, eikä vaurastu. Hän ei silloin ymmärrä, miten tuloja ja menoja pitäisi seurata ja suunnitella ja miten kannattaisi säästää. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
– Aikuisena tämä voi heikentää koko perheen toimeentuloa ja lisätä köyhyyttä.
Vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa nuoren taloudelliseen toimintaan, taloudelliseen turvallisuuteen ja tulevaisuuden haaveisiin.
Heikommin toimeentulevissa perheissä nuorten taloustaidot olivat huonommat ja he luottivat talouteensa vähemmän kuin hyvätuloisemmissa perheissä.
– Yleiskuva on kuitenkin se, että nuorten talousosaaminen on melko hyvää. Se, mikä jossain määrin huolestuttaa on nämä sisäiset erot, jotka johtuvat lapsuudenperheen taloudellisesta taustasta sekä siitä, missä opiskelee.
Näin kysely tehtiin
Kyselyyn osallistui yhteensä 61 koulua eri puolilta Suomea.
Kyselyyn vastasi yhteensä 2346 osallistujaa alkuvuonna 2026.
Kysymykset laadittiin käyttäen mallina niin kutsuttua Big Five -kysymyspatteristoa.
Kyselytutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024.
Tulosten perusteella pojilla oli hieman paremmat taloustaidot kuin tytöillä. Pojat myös luottavat enemmän taloudellisiin kykyihinsä.
Wilskan mukaan poikia kannustetaan miettimään rahaan liittyviä asioita sekä kotona että koulussa.
– Esimerkiksi kotona poikien kanssa puhutaan enemmän sijoittamisesta ja säästämisestä kuin tyttöjen kanssa.
Wilska suosittelee, että talouskasvatusta lisättäisiin erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Siellä tyttöjen tavoittaminen on tärkein kehityskohde.
– Mitä tarkoittaa inflaatio, kun menee ostoksille, tai mitä tarkoittaa korko, kun esimerkiksi maksaa asuntolainaa?
Vanhempien pitäisi puhua lastensa kanssa myös vaurastumisesta, ei vain velkaantumisesta ja muista talousongelmista.
Wilskan mukaan kyselyssä käytetyt kysymykset olivat sellaisia tietoja, joita jokaisen tulisi hallita.
Säästössä tuhansia euroja
Anni Ryti opiskelee ammattiopiston lisäksi lukiossa. Ammattiopistossa raha-asioita ei käsitellä hänen mielestään kovin syvällisesti.
– Yhdellä kurssilla kerrotaan, mikä on maksuhäiriömerkintä, mutta mahdollisuuksia ja käytännön vinkkejä ei käsitellä juuri lainkaan.
Avaa kuvien katselu
Anni Rytille talousosaamisesta on ollut hyötyä tulevaisuuden kannalta. Hän haluaa ostaa oman asunnon ja pohtii jo nyt, miten siihen voisi valmistautua oman alavalinnan kautta. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Ryti toivoo, että ammattiopiston kursseilla käsiteltäisiin myös sijoittamista ja säästöjen kasvattamista.
– Haluaisin, että kursseilla annetaan konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä ison hankinnan tekeminen tarkoittaa. Edes kiinnostuneille voisi olla tarjolla taloustaitokursseja tai -opintoja.
Ryti tietää aiheesta, sillä hänellä on säästöjä useita tuhansia euroja. Osakesäästötili hänellä on ollut syntymästään asti.
Kesällä hän teki kuljettajan töitä kuljetusyrityksessä ja esiintyi konserttikanteleen kanssa sekä sai siitä esiintymispalkkiota. Nykyään hän tekee töitä viikonloppuisin ja loma-aikoina.
Avaa kuvien katselu
”Usein muilla ikäisilläni saattaa olla tilanne, ettei ole yhtään rahaa tilillä ja säästäminen on vierasta. Asenne saattaa olla se, että minulla on rahaa nyt, niin miksi en käyttäisi sitä nyt”, sanoo Anni Ryti. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Ryti laittaa kuukausittain säästöön kymmeniä, joskus jopa satoja euroja.
Hän säästää arjessaan esimerkiksi keittämällä kahvin kotona. Hän syö koulussa ilmaisen lounaan ja asuu vanhempiensa luona. Koulumatkoihin hän saa Kelan matkatukea.
Ryti haaveilee omistusasunnosta noin kolmekymppisenä.
– Oma asunto olisi hienoa, samoin oma auto. Haaveilen myös omasta konserttikanteleesta.