Rostovin alueella asuva venäläinen maanviljelijä Aleksandr Grešnov sai sakot sen jälkeen, kun hänen pellollaan syttyi tulipalo ukrainalaisen droonin maahansyöksyn seurauksena.
Tapaus sattui elokuun jälkipuoliskolla mutta tuli julkisuuteen syyskuun alussa, kun Venäjän valtiollinen sanomalehti Rossijskaja gazeta (RG) kertoi siitä. HS onnistui vahvistamaan osan tiedoista paikallisilta asukkailta.
RG:n mukaan drooni putosi 64-vuotiaan Grešnovin pellolle Mitjakinskajan kylässä keskellä sadonkorjuuta varhain aamulla 16. elokuuta. Pellolla oli tuolloin kuivaa sänkeä, joka syttyi palamaan.
Muutamaa päivää myöhemmin Venäjän hätätilaministeriön tarkastaja määräsi Grešnoville 60 000 ruplan eli noin 600 euron sakon. Viralliseksi syyksi ilmoitettiin se, ettei pellolle jääneitä korjuujätteitä ollut poistettu ajoissa.
Mitjakinskajan paikallishallinnon edustaja kertoi RG:lle, ettei droonin putoamisesta syttynyt palo levinnyt Grešnovin pellon ulkopuolelle ja että se saatiin nopeasti sammutettua.
Maanviljelijän vaimo Natalja Grešnova kertoi RG:lle, että perhe oli valittanut sakosta syyttäjänvirastoon.
Hän kuvaili 60 000 ruplan sakkoa huomattavaksi summaksi. ”Se vastaa neljää eläkettäni”, hän sanoi RG:lle.
Grešnova kertoi lisäksi, että Rostovin alueen maanviljelijöiden taloudellinen tilanne on tällä hetkellä erityisen vaikea. Viljan toimitukset ovat viivästyneet pahoin Asovanmeren alueen logististen ongelmien vuoksi. Sodan takia satamat voivat olla viikkoja toimimatta.
Aleksandr Grešnovin pellolle 16. elokuuta pudonneen droonin jäänteitä. Kuva on toimitettu RG-lehdelle Grešnovin perheen toimesta. Kuva: Rossijskaja Gazeta
Venäjän viljaliitto kertoi elokuun lopussa, että maan viljanvienti oli kokonaisuudessaan liki puolittunut. Tilanne on erityisen vaikea nimenomaan Rostovin alueella, jossa maanviljelijät joutuvat myymään viljaa jopa 40 prosenttia alle sen tuotantokustannusten.
Paikallisen viljaliiton johtaja Anatoli Koltšik selitti Vedomosti-lehden haastattelussa tilannetta ”Asovanmeren väliaikaisilla logistisilla rajoitteilla sekä polttoainekustannusten nousuun liittyvällä yleisellä taloustilanteella”.
Kaikki nämä tekijät ovat suoria seurauksia Venäjän aloittamasta sodasta.
16. elokuuta, kun Grešnovin pelto syttyi tuleen, Rostovin alueen viranomaiset raportoivat ampuneensa alas yli 150 droonia.
Mitjakinskaja sijaitsee alle kahden kilometrin päässä Ukrainan Luhanskin alueen rajasta. Alue on ollut Venäjä-mielisten separatistien hallinnassa vuodesta 2014 lähtien.
Vuoden 2023 alusta lähtien alueen yllä on lentänyt säännöllisesti Ukrainan syvälle Venäjälle lähettämiä drooneja. Ukraina on tehnyt iskuja vastauksena Venäjän perusteettomaan suurhyökkäykseen.
HS sai yhteyden venäläisen sosiaalisen median kautta Mitjakinskajassa asuvaan naiseen, joka kertoi ukrainalaisten droonien näkyvän kylän taivaalla ”useita kertoja viikossa”. Hän vahvisti, että Grešnovin tapaus tunnetaan kylässä hyvin, mutta kieltäytyi keskustelemasta siitä toimittajien kanssa.
Aleksandr Grešnov ei vastannut HS yhteydenottoon.
Toinen julkisuuteen noussut tapaus sattui Moskovan Zelenogradissa toukokuussa. Paikallisen miehen asunto vaurioitui pahoin drooni-iskussa. Räjähdyksen paineaalto rikkoi ikkunoita, ja asunnossa vaurioitui myös huonekaluja ja kodinkoneita.
Mies toimitti vaurioista kuvaamansa videon paikalliselle Zelenograd.ru-verkkolehdelle, koska hän yritti saada viranomaisilta korvauksia vaurioituneesta omaisuudestaan. Julkaistu video sisälsi ainoastaan hänen oman asuntonsa sisältä kuvattua materiaalia.
Julkaisun jälkeen mies kutsuttiin poliisin kuultavaksi. Moskovassa oli hieman aiemmin tullut voimaan laki, joka kielsi kaikenlaisen drooni-iskujen seurauksia esittävän kuva- ja videomateriaalin julkaisemisen.
Venäjä on kiristänyt lainsäädäntöään huomattavasti sen jälkeen, kun se aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022. Osa laeista on muotoiltu hyvin epämääräisesti. Tämä johtaa toistuvasti siihen, että jopa hallinnolle uskolliset kansalaiset joutuvat epäillyiksi tai syytetyiksi.
Ukraina lisää jatkuvasti syvälle Venäjälle lähettämiensä droonien määrää. Kasvun vahvistavat jopa Venäjän puolustusministeriön viralliset tilastot, joita ei voida riippumattomasti vahvistaa ja jotka todennäköisesti aliarvioivat todellisia määriä.
Puolustusministeriön mukaan Venäjän alueiden yllä torjuttiin tammikuussa 2026 keskimäärin noin 120 ukrainalaista droonia vuorokaudessa. Elokuussa määrä oli noussut 588 drooniin vuorokaudessa.