Töölön ampujaa etsitään tällä hetkellä Helsingistä. Mies oli mielentilatutkimuksessa syyskuisen ammuskelun vuoksi.
- Töölön ampuja pakeni mielentilatutkimuksesta. Asiantuntijat pitävät karkaamista erittäin harvinaisena.
- Kattavassa tutkimuksessa hyödynnetään henkilön koko elämänkaaren dokumentteja, eikä tutkittavan yhteistyöhaluttomuus estä arvion tekemistä.
- Mielentilatutkimukset ovat tällä hetkellä pahoin ruuhkautuneet tutkimuskapasiteetin puutteen vuoksi.
– Tietääkseni äärimmäisen harvinaista, kommentoi työelämäprofessori, ylilääkäri Hannu Lauerma mielentilatutkimuksesta karkaamista.
Murhan yrityksestä syytetty 21-vuotias Jani Väänänen pakeni Niuvanniemen oikeuspsykiatrisesta sairaalasta torstaina 17. syyskuuta. poliisi
Lauerman mukaan tutkimuspaikat pyritään valitsemaan muun muassa karkaamisriskin perusteella.
– Jos ihminen osataan arvioida etukäteen karkaamisalttiiksi, niin hänet silloin herkemmin lähetetään Psykiatriseen vankisairaalaan, joka on turvaluokitukseltaan ihan Suomen täydellistä huippua.
Kyseinen laitos sijaitsee Vantaalla.
Lauerman mukaan karkaaminen valtion oikeuspsykiatrisista sairaaloista ja muista yksiköistä on jonkin verran helpompaa.
– Turvajärjestelyt eivät ole niin täydellisiä. Karkaaminen on selvästi helpompaa, mutta ei siltikään helppoa, hän toteaa.
Karkasi kesken ulkoilun
Niuvanniemen sairaalassa hoidetaan vaikeista mielenterveysongelmista kärsiviä alaikäisiä ja aikuisia. Kari Kauppinen
Aihe on nyt tapetilla, koska tutkintavanki pakeni Niuvanniemen oikeuspsykiatrisesta sairaalasta torstaina 17.9. Pako tapahtui ulkoilun yhteydessä.
Poliisi on julkaissut sairaalasta paenneen Jani Väänäsen, 21, nimen ja kuvan. Hänen epäillään pakoilevan poliisia Helsingissä.
Oikeuspsykiatri Alo Jüriloo vahvistaa, että tutkimuksesta karkaaminen on todella harvinaista. Hän muistelee, että aiemmin – kun tutkimuksia tehtiin vielä Lapinlahden sairaalassa – pakoja tapahtui useammin.
– Sieltä oli aika helppo lähteä. Sieltä on sellaisia tarinoita, että joku oli kiivennyt aidan yli ja oli sellainenkin tapaus, että kun professori tuli aamulla töihin ja avasi oven niin siinä oli sitten mies salkun kanssa puku päällä vastassa. Mies oli mielentilatutkimuksessa oleva potilas, joka käveli vain ulos ovesta, Jüriloo muistelee.
Lauerma ja Jüriloo kommentoivat asiaa yleisellä tasolla.
Tällainen tutkimus
Hannu Lauerman tietojen mukaan mielentilatutkimuksesta karkaaminen on äärimmäisen harvinaista. Roosa Bröijer
Asiantutkijat kuvailevat suomalaista mielentilatutkimusta kattavaksi. Siihen kuuluu tutkittavan haastattelujen lisäksi myös paljon muuta.
Lauerman mukaan tutkimuksessa käydään läpi kaikki saatavilla oleva tieto. Ihmisen elämää pyritään tarkastelemaan dokumenttien valossa kaikista mahdollisista näkökulmista.
– Mielentilatutkimus on sikäli poikkeuksellinen prosessi tässä meidän tietosuojan maailmassamme, että siinä on pääsy kaikkiin dokumentteihin, jotka koskevat ihmisen elämää. Niitä on yleensä huomattavan paljon.
Lauerma mainitsee esimerkkeinä koulutodistukset, neuvolamerkinnät ja Puolustusvoimien merkinnät terveydentilasta sekä eläkekertymän.
– Kaikki aiemmat sairauskertomukset ja itse asiassa koko elämänkaari alkaen synnytyskertomuksesta. Onko tähän pahaan maailmaan tultu kenties napanuora kaulan ympärillä ja kasvot sinisinä ja puoliksi elottomana? hän muotoilee.
Ihminen myös tutkitaan kauttaaltaan somaattisesti päästä varpaisiin. Hänen aivonsa kuvataan. Veri- ja virtsanäytteet tutkitaan. Tatuoinnit ja arvet – itse tehdyt, lääkärin tekemät ja kavereiden tekemät – tutkitaan. Tilanteen salliessa tutkimuksessa voidaan kuulla myös omaisia.
Tutkimukset ruuhkautuneet
Ampuminen tapahtui kerrostalon rappukäytävässä. Uhri oli 16-vuotias poika. Teon motiivina oli mahdollisesti velka ja riita. Kuvassa rappukäytävään pudonnut hylsy. poliisin esitutkintamateriaali
Asiantuntijoiden mukaan karkaaminen keskeyttää tutkimuksen, mutta sillä ei välttämättä ole vaikutusta sen tuloksiin. Tutkimusta ei siis välttämättä tarvitse aloittaa alusta. Alo Jüriloon mukaan karkaaminen voi parhaassa tapauksessa tuottaa arvioon lisää materiaalia.
– Se on yksilöllistä. Tutkimushan jää kesken, jos ihminen poistuu kesken kaiken, mutta sitten taas toisaalta se antaa tutkimukseen lisää materiaalia, pohtii Jüriloo.
Oikeuspsykiatri Alo Jüriloo sanoo, että karkaaminen ei välttämättä haittaa tutkimusta. Alo Jüriloon kotialbumi
Mechelininkadun ampuja vastusti oman mielentilansa tutkimista. Lauerman mukaan tutkittavan yhteistyökyvyllä tai sen puutteella on jonkin verran vaikutusta, mutta se ei tee tutkimuksesta mahdotonta. Silloin on kuitenkin todennäköisempää, että lopputulema kallistuu täyden syyntakeisuuden puolelle.
– Lähtöoletus on se, että ihminen on aina syyntakeinen teoistaan. Täytyy olla varma näyttö siitä, että syyntakeettomuus tai syyntakeisuuden alenema on olemassa. Näytön on oltava varmaa, Lauerma sanoo.
Mechelininkadun ampuja määrättiin mielentilatutkimukseen tammikuussa. Lauerman mukaan mielentilatutkimukset ovat tällä hetkellä pahoin ruuhkautuneet eikä tutkimukseen aina pääse puolen vuoden sisällä.
– Tällä hetkellä on yksinkertaisesti ruuhkaa. Ei ole tarpeeksi tutkimuskapasiteettia tutkia kaikkia riittävän nopeasti. Se on minusta merkittävä epäkohta. Tutkimuksen osuvuus ja sen helppous on myös paljosti naimisissa sen kanssa, että kuinka pitkä aika itse teosta on kulunut.
LUE MYÖSTästä on kyse
Käräjäoikeuden on määrä antaa tuomionsa Mechelininkadun ampumisesta sitten, kun mielentilatutkimus valmistuu. Jenni Gästgivar
Jani Väänänen, 21, on syytettynä murhan yrityksestä, joka tapahtui Helsingin Töölössä Mechelininkadulla sijaitsevan kerrostalon rappukäytävässä.
Tuolloin 20-vuotias Väänänen ampui käsiaseella useita laukauksia kohti 16-vuotiasta poikaa 29. syyskuuta 2025. Uhri selvisi hengissä.
Syyttäjän mukaan ampumisen mahdollisena motiivina oli Väänäsen ja uhrin välinen velka ja riita. Tekonsa jälkeen Väänänen pakeni paikalta ja piilotteli poliisilta viisi päivää. Hänet otettiin kiinni 4. lokakuuta.
Asiaa käsiteltiin oikeudessa tammikuussa 2026. Syyttäjä vaatii Väänäselle vähintään seitsemän vuoden vankeusrangaistusta murhan yrityksestä, vaaran aiheuttamisesta, ampuma-aserikoksesta ja huumausainerikoksesta.
Mielentilatutkimuksen vuoksi tuomiota ei ole vielä annettu. Väänänen määrättiin mielentilatutkimukseen Helsingin käräjäoikeuden välituomiolla tammikuussa 2026.
Ei ole tiedossa, milloin Väänänen on päässyt aloittamaan mielentilatutkimuksensa. Hän pakeni Niuvanniemen oikeuspsykiatrisesta sairaalasta torstaina 17. syyskuuta.
Poliisi on etsintäkuuluttanut Väänäsen. Poliisin käsityksen mukaan hän on päässyt Savosta pääkaupunkiseudulle, ja on mahdollista, että joku tai jotkut suojelevat karkuria.
Akuutit havainnot tulee ilmoittaa välittömästi hätänumeroon 112. Hätäkeskukseen tulee soittaa varmoista havainnoista.
Muista Väänäseen liittyvistä tiedoista ja kiireettömistä vihjeistä poliisi pyytää ottamaan yhteyttä sähköpostitse väkivaltavihjeet.helsinki@poliisi.fi tai esimerkiksi Whatsapp-viestillä numeroon 046 922 4651.