IS kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajien kantaa eläkekattoon. Keskusta kuvailee ehdotusta oikeudenmukaiseksi, Sdp:n mielestä muutos iskisi pieni- ja keskituloisen kukkaroon.
Kuuden suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajat ylhäältä vasemmalta alkaen: Jukka Kopra (kok), Oras Tynkkynen (vihr), Antti Kurvinen (kesk), Aino-Kaisa Pekonen (vas), Tytti Tuppurainen (sd) ja Jani Mäkelä (ps) Kuva: IS arkisto
Lue tiivistelmä
Kolme suurinta puoluetta eli kokoomus, Sdp ja perussuomalaiset vastustavat eläkekattoa, vaikka 57 prosenttia suomalaisista kannattaa sitä Ilta-Sanomien kyselyn mukaan.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kuvailee eläkekattoa oikeudenmukaisuustoimeksi ja vahvistaa puolueen tavoittelevan sitä.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja perussuomalaisten Jani Mäkelä muistuttavat, että eläkekatto nostaisi pieni- ja keskituloisten eläkemaksuja.
Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen ja vihreiden Oras Tynkkynen suhtautuvat eläkekattoon myönteisesti, mutta pitävät myös kireämpää verotusta mahdollisena vaihtoehtona.
Pitäisikö korkeimmille eläkkeille asettaa katto? Ilta-Sanomat kysyi asiaan kantaa kuuden suurimman puolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Maanantaina julkaistun IS:n kyselyn mukaan eläkekattoa kannattaa jopa 57 prosenttia suomalaisista.
Myönteisimmin eläkekattoon suhtautuu keskusta. Kolme suurinta puoluetta – kokoomus, Sdp ja perussuomalaiset – puolestaan vastustavat eläkekattoa.
Eläkkeensaajista noin puolet sai vuonna 2025 eläkettä vähemmän kuin 2 000 euroa kuukaudessa.
Keskustan Antti Kurvinen vahvistaa, että puolue tavoittelee Suomeen eläkekattoa. Tarkempiin lukuihin tai yksityiskohtiin Kurvinen ei toistaiseksi mene.
– Joka tapauksessa kysymys olisi kaikkein korkeimmista eläkkeistä, hän summaa.
Kurvinen kuvailee eläkekattoa ”oikeudenmukaisuustoimeksi”. Tulevien vuosien ankara julkisen talouden sopeutuskuuri vaatii Kurvisen mielestä puuttumista myös eläkejärjestelmän kokonaisuuteen.
Käytännössä kysymys olisi Kurvisen mukaan vasta tulevaisuudessa maksuun tuleviin eläkkeisiin puuttumisesta. Nykyisin maksussa oleviin eläkkeisiin ei voi nykyisen perustuslakitulkinnan puitteissa suoraan puuttua.
Eläkekaton asettaminen perustuu ajatukseen eläkejärjestelmän paineen vähentämisestä pitkällä aikavälillä. Eläketurvakeskus arvioi vuonna 2014, että eläkekaton asettaminen toisi säästöjä noin kymmenen vuoden päästä.
Eläkekatto tarkoittaisi todennäköisesti myös maksukattoa. Lyhyellä aikavälillä se merkitsisi vajetta nykyisin maksussa olevien eläkkeiden rahoitukseen. Maksupaine siirtyisi suuria eläkkeitä saavilta pieni- ja keskituloisille.
Siksi Sdp:n Tytti Tuppurainen toteaa, ettei puolue kannata Suomeen eläkekattoa.
– Tavallisten suomalaisten maksurasite kasvaisi, hän sanoo.
Samaan aikaan Sdp on Tuppuraisen mukaan sitä mieltä, että myös korkeimpia eläkkeitä saavien on osallistuttava nykyistä enemmän talouden tasapainottamiseen.
– Nykyinen hallitus on päinvastoin keventänyt korkeimpien eläkkeiden verotusta. Solidaarisin keino on kiristää korkeimpien eläkkeiden verotusta, ja Sdp on valmis tarkastelemaan tätä vaihtoehtoa osana ensi kauden sopeutuksia.
Perussuomalaisten Jani Mäkelän vastaus on niukka, mutta selkeä: eläkekattoa ei Mäkelän mielestä Suomeen kaivata. Tuppuraisen tapaan Mäkelä muistuttaa, että eläkekatto nostaisi nykyisiä eläkemaksuja.
– Suhtaudun tällaiseen ehdotukseen varsin nuivasti. Jo tällä hetkellä tilanne on se, että ylimpiä eläkkeitä verotetaan tiukemmin kuin montaa muuta tuloa. Jos sitä progressiota vielä jyrkennettäisiin, niin ei se ole tarkoituksen- eikä oikeudenmukaista.
Kokoomuksen Jukka Kopra linjaa, ettei kokoomus kannata eläkekaton asettamista. Perustelut noudattelevat Tuppuraisen ja Mäkelän kuvailemaa vaikutusta nykyisiin eläkemaksuihin.
– Jos ihminen maksaisi edelleen eläkemaksuja, mutta niiden vastineeksi ei enää kertyisi eläkettä, maksu muuttuisi käytännössä lisäveroksi, Kopra toteaa.
– Minusta olisi outoa, että poliitikot alkaisivat jälkikäteen määritellä euromäärää, jonka jälkeen ihmisen itse ansaitsema eläke olisi muka kohtuuton.
Kopran mukaan kokoomus kannattaa sen sijaan eläkkeen kertymisen rajoittamista muusta kuin työstä. Työeläkettä kertyisi siis jatkossa vain työnteosta, vanhempainvapaasta ja varusmiespalveluksen ajalta.
Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen kertoo vasemmistoliiton lähtevän siitä, että mahdolliset eläkkeisiin osuvat sopeutukset pitää kohdistaa suuriin eläkkeisiin.
– Joko eläkekatolla, verotuksella tai siten, että hidastetaan suurimpien eläkkeiden kasvuvauhtia muokkaamalla indeksiä progressiiviseksi.
Näytätte siis periaatteessa vihreää valoa eläkekatolle?
– Suhtaudun asian selvittämiseen myönteisesti.
Vihreiden Oras Tynkkynen puolestaan kertoo, että jos eläkekatolle löytyy toteuttamiskelpoinen malli, se voi olla osa ensi hallituskauden toimia.
– Vihreät kannattavat eläkekaton taustalla olevaa tavoitetta varmistaa, että talouden tasapainotuksessa myös suurimmat eläkkeet ovat tarkastelussa mukana ja samalla pienituloisia eläkeläisiä varjellaan leikkauksilta.
Tynkkynen pitää riskinä eläkekatossa sitä, että käytännössä säästö kohdistuisi vain nuorten sukupolvien tuleviin eläkkeisiin.
Tynkkysen mukaan todennäköisesti eläkekattoa vastaavaa hyötyä voisi hakea reilummin verotuksen kautta.
– Verotuksella suurituloiset eläkeläiset voisivat osallistua nykyistä enemmän talouden vahvistamiseen.