Kirjailija Anni Kytömäki ajaa ympäristön asiaa. Konnevedellä vastassa olivat kotijoen raakut.
Konnevedellä vieraillutta kirjailija Anni Kytömäkeä olivat vastassa vanhat tutut kotiseudulta. Tarinafestivaali KonnTekstin järjestäjät veivät vieraansa piipahtamaan Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalla, jonka kasvatusaltaiden raikkaissa vesissä kasvatetaan Kytömäen kotijoen, pirkanmaalaisen Pinsiön-Matalusjoen raakkuja eli jokihelmisimpukoita.
Joen raakkukantaa pyritään elvyttämään Konnevedellä, sillä niiden lisääntyminen ei onnistu humuspitoiseksi muuttuneessa luonnonympäristössä. Raakuilla on iso rooli Kytömäen Finlandia-palkitussa Margarita-kirjassa, joten kotijoen nilviäisten kohtaaminen altaassa ”silmästä silmään” oli mieleenpainuva ja ajatuksia herättävä kokemus.
– Jokaiselle on terveellistä pysähtyä miettimään, että raakun kaltaista sata miljoonaa vuotta elänyttä lajia joudutaan ylläpitämään laboratorio-olosuhteissa ihmisten toimien takia. Lajin uhanalaisuus havainnollistuu hyvin, kun sitä pitää tällä tavalla tekohengittää. Toivotaan, että tämä jää raakun historiassa vain siirtymävaiheeksi ja se pystyy jatkamaan elämäänsä luontaisessa ympäristössään.
Kytömäki on koulutukseltaan luontokartoittaja, ja kirjailijanuransa ohessa hän on mukana perustamassa uusia suojelualueita Luonnonperintösäätiön varapuheenjohtajana. Luontokato ja luonnon häikäilemätön hyödyntäminen ovat toistuvia teemoja hänen kirjoissaan.