Asiantuntija peräänkuuluttaa Natolta tiukempia toimia venäläisdrooneja vastaan.

Puolustusvoimien tiedustelussa pitkän uran tehnyt everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa arvioi, että Venäjältä lauantaina ja aiemmin viikolla nähdyt toimet ovat vain lisääntymässä.

– Tässä vaiheessa ei näitä voi enää pitää yllätyksenä, hän sanoo suoraan.

Puolassa maan ja Naton hävittäjät nousivat ilmaan Venäjän droonien vuoksi lauantai-iltana, ja pääministeri Donald Tuskin mukaan maan ilmavoimat suoritti ”ennaltaehkäiseviä toimia” venäläisdroonien vuoksi.

Kyseessä oli jo toinen kerta tällä viikolla, kun Puola joutui reagoimaan Venäjän droonien vuoksi. Keskiviikkona ainakin 19 venäläisdroonia tunkeutui maan ilmatilaan, ja Puolan asevoimat ampui niistä useamman alas.

Aiemmin lauantaina myös Nato-maa Romaniassa hävittäjät nousivat ilmaan venäläisdroonin takia. Maan puolustusministeriön mukaan ilmatilaa loukanneen droonin perään lähetetyt F-16-hävittäjät seurasivat sitä, kunnes drooni katosi tutkasta noin 20 kilometriä Chilia Vechen kylästä lounaaseen.

– Tämä on varmaan tällainen kasvava trendi, eli näitä tulee vain enemmän ja enemmän. Näitähän on tapahtunut aiemminkin, mutta silloin ne ovat olleet yksittäisiä tapauksia, Pihlajamaa sanoo.

– Sanotaan vaikka niin, että kun ketsuppipullon korkki on auennut, niin näitä tulee varmaan lisää.

Pihlajamaa uskoo venäläisdroonien tunkeutumisen Nato-maiden ilmatilaan keskittyvän jatkossakin Ukrainan läheisyyteen, koska tällöin Venäjä voi yrittää selittää tapahtunutta sodalla.

Näin ollen Pihlajamaa ei pidä todennäköisenä, että venäläisdrooneja tunkeutuisi esimerkiksi Suomen tai Viron ilmatilaan. Sitä Venäjän olisi enää vaikea selittää Ukrainan sodalla tai vahingolla.

– Ennen kuin tämä menee aivan törkeän röyhkeäksi, uskoisin että nämä keskittyvät sinne Ukrainan lähialueeseen, hän sanoo.

– Mutta kyllähän Baltian maista esimerkiksi Liettua on siellä suunnalla. Eli tämä voi sillä tavalla hyvinkin levitä Baltiaan, varsinkin kun drooneja lähetetään Valko-Venäjän suunnasta, joka on Liettuan rajanaapuri.

Puolan viranomaiset ottivat venäläisdroonin haltuunsa Wohynin paikkakunnalla mana itäosassa keskiviikkona. EPA / AOP

Venäjä testaa Natoa

Europarlamentaarikko Mika Aaltolan erityisavustajana toimiva ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen arvioi lauantain tapahtumia sosiaalisessa mediassa.

– Ensin Puola, nyt Romania. Venäjän droonit testaavat Naton rajoja ja reaktioita. Tämä on halpa tapa mitata, kuinka pitkälle Moskova voi mennä. Jokainen alasampumaton loukkaus rohkaisee seuraavaa, hän kirjoittaa.

Venäläisdrooni vaurioitti asuinrakennusta Wyrykin paikkakunnalla Itä-Puolassa keskiviikkona. EPA / AOP

Vanhasen mukaan Venäjä laskee toimiensa suhteen sen varaan, että Naton viidennen artiklan kynnys ei ylity. Hän arvioi Venäjän tällä tavoin venyttävän artiklan aktivoimisen rajaa, mikä nakertaa hitaasti liittouman uskottavuutta.

– Vahinko tai ei, Venäjä kantaa vastuun. Strateginen viestinnän tulisi myös olla riippumatonta tästä: ilmatila on koskematon. Muutoin sen testaaminen houkuttelevaa, hän lisää.

Pihlajamaa näkee asian samalla tavalla. Hän kertoo jo keskiviikkona pitäneensä venäläisdroonien tunkeutumista Puolaan enemmän Venäjän suorittamana testinä kuin vahinkona.

Kokenut sotilasasiantuntija huomauttaa, että Venäjä on voinut hakea drooneilla myös toista hyötyä.

– Tämähän on helppo ja halpa tapa tehdä myös tiedustelua. Emme tiedä tarkkaan, minkälaisista drooneista on kyse tai miten ne on varustettu, hän sanoo.

– Kyllähän tällä tavoin voi saada tiedustelutietoa siitä raja-alueesta tai ottaa jotain elektronisia lähetteitä, kaapata niitä ja lähettää kotipesään.

Puolan asevoimat ja muut viranomaiset tutkivat keskiviikkona asuinaluetta, jonne alas ammuttu venäläisdrooni putosi. EPA / AOP

Kovempia toimia

Keskiviikkona Puola ampui Venäjän drooneja alas, minkä jälkeen Nato ilmoitti vahvistavansa itäistä puolustustaan. Perjantaina alkaneeseen Eastern Sentry -projektiin osallistuvat ainakin Tanska, Britannia, Ranska ja Saksa.

Lauantain perusteella nämä toimet eivät näyttäisi hetkauttaneen Venäjää lainkaan. Moni varmasti miettii, mitä Nato voi seuraavaksi tehdä, jos droonien ampuminen alas ei ole riittävän voimakas viesti Venäjälle.

Pihlajamaa peräänkuuluttaa, että Naton on vahvemmin kiinnitettävä huomiota torjuntakykyyn. Lisäksi hän katsoo, että Romanian lauantainen reaktio, eli hävittäjien lähettäminen seuraamaan venäläisdroonia, oli liian vähäinen vastatoimi.

– Nyt ollaan vain, että valvotaan ja nostetaan koneita ilmaan tai jotain muuta tällaista. Jokainen Naton ilmatilaan tunkeutuva drooni tulisi tiputtaa alas sitä mukaa kuin niitä tulee, hän sanoo suoraan.

– Naton tulisi ehdottomasti suhtautua tiukemmin tähän torjuntaan.

Mikäli venäläisdroonien tunkeutuminen Naton ilmatilaan kaikesta huolimatta jatkuu, toinen vaihtoehto Pihlajamaan mukaan on lentokieltoalueen perustaminen Ukrainan länsiosiin.

Tämä vaatisi tietenkin asiasta sopimista Ukrainan kanssa, mutta Ukraina ottaisi varmasti Naton torjunta-alueen laajentamisen omalle alueelleen mielihyvin vastaan.

– Se tarkoittaisi, että Nato ulottaisi oman torjunta-alueensa entistä syvemmälle Ukrainan puolelle, ja venäläisdrooneja torjuttaisiin jo siellä. Samalla autettaisiin Ukrainaa ja heidän läntisiä suurkaupunkejaan, kuten Lviviä ja Lutskia, hän sanoo.

– Mutta tähän ei varmaan olla pääsemässä seuraavien viikkojen aikana, mutta tämä olisi seuraava vaihtoehto. Jos torjunta-alue ulotettaisiin 150 kilometriä Ukrainan puolelle, todennäköisyys droonien päätymisestä Naton ilmatilaan pienenee.

Naton pitäisi tiukentaa torjuntatoimiaan ja ampua jokainen ilmatilaansa tunkeutuva venäläisdrooni alas, everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa sanoo. Kuvassa Naton pääsihteeri Mark Rutte. EPA/AOP