Helsingin Eteläsatamaan valmistuu vuonna 2030 uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo.
Museorakennus aiotaan toteuttaa helsinkiläisen arkkitehtuuritoimisto JKMM arkkitehtien suunnitelman pohjalta.
Toimiston ehdotus ”Kumma” voitti suunnittelukilpailun.
Moderni rakennus on herättänyt kummastusta Länsiväylän sisarlehden Helsingin Uutisten lukijoissa. Moni pitää sen ulkoasua epäsopivana ja paikkaakin huonona.
– Miksi pilataan ympäristö älyttömillä laatikoilla ja lasi-ikkunoilla. Eikö osata ottaa mallia vanhoista upeista taloista, yksi lukijoista toteaa Facebookissa.
– KUMMAllisen mitäänsanomaton ja kallis nykyhökötyslaatikko läsäytetään arkkitehtuurisesti erittäin vaativaan ympäristöön. Häpeä Helsinki!
– Tuo ei kyllä näytä sulautuvan maisemaan yhtään, toinen toteaa
– Aivan järkyttävän kummallinen pahvilaatikko, yksi kirjoittaa.
– Pitääkö kaikki paikat tunkea täyteen turhia rakennuksia.
Rakennukselle riittää myös ymmärtäjiä. Muutamalta lukijalta voittajaehdotus on saanut erittäin kannustavaa palautetta.
– Hyvin sopivaa. Hienoa jopa.
– Hieno on ja sopii maisemaan, joka on edessä kun tullaan mereltä Helsinkiin. Tuomiokirkon valkoisuuteen yms ja ei peitä korkeudella vanhoja kauniita taloja Olympialaituriin tullessa.
– Näyttää hienolta!
Eräs lukija rinnastaa rakennuksen ruumisarkkuun.
– Etelärannan kaunis arkkitehtuuri piiloon ja tilalle ruumisarkkumuodostelma. Museon rakentaminen Kauppatorin kupeeseen Eteläsataman tyhjälle tontille alkaa vuosien 2027–2028 aikana.
Havainnekuvassa rappusissa ei ole lainkaan kaiteita. arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit
Yksi lukijoista teki pikkutarkan havainnon havainnekuvista, joissa museon sisällä on leveät portaat, mutta ei kaiteita.
– Itse nilkkavammaisena haluaisin kaiteet noihin portaisiin. Muuten jää kipuamatta minulta ja monelta muulta.
Museorakennus tulee vielä jonkun verran muuttumaan. Voittajan valintaa seuraa jatkokehitysvaihe.
Museon konseptia ja rakennusta kehitetään yhdessä museon eri käyttäjäryhmien kanssa.
Monissa kommenteissa lukijat pohtivat rahaa. Tiukan talouden ja leikkausten ajassa osa pohtii, onko Helsingillä varaa museon rakentamiseen, ja voitaisiinko rahat käyttää jokapäiväistä arkea parantaviin asioihin.
– Näin tekee kaupunki jolla ei ole varaa edes työntekijöidensä vaatteisiin, lukija toteaa.
– Mielestäni ihan hieno ja sopii alueella. Mutta kun Suomen talous on tiukalla, niin oliko oikea hetki? Ylläpitokin on hintavaa, yksi lukijoista kirjoittaa.
Näkymä museosta Tähtitorninmäeltä merelle päin. arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit
Museon kokonaisbudjetti on noin 105 miljoonaa euroa.
Helsingin kaupunki ja valtio ovat sitoutuneet tukemaan museolle perustettua säätiötä 60 miljoonaa euron pääomalahjoituksin.
Tukensa ovat antaneet myös joukko yksityisiä säätiöitä ja rahastoja.
Eräs lukija pohtii, paljonko rakennus tulee lopulta maksamaan ja paljonko rakentamiskustannukset matkan varrella kasvavat.
– Nyt vedonlyönnit käyntiin, kustannusarvio ja lopulliset kulut? Ja seuraavaksi se, kuinka äkkiä katto vuotaa.
Rakennus ilmakuvassa.
Osa lukijoista miettii, tarvitseeko Helsinki enää lisää uusia museoita. Moni muistuttaa vuonna 1998 valmistuneesta Kiasmasta.
– Onkohan noita museoita jo liikaakin?
– Tälläsessa taloustilanteessa aivan perkeleen matopäisten hommaa. Noita saatanan museoita on Suomi pullollaan.
– Kiasmasta olisi voinut kevyesti yhden kerroksen pyhittää tälle museolle ja pohtia näille rahoille älyllisempi kohde.
– Meillä olisi ollut jo ihan keskeisellä paikalla kaupunkia Kiasma, joten sitä olisi pitänyt hyödyntää tässä hankkeessa. Kiasman vieressä olisi ollut hyvin tilaa laajentaa sitä eli perustaa tämä museo siihen kylkeen.
Facebookin lisäksi keskustelua on käyty Helsingin Uutisten verkkosivuilla.
– Nähtäväksi jää, tuleeko siitä kuviensa näköinen. Helsingissä kun on tapana, että havainnekuvilla myydään konsepti ja rakennuslupa sitten aikanaan haetaan aivan eri kuvilla. Eiköhän tuo valkoinen muutu harmaaksi, sivuille kirjautunut lukija kirjoittaa.
– Onnea asunnon omistajille kenen asunnon hinta romahtaa kun merellinen näköala poistuu. Todella turha rakennus kulttuurin varjolla, kirjoittaa toinen.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Helsingin Uutisissa.