Juttu tiivistettynä
- Vihreiden kannatus on heikentynyt. Se on nyt alempana kuin yli kymmeneen vuoteen.
- Vihreiden kannattajat mieltävät itsensä vasemmistolaisemmiksi kuin SDP:n kannattajat.
- Politiikan painopisteen siirtyminen talous- ja turvallisuuskysymyksiin on heikentänyt vihreiden näkyvyyttä julisessa keskustelussa.
- Vihreät kamppailevat äänestäjistä vasemmistoliiton kanssa. Vasemmistoliitto on onnistunut kasvattamaan omaa kannatustaan.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Työmaata riittää.
Puheenjohtaja Sofia Virta (vihr.) toisti kesän alussa tavoittelevansa vihreiden kannatukseksi pääministeripuolueiden tasoa kahdeksan vuoden kuluttua. Juuri nyt puolueen kannatus on heikompaa kuin yli kymmeneen vuoteen.
Viime eduskuntavaaleissa, reilut kaksi vuotta sitten vasemmistoliitto ohitti kannatuksessa vihreät. Ylen ja Taloustutkimuksen mittaushistoriassa vuodesta 1994 lähtien vihreät ei ole koskaan ollut yhtä pitkää jaksoa vasemmistoliittoa heikompi kuin nyt.
Puheet vihreistä kokoomuksen puisto-osastona ovat loppuneet. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kesällä julkaisemien arvo- ja asennekyselyjen mukaan vihreiden kannattajat ovat nykyisin vasemmistolaisempia kuin SDP:n kannattajat.
Lisäksi SDP:n kannattajat suhtautuvat sosialismiin kielteisemmin kuin vihreiden kannattajat. Ero on toki pieni.
Jos vihreät luokiteltaisiin puolueena pelkästään kannattajiensa perusteella, vihreistä voisi alkaa puhua vasemmistopuolueena.
Kannatuksen laskuun on kaksi syytä
Yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta nimeää kaksi syytä, jotka heikentävät vihreiden mahdollisuutta saada kannatusta.
Ensinnäkin EVAn selvityksen perusteella ihmiset hahmottavat poliittista suhtautumistaan aiempaa enemmän aatteellisten linjaerojen kautta. Silloin on usein kyse vasemmisto–oikeisto-akselin eroista. Siihen vaikuttaa merkittävästi talouspolitiikka.
Oikeistolaisen talouspolitiikan tunnusmerkkeinä voi pitää puhetta julkisen sektorin pienentämisestä ja tiukasta talouskurista. Vasemmistolaisen talouspolitiikan tunnusmerkkinä voi pitää julkisen sektorin roolin vahvistamista sekä sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa.
– Vihreiden kannattajat identifioituvat vasemmistolaisiksi. Puolueen ja sen kannattajien ajatusmaailmat eivät täysin kohtaa, Karimäki arvioi.
– Vihreät puolueena ei ole koskaan halunnut asemoitua vasemmisto–oikeisto-jakolinjalla. Tämä epäsuhta hämmentää osaa heistä, jotka pohtivat, mitä puoluetta kannattaisivat.
Vihreitä yhdistää vasemmistopuolueisiin hyvinvointiyhteiskunnan korostaminen. Kaikuja oikealta ovat yrittämisen esiintuominen ja markkinoiden näkeminen ratkaisuna ongelmiin.
Karimäen mukaan kansalaisten kannatus suuntautuu nyt etenkin puolueisiin, jotka tunnistetaan selkeästi vasemmisto–oikeisto-jaon edustajina akselin molemmista päistä. SDP on suosituin puolue ja kokoomus toiseksi suosituin.
– Oikeisto–vasemmisto-akseli on noussut hyvin ratkaisevaan asemaan siinä, miten kansalaiset poliittista valintaansa pohtivat, Karimäki arvioi.
Avaa kuvien katselu
Yliopistotutkija Jenni Karimäki nostaa kaksi syytä vihreiden kannatuksen laskuun: kansalaiset asemoivat itsensä aiempaa enemmän vasemmisto-oikeisto-jaon perusteella ja ympäristö on jäänyt sivuun politiikan painopisteistä. Kuva: Antti Eintola / YleUkraina ja heikko talouskasvu hallitsevat
Toinen syy on politiikan painopisteen vaihtuminen.
Vielä ennen vuoden 2019 vaaleja puhuttiin ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä. Nyt keskiössä ovat turvallisuus sekä heikko talouskasvu ja valtion talouden huono tilanne.
– Maailman aika on tällä hetkellä hyvin turvallisuus- ja talouspolitiikkapainotteista. Nämä ovat molemmat teemoja, jotka eivät ole perinteisesti niitä, joissa vihreät ovat vahvimmin esillä poliittisessa keskustelussa, Karimäki pohtii.
Jos siis kansalainen haluaa tässä leikkaus- ja säästökeskustelujen ajassa asemoitua vasemmistoon tai oikeistoon, vihreiden paikka puolueena ei ole selkeä sillä janalla. Jos äänestäjä ei luota vihreiden talousosaamiseen, hän ei ilmaise kannatustaan puolueelle niin usein kuin silloin, jos puhe on ympäristöasioista.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vihreät kärsivät historiansa suurimman vaalitappion. Kansanedustajien määrä tippui kahdestakymmenestä kolmeentoista. Vasemmistoliitto jäi kuitenkin taakse yhdellätoista paikalla.
Kuntavaaleissa tänä vuonna vihreät menetti kakkospaikkansa Helsingissä SDP:lle.
Vasemmistoliitto on eduskuntapuolueena kutistunut 1990-luvun lopun paristakymmenestä edustajasta liki puoleen.
Avaa kuvien katselu
Vasemmistoliitto on ollut ennätyksellisen pitkään kannatuskyselyissä vihreitä suositumpi. Puheenjohtaja Minja Koskela vasemmistoliiton alue- ja kuntavaalivalvojaisissa huhtikuussa Helsingissä. Kuva: Tiina Jutila / YleKuin kaksi marjaa
Ylelle puoluekannatuskyselyt tekevän Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan vihreät on menettänyt kannatustaan muille punavihreän ryhmän puolueille.
– SDP kannatus on hyvin korkealla tasolla. Se tarkoittaa, että SDP vie muilta puolueilta liikkuvia äänestäjiä.
– Vihreille isompi ongelma on vasemmistoliitto. Vihreiden kannattajaprofiili on hyvin samanlainen kuin vasemmistoliitolla. Puolueet kamppailevat hyvin paljon samoista äänestäjistä.
Vasemmistoliiton kannatus on viime kuukausina ollut pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla.
Vaikka tässä jutussa keskitytään kyselykannatukseen, on syytä muistaa, että eduskuntavaaleissa vihreät on saanut vasemmistoliittoa enemmän kansanedustajia vasta vuoden 2015 vaaleista alkaen.
Vasemmistoliiton kannattajat ovat muuttuneet yhä enemmän vihreiden kannattajien kaltaisiksi. Nykyisin puolueiden kannattajakunnat ovat lähes samanlaiset.
– Kummankin puolueen kannattajat koostuvat voittopuolisesti naisista ja nuorista, alle 35- tai 50-vuotiaista. He ovat toimihenkilöitä. Kannatus keskittyy isoihin kaupunkeihin. Kummankin puolueen kannattajakunta on urbaania, Turja luokittelee.
Äänestäjillä voi olla vaikea erottaa puolueita
Kärjistetysti voisi sanoa, että ensin vasemmistoliiton kansanedustajat vaihtuivat perinteisistä työväenliikkeen ammattiyhdistystaustaisista edustajista nuoriin koulutettuihin naisiin. Syvän punaisen sijaan punavihreydestä tuli aatteen väri. Duunarin aseman rinnalle nousivat ilmasto- ja ympäristökysymykset.
Sittemmin myös vasemmistoliiton kannattajat ovat muuttuneet samaan suuntaan. Naisia, nuoria ja koulutettuja kannattajia on aiempaa enemmän. Vasemmistoliitto ja vihreät taistelevat siis samoista sieluista.
– Äänestäjillekin voi olla aika vaikeaa erottaa enää näitä kahta puoluetta toisistaan. Painotuseroja on esimerkiksi talouspolitiikassa. Jos ajattelee teemoja, millä nämä puolueet profiloituvat julkisuudessa, ne ovat hyvin samanlaisia, Tuomo Turja erittelee.
Avaa kuvien katselu
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajakunnat ovat lähes samanlaiset, kun verrataan kannatuskyselyn taustamuuttujia, tutkimusjohtaja Tuomo Turja Taloustutkimuksesta arvioi. Kuva: Jari Kovalainen / YleVasemmistoliitto pystytti lippunsa vihreiden tontille
Yksi vihreä vaikuttaja kuvasi kesän alussa tilannetta vertauskuvalla. Vasemmistoliitto on kilpailijana pystyttänyt lippunsa keskelle vihreiden perinteistä tonttia.
Eli vasemmistoliitto on korostanut samoja teemoja kuin vihreät: ilmastonmuutoksen torjunta, ympäristö, koulutus, ihmisoikeudet ja eläinten oikeudet.
Tutkija Jenni Karimäki muistuttaa, että vasemmistoliiton perustamisessa vuonna 1990 punavihreät tavoitteet olivat jo näkyvästi esillä. Lama 1990-luvulla aiheutti sen, että vihreät tavoitteet jäivät aluksi vähemmälle.
Vasemmistoliitto valloitti politiikassa koulutuksen asianomistajuuden vihreiltä viimeistään silloin, kun Li Anderssonista tuli opetusministeri Antti Rinteen – Sanna Marinin hallitukseen. Näkyvin saavutus oli oppivelvollisuuden laajentaminen toisen asteen tutkintoon tai 18 ikävuoteen ja toisen asteen opintojen maksuttomuus.
Vihreiden kannatukseen voi Karimäen mukaan vaikuttaa myös se, että käytännössä kaikki puolueet ovat – ehkä jossain määrin perussuomalaisia lukuun ottamatta – omaksuneet ympäristö- ja ilmastotavoitteita.
Vihreiden paikat vähenivät Brysselin parlamentissakin
Myös Euroopan laajuisesti vihreillä menee huonommin kuin aiemmin.
Euroopan parlamentin vaaleissa viime vuonna vihreät menettivät liki kaksikymmentä paikkaa. Vihreitä on nyt Brysselin parlamentissa 53 yhteensä 720 mepistä. Ilmasto ja ympäristö eivät nousseet merkittäväksi vaaliteemaksi.
Keväällä Saksan vaaleissa vihreät menettivät kannatustaan. Ruotsissa kuitenkin ympäristöpuolue on onnistunut Ruotsin television SVT:n kyselyssä kääntämään vuoden 2022 vaalien jälkeen pudonneen kannatuksensa nousuun reilu vuosi sitten. Ruotsissa vihreiden kannatus on alhaisempi kuin Suomessa.
Onko vihreillä miesongelma? Sofia Virta vastaa videolla kysymykseen. Haastattelu on tehty kesäkuussa henkilöjuttuun Sofia Virrasta.
Vihreät ovat pohtineet, voiko miesten pieni osuus kansanedustajissa tai kunnanvaltuutetuissa vaikuttaa puolueen kannatukseen. Yliopistotutkija Jenni Karimäki tunnistaa tarpeen saada vihreiden kuvaa monipuolisemmaksi, mutta nostaa esiin myös ilmiön toisen puolen.
– Jos katsotaan äänestysaktiivisuustilastoja, naiset ovat aktiivisempia äänestäjiä kuin miehet. Tässä suhteessa puolue puhuttelee niitä äänestäjäkunnan osia, jotka ovat aktiivisimpia äänestämään.
Karimäki arvelee, että vihreiden kannatus on nyt puolueen peruskannattajien varassa. Ukrainan sota ja Suomen huono taloustilanne johtavat liikkuvaa äänestäjää valitsemaan puolueita, joilla on pidempi historiallinen asianomistajuus esimerkiksi talouden tai turvallisuuden teemoista.
Näin siitä huolimatta, että vihreiden Pekka Haavisto oli ulkoministerinä viemässä Suomea sotilasliitto Natoon ja pääsi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.