Juttu tiivistettynä
- Naisten seiväshypyssä on mielenkiintoiset kaksoissiskot. 20-vuotiaat Amanda ja Hana Moll ovat molemmat seipään huippunimiä.
- Amandalla on hallussaan hallissa hypätty kärkitulos 491. Hana Mollilla on maailmantilaston viidenneksi paras tulos, 481.
- Molemmat Mollit kisaavat Yhdysvaltain kovatasoisessa Tokion MM-joukkueessa. Heistä Hana oli loppukilpailussa edellisissä MM-kisoissa.
- Molemmilla on mahdollisuus kehittyä viiden metrin tasolle. Jarno Koivunen ei kuitenkaan usko, että heistä on Armand Duplantisin kaltaiseksi moninkertaiseksi maailmanennätyksen murskaajaksi.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Seiväshyppääjä Armand Duplantis on tehnyt itsestään yhden yleisurheilun näkyvimmistä ilmiöistä. Lajin maailmanennätyksiä syntyy kuin liukuhihnalta.
Naisten seiväshypyssä ei ole Duplantisin kaltaista yksilöä. Lajilla on kuitenkin jotain sellaista, mitä millään muulla yleisurheilulajilla ei ole.
Lajin terävimmällä huipulla on identtiset kaksoissiskot: 20-vuotiaat Amanda ja Hana Moll. Heistä Amandalla on talvella hallissa hypätty maailman kärkitulos 491. Hanalla on tämän vuoden viidenneksi paras noteeraus, 481.
Molemmat Mollit kuuluvat Tokion MM-kisoissa Yhdysvaltain kovatasoiseen seiväsjoukkueeseen, jossa ovat myös puolustava maailmanmestari Katie Moon sekä moninkertainen arvokisamitalisti Sandi Morris.
Kovissa seiväskaksosissa on aihiota mielenkiintoisiksi vetonauloiksi kansainväliselle yleisurheilulle.
– Jos olisin sponsori, kääntyisin heidän puoleensa ja yrittäisin olla heidän tukijoukoissaan. Siitä voisi saada joskus näkyvyyden takaisin, kokenut seiväshyppyvalmentaja Jarno Koivunen naurahtaa.
Mollin kaksoset ovat todellisia poikkeustapauksia yleisurheilun tai minkä tahansa muun lajin maailman huipulla. Yleisurheilussa kaksosista tunnetuimpia ovat Ruotsin pika-aiturit Susanna ja Jenny Kallur sekä Belgian 400 metrin juoksijat Kevin ja Jonathan Borlee.
Susanna Kallur oli 60 metrin aitajuoksussa ME-nainen. Kummatkaan Kallurit tai Borleet eivät olleet kuitenkaan samaan aikaan maailman huipulla. Mollin siskoksilla on siihen erittäin hyvät mahdollisuudet.
Avaa kuvien katselu
Amanda Mollin ennätys on kova 491. Se on myös tämän vuoden kovin tulos. Kuva: Getty Images
Avaa kuvien katselu
Hana Moll oli mukana kaksi vuotta sitten järjestetyissä Budapestin MM-kisoissa. Kuva: Getty Images
Avaa kuvien katselu
Ruotsalaiset kaksoissiskot Jenny (vas.) ja Susanna Kallur olivat 2006 Göteborgin EM-kisojen 100 metrin aitojen finaalissa. Susanna voitti ja Jenny oli seitsemäs. Kuva: Getty Images28 sentin parannus
Amanda ja Hana Moll ovat syntyneet tammikuussa 2005. Samana vuonna venäläinen yleisurheilulegenda Jelena Isinbajeva taivutti Helsingin MM-kisoissa silloisen maailmanennätyksen 501.
Isinbajeva on yksi 2000-luvun parhaimmista yleisurheilijoista. Hän hilasi lajina tuolloin hyvin nuorta naisten seiväshyppyä uusiin sfääreihin. Kaksinkertaisen olympiavoittajan ja kolminkertaisen maailmanmestarin yhä edelleen voimassa oleva ME on vuonna 2009 hypätty 506.
Yhdysvaltalaiset kaksoset hyppäävät 20-vuotiaina sellaisella tasolla, johon harva naishyppääjä pystyy saman ikäisenä. Mollit eivät pystyneet rikkomaan alle 20-vuotiaiden sarjassa Wilma Murron nuorten ME:tä 471, mutta merkittävää on se, mihin he ovat pystyneet heti viimeisen nuorten ikäluokkavuotensa jälkeen.
Siskoksista Hana oli 18-vuotiaana edellisissä MM-kisoissa, joissa hän eteni finaaliin silloisella ennätyksellään 465. Viime vuonna ennätys ei parantunut, mutta tänä vuonna hän on kohentanut sitä 16 senttiä.
Siinä missä Hanan kehityskulku on ollut tasaisempi, Amandalla se on ollut suorastaan räjähdysmäinen. Hän on nostanut ennätyslukemiaan häkellyttävät 28 senttiä tämän kauden aikana.
Kypärämies valmentajana
Amandaa pidetään teknisesti taitavampana. Hana puolestaan on ollut toistaiseksi parempi kilpailija.
Molemmilla on seiväshyppääjille erittäin hyödyllistä voimistelutaustaa. He ovat harrastaneet lisäksi muun muassa maastopyöräilyä ja kalliokiipeilyä.
– He ovat hyvin taitavia tyttöjä, jotka ovat tulleet telinevoimistelusta yleisurheiluun. Mollit ovat tosi ulottuvia hyppääjiä. Molemmat ovat kehittyneet, kun vahtijuoksu on parantunut. Todella mielenkiintoinen kaksikko, Koivunen kehuu.
Mollit ovat kilpailleet kaksi vuotta yliopistourheilijoina Washingtonissa. He ovat vastanneet lukuisista yliopistoennätyksistä.
– He treenaavat porukassa, sparraavat toisiaan ja ovat samalla toistensa parhaita kavereita. Ei siinä tarvitse treenikumppania kaukaa etsiä, Koivunen toteaa.
Washingtonissa heidän valmentajiaan ovat Ateenan 2004 olympialaisten hopeamitalisti Toby Stevenson sekä Tim Reilly.
– Siellä on hyvät seiväshyppyvalmentajat. Stevenson muistetaan siitä, että hän hyppäsi kuusi metriä kypärä päässä. Hän on sparrannut heitä pari vuotta. Valmennus on laadukasta ja olosuhteet ovat hyvät, joten siellä on kyllä mahdollisuus kehittyä.
Avaa kuvien katselu
Toby Stevenson muistetaan 2000-luvun arvokisoista kypäräpäisenä seiväshyppääjänä. Ateenassa 2004 hän taivutti olympiahopeaa. Kuva: EPAIsinbajevan etu
Armand Duplantisin valmentajaisä Greg Duplantis sanoi pari vuotta sitten Yle Urheilulle, että naisten seiväshypyn kärjen taso ei ole koventunut tai laajentunut odotetulla tavalla.
– Yli 490:n hyppääviä pitäisi olla 9–10 ja yli viiden metrin hyppääjiä 3–4. Toivottavasti näemme sen tilanteen lähitulevaisuudessa, hän totesi.
Ulkona viisi metriä tai enemmän ovat hypänneet Isinbajevan lisäksi vain venäläinen Anželika Sidorova ja USA:n Sandi Morris. Hallissa siihen on pystynyt yhdysvaltainen Jenn Suhr.
Koivusen mukaan aikoinaan arvioitiin, että naiset tulevat hyppäämään 520. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana viisi metriä on ylitetty vain kerran (2021).
Koivunen löytää selvän tekijän sille, miksi viisi metriä on ollut naisille haastava raja.
– Siinä on sellainen perustavanlaatuinen ero, ettei naisten kroppa ole niin hyvä ottamaan iskua vastaan, joka tulee maasta lähdön jälkeen. Seiväs osuu kuoppaan ja isku tulee vartaloon.
Asiantuntijan mielestä joillakin naishyppääjillä nopeus ja taito-ominaisuudet riittäisivät reilusti viiden metrin ylityksiin, jopa 520-lukemiin. Naisten seiväshyppy oli lajin alkuaikoina enemmän taitolaji, jossa näkyi voimistelutausta.
Koivunen sanoo, että nyt tehontuotto ratkaisee. Juoksunopeus korostuu siinä, kuinka pitkälle pääsee.
– Siinä on kuitenkin se puoli, miten kehittää kroppa niin vahvaksi, että se ottaa iskua vastaan. Vaikka Isinbajeva ei ollut nopein, hänen yläkroppansa oli paljon vahvempi kuin kellään muulla, joita tässä viime vuosina on ollut, Koivunen täräyttää.
”Ikävä sanoa”
20-vuotiaista Amanda ja Hana Mollista voidaan tietyllä tapaa puhua naisseiväshypyn armandduplantiseina. Heillä on potentiaalia hallita lajiaan nuoresta asti ja erityisen pitkään.
Koivunen ei kuitenkaan näe, että kumpikaan Mollin siskoksista voisi kehittyä naisten puolella Duplantisin kaltaiseksi tekijäksi, joka hyppää uusia maailmanennätyksiä solkenaan.
– En näe heissä 520:n ylittäjää, mutta viiden metrin ylittäjän voin nähdä. Heidän nopeuslahjakkuutensa ei ole riittävä sinne. Se on ikävä sanoa heidän kannaltaan, mutta siltä se minulle näyttää. Uskon, että siinä on joka tapauksessa tulevaisuuden kärkikaksikko.
Koivunen näkee, että pitkäaikaisista huippunimistä Moonilla, Murrolla ja britti Molly Cauderylla on rahkeita viiden metrin hyppääjäksi. Isinbajevan ME on kuitenkin tulevaisuudessa tiukassa kelle tahansa.
– Kun saisi yhdistettyä vaikka Morrisin nopeuden ja Mollin tyttöjen tekniikan, oltaisiin jo aika lähellä sitä, Koivunen näkee.
Avaa kuvien katselu
Amanda ja Hana Moll ovat tottuneet menestymään yliopistokisoissa. Tokion MM-kisoissa he ovat potentiaalisia mitaliehdokkaita. Kuva: Getty Images