Venäjä ja Valko-Venäjä aloittivat 12. syyskuuta yhteisen Zapad 25 -sotaharjoituksensa, joka on maiden suurin sitten helmikuussa 2022 alkaneen täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Ajankohta on poikkeuksellisen jännitteinen venäläisten droonien tunkeuduttua aiemmin tällä viikolla Puolan ilmatilaan Valko-Venäjältä käsin.
Puolan pääministeri Donald Tusk totesi tuoreeltaan maansa olevan lähempänä avointa konfliktia kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.
Vaikka Valko-Venäjän viranomaiset ovat pyrkineet vähättelemään Zapad 25:n merkitystä, harjoitus on Atlantic Council -ajatushautomossa työskentelevän tutkija Hanna Liubakovan mukaan ajankohtainen muistutus siitä, että diktaattori Aljaksandr Lukašenka mahdollistaa Venäjän sotatoimia, jotka uhkaavat Naton itäisen sivustan turvallisuutta.
Jo ennen Puolaan kohdistunutta ilmatilaloukkausta Liettua ja Puola olivat kertoneet jouduttavansa rajapuolustuksensa vahvistamiseen tähtääviä rakennustöitä, ja Puola oli sulkenut rajanylityspaikat Valko-Venäjän vastaisella rajallaan.
– Zapad 2025 -sotaharjoitus korostaa Valko-Venäjän muuttumista Venäjän asevoimien etuvartioasemaksi ja normalisoi entisestään Moskovan sotilaallista läsnäoloa maassa, Liubakova kirjoittaa tässä analyysissaan.
– Venäläisjoukkojen vastaanottamiseen tarvittava infrastruktuuri on jo valmiina, mukaan lukien ohjusasemat, linnoitetut ammusvarastot ja laajennetut rautatieyhteydet. Tiettävästi lähes 300 valkovenäläistä valtionyhtiötä osallistuu Venäjän asevoimien ase- ja ampumatarviketuotantoon, hän toteaa.
Vladimir Putinin sotakoneiston varustaminen ja Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan tukeminen ovat hänen mukaansa osa vaihtokauppaa, jonka vastineeksi Kreml tarjoaa tukensa Lukašenkan yhä kovaotteisemmalle diktatuurihallinnolle.
– Vaikka Lukašenkalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin osallistua juniorikumppanin roolissa Putinin ristiretkeen länttä vastaan, on nähtävissä merkkejä siitä, että hän ei ole nykyiseen tilanteeseensa täysin tyytyväinen. Valko-Venäjän reaktio venäläisten droonien tunkeutumiseen Puolan ilmatilaan itse asiassa kertoo paljon siitä, miten ahtaalle Lukašenkan hallinto on joutunut, Liubakova sanoo.
Jo keskiviikkoaamuna Valko-Venäjän viranomaiset ovat hänen mukaansa ilmeisesti ottaneet yhteyttä Varsovaan ja varoittaneet drooni-iskun uhasta. Ennakkovaroitus vihamieliseltä naapurivaltiolta yllätti Puolan sotilasjohdon, mutta otettiin silti kiitollisuudella vastaan.
– Valkovenäläiset olivat valmiita auttamaan puolalaisia, mutta välttivät syyttämästä suoraan Venäjää. Tämä korostaa sitä, miten varovaisesti Lukašenka toimii, Liubakova toteaa.
Lukašenka pyrkii hänen mukaansa epätoivoisesti viestittämään lännelle, että hän ei ole täysin sidoksissa Kremlin sotakoneistoon ja että hänellä on edelleen tietty liikkumavara itsenäisiin toimiin.
Vaikka Valko-Venäjän diktaattorin liikkumatila on hyvin rajallinen, hänen pelkonsa ajautumisesta Putinin vanavedessä suoraan sotaan länttä vastaan saattaa kuitenkin Liubakovan mielestä avata ovia uudenlaiselle diplomatialle lännen ja Lukašenkan välille.
Poimintoja videosisällöistämme