Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Mimmi Nietula / Yle
10:02•Päivitetty 10:30
Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola sanoo Suomen seuraavan tarkasti Venäjän käynnissä olevaa Zapad-sotaharjoitusta. Jaakkola puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa.
Harjoittelu sinänsä on tavanomaista, ja olennaista on harjoittelun ennakoitavuus, Jaakkola sanoo. Nyt harjoitus osuu kireään turvallisuustilanteeseen, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja yrittää myös epävakauttaa myös länttä. Viime viikolla Venäjän lennokit loukkasivat Puolan ja Romanian ilmatilaa.
Komentajan mukaan harjoituksen järjestäminen on Venäjälle merkittävää, ja se luo mielikuvaa Venäjän tavoitteista ja resursseista:
– Ukrainassa oleva sota ei ole suurstrateginen. Resursseja on muuhunkin.
Edellinen Zapad järjestettiin neljä vuotta sitten, ja silloinkin mukana oli joukkoja Venäjällä ja Valko-Venäjällä.
– Muistamme myös hyvin, miten Zapad 21 -harjoitusta käytettiin Ukrainan sodan valmistelujen kehikkona, joukkojen jäädessä harjoitusalueilleen harjoituksen jälkeen.
Jaakkola muistuttaa, että harjoituksiin voi liittyä odottamattomia käänteitä.
Venäjän harjoitus käynnistyi viime viikon lopulla. Venäjän puolustusministeriön mukaan harjoittelua on Venäjällä ja Valko-Venäjällä, Itämerellä ja Barentsinmerellä 12.–16.9.
Zapad tarkoittaa länttä. Siihen on ilmoitettu osallistuvan 13 000 sotilasta. Viime kerralla määrän piti olla samaa luokkaa, mutta siihen on todellisuudessa arvioitu osallistuneen noin 200 000 sotilasta.
Droonien torjuntaa on kehitettävä nopeasti
Venäjän pyrkii epävakauttamaan länttä, ja tähän liittyvät teot ovat kasvaneet merkittävästi parissa vuodessa, Jaakkola sanoo. Komentaja sanoo tämän perustuvan siihen, että Venäjä käsittää lännen heikkona, jakautuneena ja riskiä välttävänä.
Tuore esimerkki ovat ilmatilaloukkaukset Puolassa ja Romaniassa. Jaakkola ei ovat kantaa niiden tahallisuuteen tai tahattomuuteen. Kuten muissakin vastaavissa toimissa, ilmatilaloukkausten tahallisuus on helppo kiistää.
Jaakkola sanoo, että Venäjä voi hyödyntää lennokkitapauksia arvioidessaan, miten Nato reagoi, miten ilmapuolustus toimii ja miten yhteinäinen Nato on, myös Yhdysvaltain reaktiot huomioiden.
Naton ilmatilaan tulleet lennokit ruokkivat myös keskustelua horisontaalisesta eskalaatiosta eli sodan laajenemisesta, uusien rintamien avautumisesta ja ”onnettomuuksista”, joita sodassa sattuu.
Nato reagoi Puolassa nopeasti: se nosti valmiutta ja käytti sotilaallista voimaa.
– Oli tahatonta tai ei, Itsenäisen valtion ilmatilaa ei voi tietenkään voi käyttää iskuissa Ukrainaan, eikä iskuja voi suunnitella siten, että ne suuntautuvat sodan ulkopuolisten valtioiden alueelle.
Perjantaina Nato aloitti valmiusoperaation idässä. Eastern Sentryssä Suomen tehtävä on ensi alkuun valvoa omaa ilmatilaansa.
Droonien torjuntaa on kiireellisesti kehitettävä, Jaakkola sanoo.
Puolassa Nato torjui drooneja hävittäjillä. Komentajan mukaan on kustannustehotonta torjua halpoja drooneja kalliilla, kehittyneillä aseilla.
Uutinen päivittyy