• Virolaisnuoret menestyivät tiistaina julkaistussa Pisa-tutkimuksessa selvästi paremmin kuin suomalaisnuoret.
  • Professori Mari-Pauliina Vainikainen sanoo, että Virossa usko koulutukseen on vahva, Suomessa vähentynyt.
  • Yhä useampi suomalaisnuori ei näe koulunkäyntiä tärkeänä. Nuoret eivät enää yritä parastaan yhtä sinnikkäästi.
  • Vainikainen toivoo perustaitojen vahvistamista Suomessa.

Eilen tiistaina julkaistut Pisa-tulokset olivat Suomen osalta karuja. Naapurimaa Viro sen sijaan porskutti kärkijoukossa, heti Aasian maiden ja aasialaisalueiden tuntumassa.

Virolaisnuoret menestyivät Pisa-tutkimuksessa selvästi suomalaisnuoria paremmin. Tutkimus mittasi 15-vuotiaiden nuorten osaamista tällä kertaa ennen kaikkea luonnontieteissä, mutta myös lukutaidossa ja matematiikassa.

Koulutususko on Virossa Suomea vahvempaa

Tampereen yliopiston opetuksen ja oppimisen professorin Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan Viron Suomea parempi Pisa-menestys on monen tekijän summa.

Vainikainen on seurannut oppimistulosten kehitystä eri maissa. Hän on ollut mukana Pisa-tutkimuksen toteuttamisessa ensimmäistä kertaa jo kaksikymmentä vuotta sitten.

Merkittävä taustalla vaikuttava tekijä on Vainikaisen mukaan se, että usko koulutuksen tuomiin mahdollisuuksiin on Suomessa vähentynyt.

Suomessa on hänen mukaansa yhä suurempi joukko nuoria, jotka eivät näe koulunkäyntiä kovin tärkeänä oman tulevaisuutensa rakentamisessa.

Korkean koulutuksen yhteys hyvään työpaikkaan ja korkeaan palkkaan ei ole Suomessa yhtä suoraviivainen kuin joitakin vuosikymmeniä sitten.

– Osalle nuorista se aiheuttaa reaktion, että miksi pitäisi yrittää, kun ei tästä kuitenkaan ole mitään hyötyä, Mari-Pauliina Vainikainen sanoo.

Virossa koulutususko on sen sijaan edelleen hyvin vahvaa. Vainikainen arvioi, että koulutukseen suhtaudutaan Virossa samoin kuin Suomessa joitakin vuosikymmeniä sitten.

– Koulun ja koulutuksen rooli elintason nostajana ja paremman elämän rakentamisessa nähdään siellä ihan toisella tavalla kuin Suomessa, Mari-Pauliina Vainikainen sanoo.

Yhteiskunnan kehitys heijastuu oppimistuloksiin

Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan on mahdotonta arvioida, mitä virolaisnuorten oppimistuloksille jatkossa tapahtuu, kun yhteiskunta muuttuu.

Hänen mukaansa monissa maissa on käynyt niin, että kun yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys etenevät tiettyyn pisteeseen, oppimistulokset kääntyvät laskuun.

Korkean koulutuksen yhteys työelämässä menestymiseen moninaistuu, eivätkä kaikki oppilaat enää sitoudu opetuksen tavoitteisiin entisellä tavalla.

Oppimistuloksiin siis heijastuu osaltaan myös yhteiskunnan kehitys.

Pisa-tulokset ovat Suomen tavoin heikentyneet esimerkiksi muissakin Pohjoismaissa. Suomi on kuitenkin Pisassa edelleen muita Pohjoismaita, muun muassa Ruotsia menestyksekkäämpi. Ainoastaan matematiikassa Tanska päihitti Suomen.

Suomi on tulosten heikentymisestä huolimatta myös OECD-maiden keskiarvon paremmalla puolella.

Virolaisnuoret yrittävät sinnikkäämmin

Koulutususkon vuoksi myös vaatimustaso on Virossa korkea. Luottamus koulutuksen merkitykseen voi myös auttaa oppilaita ponnistelemaan koulutyössä ja suhtautumaan siihen sinnikkäästi.

Sinnikkyys nousi esille myös eilen julkaistuissa Pisa-tuloksissa. Suomi jäi sinnikkyydessä aivan häntäpäähän. Virolaisnuoret taas kunnostautuivat siinä paremmin.

– Meillä Suomessa on yhä enemmän nuoria, jotka eivät selkeästi yritä parastaan. Se koskee Pisan arviointitehtäviä, mutta myös koulutyötä yleisemminkin, Mari-Pauliina Vainikainen sanoo.

Virolaisnuoret kokevat enemmän kiusaamista

Virokaan ei silti voi hehkuttaa kaikilla Pisa-tutkimuksen tuloksilla.

Pisa-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaat virolaisnuoret kokevat enemmän kiusaamista kuin nuoret Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin.

Myöskään Mari-Pauliina Vainikainen ei näe, että Virossa koulut olisivat hyviä ja muualla huonoja.

Olennaista olisi hänen mukaansa saada Suomessa oppimistuloksia ylöspäin ilman, että hyvinvointi heikkenisi.

Pisa-tulosten mukaan myös koulujen väliset erot ovat Virossa Suomea suuremmat.

– En haluaisi nähdä Suomessa sellaista kouluvalintasysteemiä, mikä on pikku hiljaa kehittynyt esimerkiksi Tallinnaan, Mari-Pauliina Vainikainen sanoo.

Vaikka koulujen valikointia tapahtuu Suomessakin, Virossa se on hänen mukaansa kaupungeissa paljon yleisempi ilmiö. Koulut kilpailevat hyvän koulun maineesta.

Professori: Perustaidot kunniaan

Voisiko Suomi ottaa jotain opiksi Pisassa menestyneeltä Virolta?

Mari-Pauliina Vainikainen toivoo, että Suomessa vahvistettaisiin jatkossa riittävästi oppilaiden perustaitoja: peruslukutaitoa, laskutaitoa ja yleisiä ajattelun ja päättelyn taitoja, jotka ovat pohjana muulle oppimiselle.

Perustaitojen opettelu ei ole poistunut opetussuunnitelmasta minnekään, mutta Vainikainen arvioi, että Virossa ollaan perustaitojen suhteen Suomea vaativampia.

– Siinä kohtaa meillä ehkä pitäisi ottaa askeleita taaksepäin, Mari-Pauliina Vainikainen sanoo.

Vuonna 2025 toteutettuun Pisa-tutkimukseen osallistui 91 maata tai aluetta. Suomesta mukana oli vajaat 7700 yläkoululaista.

Suomen heikentyneet Pisa-tulokset olivat aiheena Ylen A-studiossa 8. syyskuuta.

Korjaus 9.9. klo 17.54: Juttuun on korjattu Pisa-tutkimukseen osallistuneiden nuorten määrä.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.