Jos Teemu Pulkkinen olisi yhä KHL-tasoinen jääkiekkoilija, hän erittäin todennäköisesti myös pelaisi KHL:ssä, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Pekka Holopainen.
Avaa kuvien katselu
Teemu Pulkkinen pelasi osan viime kaudesta Saksan liigan Schwenningenissä. Kuva: Tom Weller / All Over Press
Pekka Holopainenurheilutoimittaja
18:02•Päivitetty 18:07
KHL:ssä miljoonia ansainneen Teemu Pulkkisen paluu Suomeen sekä urheilullisesti että taloudellisesti happiviiksiä tarvitsevaan Mestikseen elävöitti rajusti jääkiekkokeskustelua ennen pian alkavaa kautta.
Uuden työnantajansa eli Kiekko-Vantaan tiedotteessa KHL:ssä kuusi vuotta pelannut entinen teinitähti pahoitteli urallaan tekemiään vääriä valintoja. Aikuisten todellisuudessa pankkimatkallaan naurava Pulkkinen on todennäköisesti pahoillaan lähinnä yhdestä asiasta: siitä, etteivät kyvyt ainakaan nyt riitä KHL-tasolle ja ennen kaikkea -tulotasolle. Jos Pulkkinen olisi yhä KHL-tason pelaaja, hän pelaisi KHL:ssä tai jossain muussa huippurahakkaassa sarjassa.
Seuran puheenjohtaja Anssi Aura näki Vantaan suuren pojan paluussa kotikonnuille suorastaan elämää suurempaa urheiluromantiikkaa. Asiaa kliinisen urheilullisesti tarkastellen kyse on jostakin muusta, kun kiistatta – toki kiistanalaisesti – huippumenestynyt hyökkääjä liukuu nyky-Mestiksen jäille jo 33-vuotiaana, tai ylipäätään.
Vaikka huippu-urheilu on kaikkea muuta kuin oikeudenmukaista, isossa kuvassa jokainen sijoittuu ravintoketjussa suunnilleen oikealle paikalleen. Mikael Granlundin, Gabriel Landeskogin ja Tyler Seguinin ikä- ja NHL-varaustoveri ”Pulu” Pulkkinen nokkii nyt Myyrmäen jäähallissa.
Lieneekin loogista, että Pulkkinen hakee Mestiksestä ponnahduslautaa, joka vielä kerran sinkauttaisi hänet Suomen ulkopuolella maksettavien sopimussummien ääreen. Olisi vaikeaa nähdä, että yksikään liigaseura häneen tarttuisi, vaikka Jääkiekkoliiton korkeimman sarjan portti takavuosien Jokerit-tähdelle aukesikin.
Ainoa rikos rahanahneus
Suomeen Venäjältä peräti neljän maan eli Kiinan, Saksan, Slovakian ja Sveitsin kautta saapunut Pulkkinen ei ole syyllistynyt minkäänlaiseen rikokseen, jos ja kun rahanahneutta ei sellaiseksi lasketa.
Suomalainen hyperventilointi ja moralisointi hänen valintojensa ympärillä asettuu jotenkin mittasuhteisiinsa, kun tarkastelee KHL:n pelaajarakennetta helmikuusta 2022 eli Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan alkamisesta eteenpäin. Vaikka ulkomaalaispelaajien määrästä vähentää liigaan osallistuvien maiden eli Valko-Venäjän ja Kazakstanin pelaajat, KHL:ssä on joka kausi pelannut 115-130 ulkomaalaista: enemmistö pohjoisamerikkalaisia, mutta myös merkittävä määrä länsieurooppalaisia. Pelaajamarkkinat kuin omat taskunsa tuntevien agenttituttujeni mukaan varsinkaan pohjoisamerikkalaisia ei voisi ”vähempää kiinnostaa”.
Avaa kuvien katselu
Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi 2022 helmikuussa, enemmistö suomalaisista urheilijoista poistui maasta niin pian kuin mahdollista. KHL-Jokerien kausi jäi tuolloin kesken. Kuva: Sergey Kozlov / EPA
Suomen maantieteellisen sijainnin ja historian takia takia Pulkkiselta vaadittiin moraalisesti enemmän, mutta sitä hänen on nyt myöhäistä ”katua”.
Ukrainan sodan todellisesta aloitusajankohdasta riittää siitäkin näkemyksiä. Yhden käsityksen mukaan sota alkoi jo huhtikuussa 2014. Silloin ja vuosia siitä eteenpäin käytännössä koko Euroopassa pelannut suomalainen kiekkokerma Jokereineen päivineen vaikutti KHL:ssä sädekehä päänsä yllä.
Pulkkisen lähdettyä Venäjälle jäivät Suomi-lippua heiluttamaan SKA-Neftjanik Habarovskin jääpalloilijaveljekset Tuomas ja Tommi Määttä ja lentopalloilija Lauri Kerminen. Kahta ensin mainittua suojelee lajin koko eli totaalinen tuntemattomuus niin sanotun suuren yleisön silmissä. Kerminen ei aivan tällaisesta nakkisuojasta nauti.
Kiekko-Vantaa toi tiistaina kohuhankintansa käsin poimitun, rajatun mediajoukon eteen. Videokuvaus oli lehdistötilaisuuden aikana kielletty, mikä oli tietysti mielenkiintoinen valinta, kun kutsutuista merkittävä osa oli tv-yhtiöiden edustajia.