Kiina ei välttämättä olisi Pisa-mittauksen kärjessä, jos siihen osallistuisi koko maa, kirjoittaa Ylen Aasian kirjeenvaihtaja.
Avaa kuvien katselu
Koulu valmistaa kiinalaisnuoria yliopistojen pääsykokeeseen eli gaokaoon. Kirjoitusten päättymistä riemuittiin Changshassa kesäkuussa. Kuva: All Over Press
PEKING Lukuvuoden alkajaisiksi Kiinan sosiaalisessa mediassa kiertää video, jossa Tianjinin kaupungista kotoisin olevan kolmasluokkalaisen sanotaan kokevan elämän tuskaa.
Poika itkee kotiläksyjen ääressä, mitä järkeä elämässä on.
– Kun kasvan vanhemmaksi, minusta tulee vain jonkun rikkaamman palkkaorja, poika kyynelehti.
Äiti kannustaa poikaa tekemään kotiläksyt, jotta tämä itse tulisi rikkaaksi.
Poika pitää äidin maailmankuvaa epärealistisena ja parahtaa ahertavansa läksyjen parissa vain, koska äiti pakottaa.
– Sinä painostat minua niin, että olen suorastaan autistinen, poika itkee, kunnes äiti alkaa kerätä koulukirjoja pois.
Olipa video totta tai ei, jotain se Kiinasta kertoo.
Kiina oli tiistaina julkaistujen Pisa-tulosten kärjessä. Top 5 -kärjen täydensivät Singapore, Macao, Taiwan ja Japani.
Aasia siis jyrää.
Kiinasta Pisa-tutkimukseen valittiin kouluja vain vauraimmilta alueilta, kuten Pekingistä ja Shanghaista. Niissä vanhemmilla on varaa panostaa lasten koulutukseen.
Jos tutkimukseen osallistuisi koko maa, Kiina tuskin olisi ykkönen.
Tutkimukseen osallistuneet 15-vuotiaat ovat syntyneet yhden lapsen politiikan loppuaikoina.
Hyvin toimeentulevat perheet voivat ostaa kodin huippukoulun läheltä ja palkata opettajia tukemaan ainoan lapsen opiskelua sekä maksaa jatko-opinnot ulkomaisessa huippuyliopistossa.
Vuonna 2021 Kiina kielsi maksullisen yksityisopetuksen eli tutoroinnin.
Tarkoituksena oli parantaa lasten hyvinvointia ja panna loppu kisalle, jossa vanhemmat kuluttivat isoja summia koulun ulkopuolella annettavaan tutorointiin.
Avaa kuvien katselu
Koulumenestys on myös vanhemmille tuottoa sijoitukselleen. Gaokaon päättymistä odotti joukko opiskelijoiden sukulaisia Pekingissä kesäkuussa. Kuva: Chang Nengjia/All Over Press
Kiinan kansallisen opetusjärjestön mukaan vuonna 2018 tutorointia käyttäneet vanhemmat käyttivät siihen keskimäärin noin 16 000 euroa vuodessa.
South China Morning Post -lehti kirjoitti viime viikonloppuna, että kiellon voimassaolosta huolimatta tutorointibisnes kasvaa taas Kiinassa.
Yksityiskoulut ja koulun ulkopuolella annettavat lisäopetus ovat yleinen ja rahaa nielevävä ilmiö kaikissa Pisa-tutkimuksen kärkimaissa.
Etelä-Koreassa kotitalouksien yksityiskouluihin käyttämä raha kasvoi viime vuonna neljättä vuotta peräkkäin noin 18 miljardiin euroon.
Korean tilastokeskuksen mukaan kahden lapsen perheet käyttivät tuloistaan 12,6 prosenttia yksityiseen opetukseen. Vain ruokaan kului enemmän rahaa.
Aasialaisista, lapsiaan rautaisesti ohjaavista tiikeriäideistä tuli pari-kolmekymmentä vuotta sitten rajat ylittänyt kulttuurinen ilmiö kirjallisuudessa ja elokuvissa.
Tunteet ja lasten henkinen hyvinvointi jäivät tiikeriäitien käsittelyssä toiselle sijalle lasten matkalla hyvään ammattiin, asemaan ja palkkaan.
Aasialaiset perheet näyttävät vievän lastensa kasvatus- ja koulutusperiaatteet mukanaan myös muuttaessaan uusiin maihin.
Australian kouluista toistakymmentä vuotta sitten tehty tutkimus osoitti, että Aasiasta muuttaneet toisen polven koululaiset pärjäävät selvästi kanta-australialaisia paremmin.
Tutkimuksen tehnyt John Jerrin Lontoon University Collegesta sanoi, että aasialaisten maiden tasolle pääseminen PISA-tutkimuksissa vaatisi laajaa kulttuurista muutosta.
Se ei ole ehkä tavoittelemisen arvoista.
Pisa-tutkimus ei arvioi sitä, millaisen hinnan nuoret maksavat koulumenestyksestä Aasiassa.
Etelä-Korea totesi viime vuonna, että alle teini-ikäisten masennusdiagnoosit kasvoivat hälyttävästi. Syynä olivat koulunkäynnistä ja sosiaalisesta elämästä johtuneet paineet.
Alle 10-vuotiaista yli 2000 lapsella oli masennusdiagnoosi eli määrä oli yli kaksinkertaistunut neljässä vuodessa.
Teini-ikäisissä määrä kasvoi yli 83 prosenttia 70 000:een.
Maailmanpankin tilastoissa Japani ja Etelä-Korea kuuluvat PISA-tulosten ohella maailman huippumaihin 15–19-vuotiaiden itsemurhissa.
Kun kiinalainen kolmasluokkalainen itkee somevideolla läksyjensä ääressä, voi vain toivoa, että hänen elämänsä mittarina on muutakin kuin PISA-tulokset.