Mikael Pentikäisestä Suomessa on liian monta työeläkeyhtiöitä. Hän nostaa yhdeksi esteeksi miljardirahastojen yhdistämiselle hallinnon henkilökohtaisen edun.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (keskellä) haluaa Suomeen nykyistä vähemmän työeläkeyhtiöitä. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Lue tiivistelmä
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ehdottaa eläkekarttuman poistamista palkattomilta jaksoilta, vanhempainvapaat pois lukien.
Ehdotus pienentäisi arvioiden mukaan eläkemenoja sadoilla miljoonilla euroilla vuosikymmenien aikana.
Pentikäinen vaatii myös työeläkeyhtiöiden yhdistymisiä. Etujärjestö uskoo, että yhdistymiset pienentäisivät yhtiöiden kuluja. Se puolestaan laskisi eläkemaksujen korotuspainetta.
Suomen Yrittäjät ehdottaa lukuisia muutoksia työeläkejärjestelmään. Etujärjestön ehdotuksilla pyritään pienentämään eläkemenoja pitkällä aikavälillä. Valtaosa ehdotuksista on rakenteellisia, eikä niillä leikattaisi nykyisin maksussa olevia eläkkeitä.
– On jopa vastuutonta olla leikkaamassa ihmisten eläkkeitä, ennen kuin mietitään, miten tämä meidän järjestelmä olisi optimaalisen tehokas, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Kysymyksessä on kuitenkin järjestelmä, jonka pitäisi toimia suurin piirtein ylösnousemuksen aamuun asti.
Yrittäjien etujärjestö esittää muun muassa palkattomien jaksojen eläkekarttuman rajaamista sekä työeläkeindeksin jäädyttämistä määräajaksi.
Eläkettä kertyy nykyisin esimerkiksi ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta ja tutkintoon johtavasta opiskelusta. Vanhempainvapaan aikaista eläkekertymää Suomen Yrittäjät ei rajaisi.
Ansiosidonnaisten työttömyys- ja koulutuspäivärahojen eläkkeen maksaa Työllisyysrahasto, joka puolestaan rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla.
Eläketurvakeskuksen mukaan eläkemeno pienenisi toimenpiteellä vuoteen 2040 mennessä jopa 130 miljoonalla eurolla vuoden 2025 hintatasossa.
Valtiolle hyöty valuisi esimerkiksi seuraavalla tavalla: Kun palkattomista jaksoista syntyvät eläkemenot pienenisivät, myös työttömyysvakuutusmaksuja voitaisiin keventää.
Vastaava summa voitaisiin verottaa niin, ettei työn verotus kokonaisuudessaan kiristyisi. Valtio voisi siis ”imuroida” eläkejärjestelmästä 130 miljoonaa euroa vuodessa.
Toinen vaihtoehto olisi siirtää säästyneet maksut palkankorotuksiin. Se puolestaan kasvattaisi ostovoimaa ja kotimaista kysyntää.
Työttömänä olleelle uudistus näkyisi myöhemmin pienempänä eläkkeenä. Yksinkertaistetulla mallilla esimerkiksi 3 000 euroa ennen työttömäksi jäämistään ansainnut saisi noin 30 euroa vähemmän eläkettä kuukaudessa, jos ansiosidonnaista maksetaan vuoden ajan.
Pentikäinen toivoo muutoksia erityisesti työeläkeyhtiöiden määrään. Suomessa on tällä hetkellä neljä yksityistä työeläkevakuutusyhtiötä – Ilmarinen, Varma, Elo ja Veritas. Julkisen sektorin eläkkeet hoitaa Keva. Kunkin yhtiön sijoitusvarat ovat miljardeja euroja.
Etujärjestö katsoo, että monen työeläkevakuutusyhtiön mallin perusteet ovat hatarat. Nykyistä, hajautettua mallia perustellaan esimerkiksi järjestelmän riskien hajauttamisella ja kilpailun parantamisella.
Etujärjestö perustelee havaintojaan teettämällään selvityksellä, jonka on laatinut Etlassa tutkimusneuvonantajana toimiva Tarmo Valkonen.
Työeläkeyhtiöiden väliset tuotot eivät tutkimuksen perusteella kuitenkaan eroa pitkällä aikavälillä toisistaan suuresti. Samaan aikaan yhtiöiden välinen kilpailu asiakkaista paisuttaa yhtiöiden menoja.
– Tässä on menossa tällainen karuselli, joka ei hyödytä juuri ketään, Pentikäinen tiivistää ja sanoo, että maksumiehiksi joutuvat eläkkeenmaksajat.
Pentikäinen toteaa, ettei etujärjestö ota kantaa siihen, kuinka monta työeläkeyhtiötä Suomessa pitäisi olla. Nykyinen määrä on Pentikäiselle joka tapauksessa liikaa.
Syyttävä sormi osoittaa Pentikäisen mukaan sekä historiaan, nykyhetken realiteetteihin että tahdon puutteeseen.
Historiallisesti työeläkeyhtiöt ovat kulkeneet keskittymisen tietä. Vielä 1960-luvulla sektorilla oli toistasataa toimijaa. Nykyisten, suurien työeläkeyhtiöiden yhdistymiset vaatisivat kuitenkin mittavia operaatioita.
– Ja on ihmisiä, jotka hyötyvät tästä hajautetusta järjestelmästä henkilökohtaisella tasolla. Välttämättä ei ole intressiä ajatella sitä kokonaisuutta, vaan katsotaan vähän pienemmästä näkökulmasta sitä asiaa, Pentikäinen sanoo viitaten muun muassa työeläkeyhtiöiden hallintoon.
Selvityksen perusteella Suomen Yrittäjät päättelee, että työeläkeyhtiöiden yhdistymisellä olisi Suomessa huomattavia mittakaavaetuja. Yhdistyminen siis tehostaisi toimintaa ja keventäisi pidemmällä aikavälillä osaltaan eläkejärjestelmän painetta.
Esimerkkinä tehokkuuden lisäämisestä selvityksessä pidetään Eteran ja Ilmarisen fuusioitumista vuonna 2018: Eteran kokonaisliikekuluja vuodessa vastaava summa käytännössä poistui neljän vuoden aikana tehokkuuden kasvun seurauksena.