Riikka Purran mielestä sosiaaliturvaetuudet pitäisi rajata vain Suomen kansalaisille. Nyt hän ehdottaa myös, että terveydenhuollon akuuttitasoa korkeammat palvelut olisi rajattu vastaavasti.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. KIMMO HAAPALA
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Puheenaihe-podcastin haastattelussa laajasti kantaa sosiaaliturvaan.
Velkaan viitaten Purra näkee, ettei sosiaaliturvaetuja ja -palveluita kyetä rahoittamaan tämän tasoisina tulevina vuosinakaan tällaisella tulonmuodostuksella, vaan sopeutustoimia vaaditaan.
THL:n mukaan Petteri Orpon hallituksen vuosien 2024–2025 sosiaaliturvaleikkausten arvioidaan lisäävän toimeentulotukea saavien henkilöiden määrää noin 30 000:lla. Pienituloisten määrä puolestaan kasvaisi noin 110 000 ihmisellä, joista alaikäisiä on 27 000.
Podcastissa todetaan pienituloisia lapsia koskevan luvun olevan staattinen eikä käyttäytymisvaikutuksia ole huomioitu. Luku huolettaa siitä huolimatta Purraa.
– THL:n arvio lapsista on tietenkin hirveitä lukuja, hän kommentoi.
– Se on vielä todellakin arvio eli kuten laskelman tehnyt itsekin sanoo, se on epävarma. Mutta tietenkin se liittyy juuri siihen, että nämä perheet, joissa näitä lapsia, ovat tulonsiirtojen varassa. Ja kun sosiaaliturvaa leikataan, se vaikuttaa suoraan siihen.
”Äärettömän vaikeaa”
Purran mielestä sosiaaliturvan pitäisi toimia Suomessa köyhyyden torjujana, jos ihmiset eivät kykene tulemaan itse toimeen tai elämän käännekohdissa, kuten yllättävän sairauden tai työttömyyden kohdalla.
– Mutta ajatus siitä, että me yhä edelleen kykenisimme parantamaan sosiaaliturvan inklusiivisuutta ja tasoa samaan aikaan kun saajien määrä kasvaa ja meillä on valtavaa painetta ulkomaan kansalaisista, maahanmuuttajista, se ei valitettavasti ole mahdollista.
Sosiaaliturvajärjestelmää tulisi Purran mielestä kehittää yleistuen suuntaan, mitä hallituskin tavoittelee. Mallissa jokainen työstä saatava euro olisi plussaa. Mallin rakentaminen on kuitenkin Purran mukaan äärettömän vaikeaa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Purran mielestä suurempi kysymys on puolueen vaatima kansalaisuusperäinen sosiaaliturva. Hän lisää podcastissa samassa kokonaisuudessa rinnalle nyt puolueensa kantana myös terveydenhuoltoon liittyvän avauksen:
– Se tarkoittaa paitsi sitä, että sosiaaliturvaetuudet ovat ainoastaan Suomen kansalaisille, niin myös sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhtään akuuttitasoa korkeammat palvelut on tarkoitettu Suomen kansalaisille, puheenjohtaja linjaa.
Hän on aiemminkin puhunut ainakin yleisluontoisesti ”kansalaisperustaisesta terveydenhuollosta”.
Vestman: Tämä ei olisi perustuslain mukainen
Kokoomuksen kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman on sanonut pitävänsä välttämättömänä, että Suomen sosiaali- ja työttömyysturvaan tehdään nykyistä vahvemmat velvoitteet ja kannusteet maahanmuuttajien kotoutumiseen.
Vestman esittää, että oikeus työttömyysturvaan sidotaan työntekoon Suomessa ja porrastetaan työnteon keston mukaan.
– Toisin kuin työntekoon sidottu työttömyysturva kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva ei olisi perustuslain mukainen ja olisi siten perustuslain muutoksen lukon takana, Vestman on sanonut tiedotteessaan.
Hallitusohjelmassa lukee, että ”kotoutumisen edistämiseksi eriytetään maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa ja -etuuksia perustuslain reunaehdot huomioiden”.
”Onhan se siis säälittävää”
Purran vajaan tunnin podcast-haastattelussa ehditään keskustella myös eurovaluutasta.
– On ihan päivänselvää, että mikäli meillä olisi oma valuutta, joka siellä kelluisi, meidän tilanne ei olisi lähimainkaan näin huono. Meillä ei olisi aina työmarkkinat ja muut, jotka joutuisivat reagoimaan ulkoisiin shokkeihin, Purra sanoo.
Euroseteleitä ja -kolikoita. Anu Kivistö
– Jos katsotaan pidemmän aikavälin hyötyä, jota Ruotsin kansantalous on saanut kruunussa pysymisestä, eiköhän se aika selvä ole. Eikä Suomestakaan loppujen lopuksi taida enää kovin monta ekonomistia löytyä, jotka olisivat sitä mieltä, että eurojäsenyys oli ihan kliffaa.
Hallituksessa euro ei ole kuitenkaan juuri herättänyt keskustelua, mihin Purra sanoo, että asiasta eivät puhu muut kuin perussuomalaiset.
– Onhan se siis säälittävää, että tässä maassa ei voida edes keskustella aiheesta, vaan siitä tulee otsikot, kuinka perussuomalaiset rikkoo taas, mitä ne nyt rikkovatkaan aina.
– Jos media ja koko muu poliittinen kenttä on sitä mieltä, että tämä on kammottava aihe itsessään, vähän samanlainen kuin vaikka maahanmuuttoon liittyvät ongelmat, josta totta kai saa puhua, mutta ei sillä tavalla, että niistä puhuttaisiin, niin sama koskee kyllä eurovaluuttaa.
Purra sanoo, ettei hallituksessa ole ehkä kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta muita puolueita, joiden kanssa aiheesta voisi edes keskustella.
Euroon meno on Purran mukaan suurimpia maassamme tehtyjä virheitä ”ja vielä kansan ohi”.
Perussuomalaisten eurovaaliohjelmassa viime vuodelta on linjattu, että lähitulevaisuudessa ei ole realistista, että Suomi jättäisi yksipuolisesti EU:n. Saman ohjelman mukaan ”eurojäsenyys on hyvin todennäköisesti maallemme taloudellinen haitta”.