Venäjän talouteen on tämän vuoden aikana kasautunut useita tummia pilviä.
Viime viikkoina on uutisoitu bensiinin hinnan noususta 30 prosentilla, monilla alueilla koetusta polttoainepulasta ja maan joutumisesta polttoainekriisin partaalle.
Bensiinipulan taustalla ovat Ukrainan Venäjän öljynjalostamoille tekemät lennokki-iskut: jopa 17 prosenttia Venäjän jalostuskapasiteetista on pysähdyksissä iskujen seurauksena.
Venäjän keskuspankki laski 12. syyskuuta korkoja hillitessään nousevaa inflaatiota. Inflaatio on tällä hetkellä yli 8 prosenttia, joka on yli kaksinkertainen pankin tavoitetasoon verrattuna.
– Kriisi on käynnissä, se kehittyy, kasvaa ja voimistuu, venäläinen ekonomisti Igor Lipsits totesi Radio Free Europen haastattelussa.
– Sen piilottaminen kokonaan on tulossa mahdottomaksi, eikä täydellinen valehteleminenkaan ole hyvä asia, koska silloin yhtäkkiä väestö herää ja sanoo: ’Miksi ette kertoneet meille, että tilanne maassa on huono?’ Lipsits muistuttaa.
Venäjä on viimeiset pari vuotta ponnistellut eteenpäin ulkomaisen öljy- ja kaasumyynnin vauhdittamana ja pumpannut ruplia etenkin puolustusmenoihin.
Puolustus- ja turvallisuusmenojen kokonaisosuus on noussut jo 41 prosenttiin valtion kokonaismenoista. Tämä on korkein taso sitten kylmän sodan.
Maan hallitus on samaan aikaan maksanut poikkeuksellisen korkeita palkkoja ja etuuksia houkutellakseen miehiä vapaaehtoisesti taistelemaan Ukrainassa.
Tämä on tulvinut Venäjän köyhemmille alueille käteistä, mutta se on myös vääristänyt työmarkkinoita nostamalla palkkoja ja ruokkimalla inflaatiota.
Venäjän talous kasvoi vuosina 2023-24 4,1 prosenttia kumpanakin vuonna. Kuluvana vuonna talouskasvun on arvioitu hidastuvan 1,5 prosenttiin.
– Seuraavaksi tulee stagnaatio – käytännössä nollan tai yhden prosentin kasvu – ja sitten seuraa taantuma, sanoi entinen venäläinen toimittaja ja talouskommentaattori Bogdan Bakaleyko RFE:n mukaan.
Jos stagflaatio tai taantuma johtaa työttömyyden kasvuun, se saattaa Bakaleykon mukaan ajaa yhä useammat ihmiset taistelemaan Ukrainassa hyötyäkseen puolustusministeriön tarjoamista palkoista ja eduista.
Venäläiset ”joko jäävät ilman rahaa, ilman työtä ja ilman ruokaa, tai he allekirjoittavat sopimuksen puolustusministeriön kanssa, koska siihen on aina rahaa”, hän kertoi Current Times -lehdelle.
– Joten taloudelliset ongelmat pelaavat itse asiassa suoraan Vladimir Putinin käsiin, hän jatkoi.
Talouden hidastuminen painaa myös liittovaltion budjettia, joka on saavuttamassa 5 biljoonan ruplan (noin 50 miljardin euron) alijäämän kuluvana vuonna.
– Jos Venäjä kärsii takaiskuja taistelukentällä painiessaan rajallisten resurssien kanssa, se saattaa joutua muuttamaan lähestymistapaansa joko supistamalla hyökkäystään tai osoittamalla suurempaa avoimuutta neuvotteluille, Petersonin kansainvälisen talouden instituutti arvioi viime kuussa.
Poimintoja videosisällöistämme