Helsinkiläinen Veera Poutiainen, 27, menetti luottotietonsa ostettuaan velaksi elämyksiä. Lopulta myös arjen ruokaostokset oli tehtävä Klarnalla. Hän haluaa varoittaa muita maksunlykkäyksen riskeistä.

Osta nyt, maksa myöhemmin. Opintolaina, luottokortti ja Klarna.

Niiden turvin helsinkiläinen Veera Poutiainen, 27, pystyi elämään haluamallaan tavalla. Kun velat alkoivat kasaantua, lopulta hänen oli pakko ostaa laskulle jopa arjen perustarpeita, kuten ruokaa.

– Se, että lopulta menetin luottotietoni, johtui siitä, että ostin Woltista ruokaostoksia Klarnalla, Veera kertoo.

Lainarahalla Veera osti kokemuksia, ei niinkään tavaroita. Velkaa kertyi esimerkiksi suosikkiartistien keikkalipuista ja ulkomaanmatkoista. Veera halusi kokea samoja asioita kuin ihmiset hänen ympärillään, olla osa ryhmää.

– Jos parhaat ystäväni menevät Amsterdamiin tai vaikka Ruissiin [Ruisrockiin], minäkin haluan tulla, Veera tiivistää ajatuksensa.

– Kulutin rahaa itselleni tärkeisiin asioihin. En ajatellut silloin kuluttavani rahaa tyhmästi, mutta nykyään ymmärrän, että ne olivat tyhmiä valintoja ja toimisin eri tavalla, hän lisää.

Veera edustaa sitä kasvavaa joukkoa nuoria, joiden ylivelkaantuminen on lähtöisin laskulle ostamisesta ja osamaksuista: Wolt-velallisten sukupolvea.

Veera oli oppinut pelkäämään pikavippejä, mutta laskulle ostaminen tuntui helpolta ja turvalliselta vaihtoehdolta. Nyt hän ymmärtää, että se ajoi hänet haitalliseen kierteeseen. inka soveri

Maksunlykkäyksen riskit

Veera on asunut jo kuusi vuotta Helsingin Punavuoressa komeassa, yli satavuotiaassa kivitalossa. Häntä asetelma hieman huvittaa: hän, ulosotossa oleva opiskelija luksusputiikkien ja rahakkaiden keskellä.

20 neliön pikkuyksiön pinnat ovat elämää nähneet ja vuokra Helsingin hintatasoon nähden edullinen 680 euroa kuussa.

Veera haluaa kertoa tarinansa, koska hän haluaa purkaa jatkuvasti yleistyviin maksuhäiriöihin liittyvää häpeää ja toisaalta lisätä tietoisuutta maksunlykkäyspalveluiden riskeistä.

– Klarnalla pystyy maksamaan nykyään vaikka missä. Pystyy ostamaan lentolippuja ja maksamaan hotelleja ja Airbnb:tä. Minusta se on ihan älytöntä, koska se altistaa velkaantumiselle, hän sanoo.

– Jos on vaikka uupunut, tuntuu niin helpolta, että esimerkiksi ruokaa saa tilattua kotiin Klarnalla, Veera lisää.

Puutteelliset rahataidot, ylisukupolvinen köyhyys, ADHD. Muun muassa nämä syyt ovat Veeran mielestä vaikuttaneet siihen, että hän eli yli varojensa.

Veera kasvoi pienituloisessa yksinhuoltajaperheessä, jossa rahaa oli välillä lainattava. Veera ei kuitenkaan syytä rahavaikeuksistaan kasvatustaan.

– Minusta tuntuu, että ihmiset, jotka tuomitsevat, eivät ymmärrä kaikkia syy-seuraussuhteita siellä taustalla, kuten neuroepätyypillisyyttä tai sitä, että ei ole perhettä, joka pystyy tukemaan rahallisesti.

Lainaa elämyksiin

Kun Veera muutti omilleen, hän eli pari vuotta toimeentulotuen ja työttömyystuen turvin ja teki pienipalkkaisia töitä. Rahaa ei ollut mihinkään ylimääräiseen. Vuonna 2021 Veera aloitti sosionomiopinnot ammattikorkeakoulussa ja päätti ottaa opintolainaa.

– Oli niin helpottavaa, kun yhtäkkiä oli rahaa ostaa asioita eikä tarvinnut laskea jokaista senttiä, Veera sanoo.

Opintolainaa Veera on nostanut viiden vuoden aikana yhteensä noin 34 000 euroa.

Veera oli aina tottunut siihen, että rahaa on vähän. Opintolainan ja osamaksujen myötä hän saattoi tehdä haluamiaan asioita. inka soveri

Hän nosti lainaerän kahdesti lukuvuodessa ja maksoi ensin vuokran omavastuuosuuden puoleksi vuodeksi. Loppusumma saattoi huveta noin kuukaudessa. Esimerkiksi keikoilla käyminen on Veeralle rakas harrastus – eikä halpa sellainen.

Kun rahat loppuivat, Veera teki töitä ja turvautui maksunlykkäykseen, luottokorttiin ja kavereilta lainaamiseen. Pahimmillaan Veera oli muutamille ystävilleen satoja euroja velkaa yhteisistä menoista. Se aiheutti joskus riitaa.

– Se oli varmaan kavereille ristiriitaista. He halusivat auttaa minut mukaan esimerkiksi reissuun, mutta eivät kuitenkaan halunneet tehdä karhunpalvelusta. Se on minulle tulevaisuudessa ongelma, kun pitää maksaa takaisin ja se syventää velkaantumista, Veera pohtii.

Ajan myötä Veera sopi ystäviensä kanssa pelisäännöksi, ettei velka saanut kerralla ylittää 50 euroa.

Raskas kierre

Velka tuntui ”tulevaisuuden minun” ongelmalta, joka ratkeaisi viimeistään silloin kun Veera olisi työelämässä. Pikavippeihin Veera ei koskenut, mutta etenkin laskulle ostaminen tuntui helpolta ja turvalliselta vaihtoehdolta.

Hän alkoi olla umpikujassa, kun uusi opintolainaerä hupeni välittömästi rästissä olevien velkojen kuittaamiseen ja vuokraennakoihin. Veera oli ajautunut ylivelkaantuneelle tyypilliseen kierteeseen: uusi velka upposi vanhoihin velkoihin.

Arjen menoja oli jo pian kuitattava osamaksuilla.

– Se tuli kalliimmaksi kuin mitä muuten käyttäisin ruokaan, mutta en saanut ostettua ilman rahaa ruokaa muutenkaan kuin Woltilla, Veera sanoo.

Kun hänellä vielä oli luottotiedot, oli kausia, jolloin hän maksoi ”kaiken mahdollisen” Klarnalla, jotta pystyisi säästämään pientä summaa tilillään muihin pakollisiin hankintoihin.

Klarna-tililtä näkyy, että Veera tilasi paljon ruokaostoksia laskulla. inka soveri

– Jotenkin ajattelin, että ei minulla ainakaan vielä ole mennyt luottotiedot, niin ei se ole niin paha.

Niin kuitenkin kävi, kun velat yksi toisensa jälkeen alkoivat vyöryä perintään. Veera oli yhteydessä velkaneuvontaan, josta häntä neuvottiin päästämään velat ulosottoon. Se tuntui vähän helpottavaltakin: ainakaan uutta velkaa ei enää saa.

– Sellainen kierre on tosi raskas, ettei ole ikinä rahaa, vaikka olisi koko ajan töissä.

LUE MYÖSWolt-velka kasvaa

Iltalehti on aiemmin kertonut maksuhäiriöiden lisääntymisestä ja Woltilla ja Klarnalla velkaantumisesta.

Luottokorttivelka, maksuaikalaskut ja osamaksut ovat lisääntyneet etenkin nuorten velkaongelmien taustalla.

Wolt on vuoden 2023 alusta lähtien tehnyt yhteistyötä kuluttajaluottoyhtiö Klarnan kanssa. Kuluttaja voi hoitaa ostoksensa laskulla. Toisin sanoen Wolt-ostokset on mahdollista tilata kotiinkuljetuksella, vaikka tili olisi tyhjä.

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar kertoi aiemmin Iltalehdelle, että laskuilla velkaantuminen on kasvava ilmiö.

Hänen mukaansa ilmiö on monitahoinen. Kuluttajan tulisi tuntea omat resurssinsa ja tunnistaa oma tapansa käyttäytyä. Kuluttajalle kuitenkin tarjotaan uusia mahdollisuuksia, joilla voi kätevästi hoitaa maksuasiat, ja ihmiset tarttuvat niihin herkästi.

Woltin maksupalveluiden johtaja Anniina Heinonen kommentoi aiemmin sähköpostitse, että Woltilla on keinoja tukea asiakkaita ylivelkaantumisen estämiseksi. Wolt-tili on mahdollista mitätöidä asiakkaan pyynnöstä.

– Näemme, että kyse on kuitenkin isommasta ongelmasta eli siitä, että monella on haastava taloustilanne. Vaikka huoli mahdollisesta ylivelkaantumisesta on perusteltua, samat huolet koskevat myös muita luoton muotoja.

Pino perintäkirjeitä

Veera sai ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän vuonna 2024. Hän ei tällä hetkellä ole varma siitä, miten paljon velkaa on. Velat ovat hajallaan ja osin päällekkäin eri rekistereissä, koska ne ovat eri perintävaiheissa. Tilanne tuntuu hänestä sekavalta.

Fyysinen muistutus tilanteesta on kaappiin sullottu pino avaamattomia perintäkirjeitä.

– Niitä on ahdistavaa edes katsoa, koska niille ei kuitenkaan voi tehdä mitään, Veera sanoo.

Veera näyttää puhelimestaan erään perintätoimiston maksuvaatimuksia. Listalla on esimerkiksi puhelin- ja sähkölaskuja. Klarna-tililtä näkyy, että maksunsiirtoa on käytetty pääosin muutamien kymppien ruokaostoksiin.

Veera opiskelee sosionomiksi. Toimeentulotuen uudistus luo huolta taloudellisesta pärjäämisestä opintojen loppuajaksi. inka soveri

Hän arvioi, että ulosottovelat jäävät kokonaisuudessaan alle 10 000 euron mutta liikkuvat useissa tuhansissa. Opintolaina ei ole ulosotossa.

Osa veloista on jo päätynyt ulosottoon, ja velkaa on myös peritty tuloista joitakin kertoja, Veeran ulosottotiedoista selviää. Ulosottorekisterissä on merkintä varattomuusesteestä, mikä tarkoittaa sitä, ettei Veeralla juuri nyt ole tuloja tai muuta omaisuutta, jota voitaisiin ulosmitata velan maksuun.

Valmistuminen lykkääntyi

Veera kertoo, että hän yritti eri toimin hillitä velkaantumistaan. Hän sulki Klarna-tilinsä useamman kerran, mutta päätyi aina ottamaan sen uudelleen käyttöön.

Rahaongelmat ovat hidastaneet opintoja. Veeran oli tehtävä opintojen ohella töitä ruokakaupassa nollatuntisopimuksella. Töiden tekeminen taas nipisti aikaa ja voimavaroja opiskelusta.

– Olin yhtäkkiä kuluttanut opintotukikuukaudet ja opintolainan eikä minulla ollut kuin noin 60 opintopistettä tehtynä eli vuoden edestä.

Veera arvioi, että opintojen suorittamiseen menee vielä kaksi vuotta.

Toimeentulotuen uudistuksen takia hänen pitäisi täysipäiväisenä opiskelijana saada ensisijaisesti opintotukea, mutta hänelle ei enää myönnetä sitä. Veeran toimeentulotuen perusosa tippuu pian 50 prosenttia ja on jatkossa vain vähän alle 300 euroa kuussa.

Veerasta tilanne on ristiriitainen: hän haluaisi valmistua ja olla yhteiskunnalle hyödyksi. Uudistuksen myötä tuntuu, että tämä mahdollisuus otetaan häneltä pois.

ADHD syventää kierrettä

Velkakierrettä on osaltaan synnyttänyt ja syventänyt ADHD, Veera kokee. Hänellä ADHD:hen liittyy impulsiivisuutta, hetkessä elämistä ja elämyshakuisuutta.

– Minulla on vaikeuksia ennakoida asioita. Se tekee talouden hallinnasta haastavampaa eikä seurauksia ajattele aina etukäteen, Veera kertoo.

Veeralla on ADHD-lääke, joka maksaa 80 euroa kuussa. Toimeentulotuella hän sai lääkkeen maksusitoumuksella, mutta opintolainalla ja -tuella eläessään hänen oli maksettava lääke itse.

Veera haluaa varoittaa muita maksunlykkäyspalveluiden riskeistä. inka soveri

– Monesti en saanut sen takia syötyä lääkkeitä ja se pahensi rahankäyttöön liittyviä oireita entisestään, Veera sanoo.

Laskujen laiminlyönti selittyy maksukyvyttömyyden lisäksi myös unohduksilla, Veera myöntää.

– Kerran minulla katkesivat sähköt ja sitten piti maksaa sata euroa sähköjen kytkentämaksua. Olin viikon ilman sähköj ä täällä kotona kynttilänvalossa, Veera kertoo.

Vertaistukea

Suomalaisten ylivelkaantuminen on kasvava ongelma. Kaikkiaan ulosottoon joutui viime vuonna hieman yli 600 000 ihmistä.

Talousvaikeuksistaan Veera puhui ensin H&V-kerho-podcastissa, jota hän luotsaa yhdessä ystävänsä kanssa. Hän sai paljon kiitosta avoimuudestaan.

– Jotkut kertoivat, että eivät tunteneet ketään muita, joilla olisi tällaisia kokemuksia. He eivät olleet uskaltaneet kertoa kellekään omille läheisilleen.

Veera muistuttaa, ettei ulosottoon ajauduta vahingossa. Tie maksamattomasta laskusta velan oikeudelliseen perintään on pitkä.

Maksumuistutukset kertyvät, lasku menee perintään, ja sielläkin se kasvaa pitkään korkoa. Maksusuunnitelman voi myös tehdä jokaisessa vaiheessa.

Veera on varautunut siihen, että seuraavat pari vuotta ovat hänelle taloudellisesti hyvin niukkoja. Se aiheuttaa huolta. Hänen on ollut pakko muuttaa ajatteluaan sen suhteen, että pitäisi tavoitella kalliita elämyksiä.

Tilanteestaan huolimatta Veera haluaa suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti. Hän uskoo, että saa ulosottovelat maksettua muutamien vuosien kuluessa, kun pääsee työelämään.

– Pystyn olemaan yhteiskunnalle hyödyksi, kun valmistun. Ala tuntuu omalta, ja uskon, että minulla on paljon annettavaa.