Kuntaexpertti Eero Laesterän mukaan kuntien taseet ovat vahvassa vedossa koronatukien ja sote-uudistuksen jäljiltä.
Avaa kuvien katselu
Kaakkoisrajan kunta Virolahti päätyi kesällä ministeriön arviointimenettelyyn talousvaikeuksiensa vuoksi. Kuva: Kalle Purhonen / YleJuttu tiivistettynä
- Kuntaliiton selvityksen mukaan monilla kunnilla on taloudellisia vaikeuksia, mikä voi edellyttää verojen nostamista.
- Kunnilla on vahvoja ylijäämiä, mutta väkiluvun väheneminen ja ikääntyminen rasittavat taloutta pitkällä aikavälillä.
- Kuntaliitoksia on viime vuosina tehty vähän, eikä suurta myllerrystä odoteta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kuntaliiton lauantaina julkistaman selvityksen mukaan suuressa osassa kuntia talous on ajautumassa umpikujaan, joka pakottaisi nostamaan veroja kestämättömälle tasolle.
Veroja varmaan nostetaankin osassa kuntia, mutta lähtevätkö kunnat samalla pistämään taloutta ja asioitaan uuteen asentoon kuntaliitosten kautta?
– Lähivuosina tuskin mylläkkää tapahtuu, koska kuntien taseet ovat nyt vahvassa kunnossa edellisen hallituskauden jäljiltä. Kunnilla on nyt niin vahvat ylijäämät, että kriittisiä arviointikriteereitä ei luultavasti täyty muutaman vuoden sisällä (valtion kriisikuntamenettelyyn joutumiseksi).
Etenkin koronatuet ovat viime vuosina kohentaneet kuntien rahatilannetta. Kunnat saivat niitä valtiolta 2-3 miljardia euroa.
Yhteisöverotulojakin tuli lisää ja sote-uudistuksen yhteydessä kunnat saivat takautuvasti verotuloja 1,3 miljardia euroa vuonna 2023.
Meneekö kunnilla nyt siis hyvin?
– Kunnilla ei mene hyvin. Tilanteessa on silmänlumetta. Ison kuntajoukon väkiluku on vähentynyt ja asukkaat ovat ikääntyneitä. Näiden verotulot eivät kehity ja menot täytyy kuitenkin hoitaa.
Laesterän mukaan ns. totuuden hetki koittaa seuraavan, vuonna 2029 alkavan valtuustokauden aikana. Silloin taseessa olevat ylijäämät on syöty.
– Ja jos kunnat eivät pysty saamaan lisää tuloja, eikä menopuoleen tehdä muutoksia, silloin kuntia joutuu punaiselle vyöhykkeelle. Se johtaa pahimmillaan kuntia valtion arviointimenettelyyn ja sitä kautta kriisikuntaselvittelyyn ja siitä voi seurata kuntaliitoksia.
Avaa kuvien katselu
Eero Laesterä on tuttu näky kunnissa, jotka haluavat apua talousongelmiensa ratkomiseen. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Eero Laesterä kertoo kuntatilanteesta
Kuntaliitokset harvassa
Kuntaliitokset ovat pitkään olleet yksittäisiä, parin kunnan sulautumisia vuosittain. Edellinen ”liitosaalto” koettiin 2013, jolloin kuntarajat piirrettiin uusiksi yli 20 kunnassa. Sen jälkeen on lähinnä odoteltu sote-uudistuksen toteutumista ja sen pelastavaa vaikutusta kuntatalouteen. Laesterän mukaan sitä ei kuitenkaan ole tullut.
Kuntajakoselvityksiä on kyllä tehty kymmenissä kunnissa aivan näihin päiviin saakka, mutta liitokset ovat pääosin kariutuneet, kun päättäjillä ei lopulta ole ollut riittävästi halua liitokseen.
Tuorein tapaus on kaakkoisrajalta, jossa Haminan ja Virolahden yhdistyminen jäi toteutumatta. Valtiovarainministeriö käynnistikin kesällä arviointimenettelyn Virolahden kanssa. Ähtäri ja Multia ovat samassa jamassa.
Laesterän mukaan tällä hetkellä ei ole menossa yhtä ainutta kuntajaloselvitystä.
– Se on aika historiallista, kun yleensä on ollut vireillä yhdestä kahteen vapaaehtoista kuntaliitosta. Mutta nyt en tiedä yhtään.
Porkkana potkii yhteen
Valtiovalta patisti kuntia takavuosina kuntaliitoksiin ns. porkkanamiljoonilla. Laesterän mukaan raha vauhdittikin liitospäätöksiä ja voisi tepsiä nytkin.
– Voin kuitenkin kuvitella, että valtiovarainministeriö ei enää helly antamaan kymmeniä miljoonia kuntaliitosten porkkanarahoihin.
Tosin Laesterä suhtautuu epäilevästi kuntaliitosten taloustehoihin yksinään, jos kunnat eivät samalla tee isoja rakenteellisia muutoksia toimintoihinsa. Monesti isot uudistukset ovat jääneet tekemättä.
– Kuntien lukumäärä ei yksistään käännä talouden huonoa tilannetta toiseen suuntaan. Tarvitaan paljon muutakin.
Laesterän mukaan koko kuntajärjestelmä on rikki. Jotta nykyinen kuntarakenne voitaisiin säilyttää edes teoriassa, koko järjestelmä täytyisi uusia.
– Pitäisi katsoa kaikki tulot ja menot kuntien kannalta tasapuolisiksi. Mutta aina kun näillä retoriikoilla lähdetään etenemään, silloin joltain otetaan rahaa pois ja jollekin annetaan. Ja siitä tulee hemmetinmoinen huuto taas kuntien kesken, Laesterä sanoo.
Manner-Suomessa on nyt yhteensä 292 kuntaa. Vuosituhannen alussa niitä oli vielä yli 400.