Henna-Riikka Nurmi oli puolisonsa kanssa sienessä syyskuun toisella viikolla Hartolan Putkijärvellä. Sieniretki oli ollut satoisa, koreissa oli mustatorvisieniä, haaparouskuja, herkkutatteja sekä kanttarelleja. Kannettavaa oli jopa siinä määrin, että he päättivät jättää jo keräämättäkin, vaikka paluumatkan aikana monta hyvää ruokasientä olisi odottanut yhä ottajaansa.
”Olimme jo päättäneet, ettemme enää pälyile ympärillemme. Tuntui, että sieniä kasvoi mitä ihmeellisimmissä paikoissa”, Henna-Riikka Nurmi kuvailee metsäretkeään.
Sitten Henna-Riikan silmä havaitsi kullan kiillon vanhan metsän vehreällä sammalpeitteellä.
”Vilkaisin vasemmalle ja näin sammaleella oranssin alueen. Olimme jo tien tuntumassa, mutta lyhyen neuvonpidon jälkeen päätimme tehdä vielä muutaman kymmenen metrin koukkauksen.”
Ja sehän kannatti! Lähemmäksi päästyään vanhan metsän kuusikkorinteen sammalikosta erottui hieman etäältä yksi isommalta ryppäältä näyttävä kantarelli ja litran verran pienempiä.
”Ihmettelimme, että voiko siinä todella olla vain yksi. Ja se olikin paikan kunkkuna aivan täydellinen ja kiinteä”, Henna-Riikka kuvailee löydöstään satumetsän kaltaisesta miljööstä.
Henna-Riikka Nurmi löysi jättiläiskantarellin vanhan metsän sammalikosta.
© Antti Hentinen
Kantarellin lakin halkaisija 16 senttiä
Vaikka pari totesikin jo metsässä todistaneensa jotakin epätavallista, illalla saalista putsatessa nousi mieleen ajatus kantarellin mittaamisesta.
”Ajattelimme, että liekö se sataakaan grammaa, mutta koko sieniretken kruunannut komeus painoikin peräti 133 grammaa”, Hanna-Riikka Nurmi kertoo.
Mittanauhan hän kaivoi esiin vasta parin päivän päästä kotonaan Lohjalla.
”Olihan se tuolloin jo vähän kutistunut, mutta sienen korkeus oli 15 senttiä ja lakin halkaisija 16 senttiä. Uskoisin, että tuoreena lakin leveys on ollut yli 17 senttiä.”
Hartolasta löytynyt valtava kantarelli painoi komeat 133 grammaa.
© Antti Hentinen
Sienestystä vuosikymmeniä harrastanut pari ei ole aikaisemmin vastaava edes nähnyt.
”Puolet pienempikin on jo hyvän kokoinen kanttarelli, isoksi voi sanoa jo 12 senttistäkin lakkia.”
Tuttu sienipaikka yllätti jättiläiskantarellilla
Hartolan Putkijärven sienimetsät ovat heille sadostaan tuttuja jo entuudestaan, mutta oikukkaan kesäsään vuoksi varmana saalista ei uskaltanut ennalta pitää. Seutu oli jäänyt vähille sateille ja kesäpaikan kaivokin oli kuivunut. Sateet saapuivat vasta loppukesästä ja alkusyksystä, mikä käänsikin sienitilanteen huonosta jopa huippuhyväksi.
”Kävimme kerran jo aiemminkin katsomassa tilannetta samalla sienipaikalla, mutta silloin autolle palattiin liki tyhjin käsin. Nyt, jäljistä päätellen, myös joku muu oli käynyt samalla apajalla, mutta ihmetykseksemme jättänyt suuren osan sienistä keräämättä”, sienestävä pari kertoo.
Luvassa voi olla lisääkin kantarelleja, jos syksy jatkuu leutona ja sateisena.
”Tuo paikka käydään katsomassa varmasti uudelleen. Jostain syystä jättiläissieni kasvoi juuri tuolla, vaikka silmämääräisesti samanlaisia paikkoja on seudulla vaikka kuinka monta.”
Tällainen sieni on keltavahvero eli kantarelli
Cantharellus cibarius on erinomainen ruokasieni. Se kannattaa säilöä pakastamalla, sillä sieni usein sitkistyy kuivatessa.
Keltavahveron lakki on tavallisesti halkaisijaltaan 3–12 senttiä. Se on kauttaaltaan keltainen, lakin yläpinnalta sileä ja aaltoreunainen.
Lakin alapinta on syvään poimuinen ja johteinen.
Sienen jalka voi olla yli 1 cm paksu, se kapenee ja vaalenee tyveä kohti.
Keltavahvero tuoksuu voimakkaalta ja hedelmäiseltä.
Kasvupaikka löytyy lehdoista sekä tuoreista ja kuivista kangasmetsistä. Sieni kasvaa usein polkujen reunoilla ja pienillä aukkopaikoilla. Keltavahvero on koivun juurisieni, kuten ilmeisesti myös kuusen, männyn, pyökin ja tammen juurisieni.
Keltavahveroa löytyy lähes koko maasta Ylä-Lappia lukuun ottamatta. Runsaimmin se antaa satoa Etelä-Suomessa.
Keltavahveron ravintoarvot puhuvat puolestaan – sieni sisältää runsaasti D-vitamiinia ja seleeniä, lisäksi se on kaliumin ja B3-vitamiinin lähde. Sienessä on paljon kuitua. Käsittelemättömänä sieni sisältää vain vähän rasvaa, josta valta osa koostuu monityydyttymättömiin rasvahappoihin kuuluvasta linolihaposta.
Kalvasvahvero (Cantharellus pallens) ja valevahvero (Hygrophoropsis aurantiaca)
ovat keltavahveroa muistuttavia lajeja.
Kalvasvahvero on erinomainen ruokasieni, mutta valevahveron makua kuvataan vain kelvolliseksi.
© iStock