Valtiolle tulee puolen miljardin euron lisälasku, jos velkapotin keskimääräinen korko värähtää 0,2 prosenttiyksikköä ylöspäin.
Avaa kuvien katselu
Suomen valtio otti tiistaina uutta lainaa 1,5 miljardin euron verran. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Huutokauppa kesti tänään puoli tuntia, ja taas valtiolla on uutta lainaa 1,5 miljardia euroa lisää.
Valtiokonttorin järjestämässä huutokaupassa oli runsaasti sijoittajien kysyntää valtion tarjoamille lainapapereille. Kymmenen ja viidentoista vuoden lainojen koroksi tuli huutokaupassa runsas kolme prosenttia.
Muutos on suuri. Nollakorkojen kauden ansioista koko lainapotista maksetaan korkoa keskimäärin vain 1,8 prosenttia. Tällä hetkellä valtiolla on velkaa melkein 180 miljardia euroa.
Sitä mukaa, kun vanhoja lainoja erääntyy ja niitä maksetaan pois, otetaan uutta lainaa tilalle. Uusien lainojen korot ovat kalliimpia kuin muutama vuosi sitten nollakorkojen aikana.
Tänään markkinoilta heltisi lainaa Suomelle kymmeneksi vuodeksi 3,05 prosentin korolla ja viideksitoista vuodeksi 3,4 prosentilla. Nämä uudet lainat hilaavat vähitellen Suomen maksamaa keskikorkoa ylöspäin.
Koron värähdys maksaa valtiolle puoli miljardia euroa
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Päivi Puonti arvioi, että parissa vuodessa valtion lainojen keskimääräinen korko nousee nykyisestä 1,8 prosentista kahteen prosenttiin.
Desimaalien muutokset kuulostavat ehkä vaatimattomilta, mutta Puonnin mukaan 0,2 prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi valtiolle noin puolen miljardin euron lisämenoa.
Viime vuonna valtion korkomenot olivat 3,2 miljardia euroa ja vuonna 2029 ne lähestyvät Valtiokonttorin arvion mukaan viittä miljardia euroa.
Kova muutos lainarahan hinnassa kertoo yleisestä muutoksesta markkinoilla. Puonti muistuttaa, että yleinen korkotaso euroalueella on noussut ja se koskee kaikkia.
Mikä selittää Suomen lainakoron nousua, Päivi Puonti?
Suomi ei näytä olevan markkinoiden silmissä muita euromaita kehnompi velallinen siitäkään huolimatta, että Suomen luottoluokitusta on juuri heikennetty.
– Suomi pyrkii kuitenkin saamaan velkaantumista hallintaan. Markkinoilla seurataan myös hallituksen aktiivisia toimia ja pyrkimyksiä hillitä velkaantumista, Puonti sanoo.
Onko siis valtion pakko leikata menojaan ja tasapainottaa taloutta miljarditolkulla?
– Kyllä näitä toimia varmasti seurataan Suomen lisäksi niin myös muissa euromaissa.
Esimerkiksi Ranskalta vaadittu lainakorko on tällä vuosituhannella ollut samankaltainen Suomen kanssa. Nyt sijoittajat vaativat Ranskalta pari desimaalia kovempaa korkea kuin Suomelta.
– Taustalla voi olla se, että Ranskassa ei ole pystytty tarttumaan velkaantumiseen ihan yhtä tarmokkaasti kuin Suomessa, Puonti arvioi.
Suomen etu on sekin, että julkisessa taloudessa on velan vastapuolena myös varallisuutta, ennen kaikkea suuret eläkerahastot.
Sijoittajien kannalta valtiolainat ovat taas hyvä turvasatama, kun korot ovat palautuneet normaalimmalle tasolle poikkeuksellisen nollakorkojen kauden jälkeen.