• Vantaan vankilassa on liikaa vankeja kapasiteettiin nähden.
  • Apulaisjohtaja Joel Kalpion mukaan yliasutus voi muodostua ongelmaksi vankilaturvallisuuden kannalta.
  • Myös vankilan henkilöstömäärä on liian vähäinen. Työntekijäpula on aiheuttanut muun muassa uupumisia.
  • Tilanteeseen odotetaan helpotusta valmistuvan remontin ja isojen rekrytointien myötä.

Vankien yliasutus on yhä ajankohtainen ongelma Vantaan tutkintavankilassa.

Virallisia vankipaikkoja on 205. Päivittäinen vankiluku on kuitenkin noin 300.

– Kyseessä on vakava ongelma, sanoo Vantaan vankilan apulaisjohtaja Joel Kalpio.

Vantaalla on ollut jo vuosia enemmän vankeja kuin mitä heille on paikkoja. Esimerkiksi Yle uutisoi vuonna 2014, että vankeja on majoitettu jopa saunan lauteilla.

Kalpio kuvailee majoittamistilannetta tällä hetkellä ”kohtuu vakaaksi”. Jokaisella vangilla on hänen mukaansa oma selli tai selli toisen vangin kanssa.

Ongelmatilanteilta ei kuitenkaan ole vältytty.

– Ihan äärimmäisissä tapauksissa on jouduttu väliaikaisesti asuttamaan vankeja esimerkiksi sumpun lattialle yön yli, Kalpio kertoo.

Sumpuissa ei ole sänkyjä, ainoastaan kiinteä penkki. Niissä pidetään yleensä vankeja, jotka odottavat siirtoa muualle. Jenni Gästgivar

Yliasutus aiheuttaa muitakin ongelmia.

Vantaan vankilaan majoittuu kymmeniä vankeja, joiden yhteydenpito on rajoitettu. Tällaiset vangit tarvitsevat oman sellin, ja heidän yhdessäolonsa muiden tutkintavankien kanssa on estetty.

– Joudumme päivittäin siirtelemään vankeja toisille asuinosastoille, jotta saamme tilaa raivattua näille vangeille, Kalpio kertoo.

Kalpion mukaan vankien välillä saattaa esiintyä painostusta, jos joku ei tule toimeen muiden kanssa samalla osastolla.

– Vanki saatetaan yrittää niin sanotusti savustaa pois osastolta. Jatkuva vankien siirtely voi muodostua ongelmaksi vankilaturvallisuuden kannalta.

Apulaisjohtaja Joel Kalpio kertoo, että väkivaltatilanteita syntyy ajoittain. Jenni Gästgivar

Karmea henkilöstöpula

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi viime vuonna tarkastusraportissaan, että Vantaan vankilan tilanteessa oli vakavia puutteita.

Päällimmäinen huoli kohdistui siihen, että henkilökuntaa ei ollut tarpeeksi.

Apulaisjohtaja Kalpion mukaan tilanne on ollut hankala koko kuluvan vuoden.

– Iso vankimäärä ja vähäinen henkilökunnan määrä kuormittaa meidän henkilöstöämme ja vaikuttaa työssä jaksamiseen.

Kalpio kertoo, että vankila on läpi vuoden yrittänyt rekrytoida mahdollisimman paljon henkilöstöä, jotta työkuormaa saataisiin vähennettyä.

– Työvoiman tarve on ollut kuitenkin niin suuri, että emme pysty täyttämään sitä niin nopeasti kuin olisi ollut tarve.

Rikosseuraamustyöntekijä Enna Angervuori kertoo, että henkilöstöpula näkyy Vantaalla pääosin kiireenä.

Angervuoren tehtäviin kuuluvat lupapalvelut, vartijoiden apuna työskentely ja esimerkiksi vankien päiväohjelman järjestäminen.

– En esimerkiksi ehdi hoitaa lupahakemusasioita niin nopeasti kuin olisi ihanteellista.

Angervuori kertoo, että hän on nähnyt uupumusta kollegoidensa keskuudessa. Angervuori itse ei koe uupuneensa.

– Välillä on kyllä liikaa töitä. Toivotaan, että saataisiin lisää henkilökuntaa. Itsekin pystyisin sitten keskittymään enemmän työkuvaan liittyviin tehtäviin.

Rikosseuraamustyöntekijä Enna Angervuori kertoo, että useat hänen kollegansa ovat uupuneet liian suuresta työmäärästä. Jenni Gästgivar

Apulaisoikeusasiamiehen raportissa mainittiin viime vuonna, että Vantaan vankilassa jouduttiin henkilökunnan vähyyden vuoksi turvautumaan usein sulkutiloihin.

Sulkutilojen aikana vangit ovat lukittuna omiin selleihinsä. Silloin heille järjestetään ainoastaan lakisääteinen ulkoilu ja ruuanjaot.

Sulkupäivänä vanki voi olla suljettuna selliinsä jopa 23 tuntia vuorokaudessa. Jatkuvien sulkutilojen vuoksi vankien hermot kiristyvät, mikä lisää entisestään häiriöiden ja jopa väkivallan uhkaa.

– Jos on ollut pitkiä ajanjaksoja, että on todella paljon sulkutiloja, niin kyllähän se tietysti käy myös vankien hermojen päälle, Kalpio sanoo.

Enna Angervuoren mukaan vangit käyttäytyvät pääosin kunnioittavasti henkilöstöä kohtaan.

– Vangit tietävät, että he ovat vankilassa ja täällä meidän kaikkien pitää toimia vankilan sääntöjen mukaan. Sulkutilat ovat vangeille tietysti raskaita.

Sulkutilassa sellien ovet pysyvät visusti kiinni jopa 23 tuntia vuorokaudessa. Jenni Gästgivar

Sellimurha

Vantaan vankilassa tapahtui tammikuussa 2022 koko Suomea puhuttanut sellimurha.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa 2023 kaksi miestä Vantaan sellimurhasta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.

Oikeuden mukaan Abshir Diini Muye ja Perttu Oskari Pyynönen kohdistivat tammikuussa 2022 Vantaan vankilan matkasellissä uhriin, parikymppiseen mieheen, pitkäkestoista ja monimuotoista väkivaltaa. Miehet tuomittiin myös uhriin kohdistuneesta törkeästä raiskauksesta.

Murhajutun lisäksi keskusrikospoliisi (KRP) on tutkinut vankilan toimintaa henkirikoksen aikana.

Tammikuussa 2025 kerrottiin, että Rikosseuraamuslaitos on pidättänyt kolme Vantaan vankilan virkamiestä viroistaan, ja yksikönpäällikkö ja apulaisjohtaja siirrettiin muihin tehtäviin.

Rikosnimikkeinä tutkinnassa ovat muun muassa virkavelvollisuuden rikkominen ja kuolemantuottamus.

Apulaisjohtaja Kalpion mukaan asian käsittely jatkuu Vantaalla edelleen. Hän kertoo, että tapahtuma on otettu Rikosseuraamuslaitoksessa ja Vantaan vankilassa hyvin vakavasti.

Tapahtuman seurauksena myös toimintatapoja on muutettu, Kalpio kertoo.

– Ohjeissa otetaan kantaa muun muassa siihen, miten vankien taustoja pitää selvittää. Tapahtumien myötä olemme kiinnittäneet erityistä huomiota vankien asuttamiseen.

Vuoden 2022 henkirikoksen aikaan sellin ovella kävi useita vartijoita. Kuvan selli ei liity tapaukseen. Jenni Gästgivar

Helpotusta luvassa?

Rikosseuraamuslaitos on laskenut, että alalla on 700 henkilötyövuoden lisätarve.

Vantaan vankilalla pyritään taklaamaan henkilöstövajetta maanantaina käynnistyneillä rekrytoinneilla.

Valtiolle.fi-sivuston mukaan Vantaan vankilassa on haettavana seitsemän vartijan virkaa, kaksi erityisohjaajan virkaa, psykologin virka, sosiaalityöntekijän virka, opinto-ohjaajan virka sekä kaksi rikosseuraamusesimiehen virkaa.

Kalpion mukaan vankilalla on tavoitteena, että vanhan vankilarakennuksen remontit valmistuisivat kokonaisuudessaan loppuvuodesta, jolloin vankikapasiteetti kasvaa noin 345:een.

– Tilanteeseen odotetaan helpotusta. Se vaatii sen, että me saadaan tänne lisää henkilökuntaa rekrytoitua. Nykyisellä henkilöstömäärällä ei kyllä vielä siihen pystytä.

Kalpion mukaan vanginvartijapestiin vaaditaan joko rikosseuraamusalan perustutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto.

– Sitä ei ole niin hirveän tarkasti säädetty, että mikä ammattikorkeakoulututkinto sen pitää olla. Monenlaisilla koulutuksilla voi tulla valituksi. Ja myös me vankilalla annamme alan ulkopuolisilta tuleville tarvittavan koulutuksen.

Lisäksi Vantaan vankilassa on tarjolla runsaasti määräaikaisia vartijan virkasuhteita, joihin ei vaadita erityistä koulutusta.

Kalpion mukaan henkilöstön turvallisuus on viimeinen asia, josta vankila tinkii.

– Täällä ei joudu ikinä tekemään töitä yksin sillä tavalla, ettei olisi apua saatavilla välittömästi.

Joel Kalpio, 29, vakuuttaa, että henkilöstön turvallisuus on Vantaan vankilan ykkösprioriteetti. Jenni Gästgivar

Vantaan vankilassa työskentelee noin 170 ihmistä. Kuvassa hiljattain valmistunut lisärakennus, jonka myötä Vantaan vankilasta tuli Suomen suurin. Jenni Gästgivar