Tutkimusprofessori Annina Ropponen kannustaa miettimään pieniä ja väliaikaisia muutoksia työaikaan, jos se auttaa työntekijää jaksamaan.
Kuva: Minttu Linjala, lähde: Veronmaksajain keskusliitto
9.9. 19:30
Lue tiivistelmä
Nelipäiväinen työviikko pienentää bruttotuloja, mutta nettovaikutus on lievempi.
Tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitokselta kannustaa joustavampaan työajan muokkaukseen.
Suomessa osa-aikatyö on kansainvälisesti harvinaista verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Lyhyempi työaika voi helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.
Pienet lapset, omaishoito, oma terveys tai ikääntyvän työntekijän jaksaminen ovat yleisiä syitä siirtyä 80-prosenttiselle työajalle eli tekemään nelipäiväistä työviikkoa.
Tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitokselta huomauttaa, että työajan lyhennyksen ei tarvitse olla suuri eikä pysyvä. Joskus muutaman kuukauden jakso tai vaikka puoli tuntia lyhyempi työpäivä voi riittää.
”Jos töistä lähtee puoli tuntia aikaisemmin, voi ehtiä bussiin, jolla pääsee nopeammin kotiin lapsen luo. Se tarkoittaisi viikkotasolla noin 2,5 tunnin lyhentämistä.”
Kun työaikaa vähentää, bruttopalkka pienenee samassa suhteessa. Käteen jäävät tulot eivät kuitenkaan pienene yhtä paljon, koska pienemmästä palkasta maksetaan vähemmän veroja.
Ropposen mielestä Suomessa osa-aikatyö mielletään usein turhan jäykästi puolikkaaksi työajaksi tai pitkäkestoiseksi järjestelyksi.
Suomeen tarvittaisiin enemmän kulttuuria, jossa työtä muokattaisiin työntekijän elämäntilanteeseen sopivaksi, esimerkiksi osa-aikaiseksi, hän sanoo.
Siitä voisivat hyötyä sekä työntekijä että työnantaja.
”Meillä on vahvaa tutkimusnäyttöä, että jos työntekijä kokee tulevansa huomioiduksi ja saa tukea työpaikalta, on hän varmasti tehokas.”
Suomessa osa-aikatyö on kansainvälisesti katsottuna melko harvinaista, Ropponen huomauttaa. Esimerkiksi Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa osa-aikatyö on yleisempää ja sen suhteen ollaan joustavampia.
Osa-aikatyön tekeminen on yleisempää naisilla kuin miehillä. Se keskittyy etenkin palvelualoille, missä ei välttämättä edes ole tarjolla kokoaikaista työtä.
Sen sijaan vapaaehtoinen ”downshiftaus” ja oman elämänlaadun kohentaminen työviikkoa lyhentämällä on Ropposen mukaan melko harvinaista.
Siihen on useammin varaa hyvätuloisilla ja korkeakoulutetuilla, jotka voivat lyhentää työaikaansa vain saadakseen enemmän vapaa-aikaa. Matalapalkkaisilla aloilla 20 prosentin palkanalennus voi olla liian suuri.
Ropponen kaipaa Suomeen enemmän työnantajien ja ammattijärjestöjen keskustelua työn muokkaamisesta. Ennen vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki tarjosivat taukoja työelämästä, mutta ne on lakkautettu.
”Työntekijältä vaatii aika paljon ryhtyä miettimään itse erilaisia ratkaisuja.”
Joskus pienikin työajan lyhentäminen voi ratkaista arjen ongelman.
Laskurista näet, miten 80- tai 60-prosenttinen työaika vaikuttaisi tuloihisi.
Jos työntekijä siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi hoitaakseen lastaan, hän voi tietyin ehdoin saada Kelasta joustavaa tai osittaista hoitorahaa.
Tuki pienentää osa-aikatyöhön siirtymisestä syntyvää tulonmenetystä. Joustavaa hoitorahaa voi saada alle 3-vuotiaan lapsen hoitamiseen. Osittaista hoitorahaa taas voi saada esimerkiksi ensimmäisellä tai toisella luokalla olevan lapsen hoitoon.
Joustava hoitoraha on 80-prosenttisella työajalla 179 euroa kuukaudessa ja 60-prosenttisella työajalla 269 euroa. Osittainen hoitoraha on 108 euroa kuukaudessa. Molemmat tuet ovat veronalaista tuloa.
Laskuri perustuu Veronmaksajain keskusliiton laskelmiin, joissa palkan ja työajan oletetaan pysyvän samoina koko verovuoden ajan. Jos laskelmassa on mukana hoitoraha, sen oletetaan jatkuvan koko vuoden.
Verotuksessa on käytetty keskimääräisiä kunnallis- ja kirkollisveroprosentteja.