Taivalkosken kunnanhallituksen valinnasta on valitettu hallinto-oikeuteen.
Taivalkosken kunnantalo kuvattiin vuonna 2022. AOP / Ismo Pekkarinen
- Taivalkoskella on syntynyt tilanne, jossa yhtenäiskoulun ja lukion rehtori voi olla yhtä aikaa kunnanjohtajan suora alainen ja esihenkilö.
- Rehtorin valinnasta kunnanhallitukseen ja sen puheenjohtajaksi on tehty kaksi valitusta hallinto-oikeuteen.
- Toinen valittajista oli itse tekemässä valintaa.
Johtajien joukkopaosta tunnettu Taivalkosken kunta on ajautunut jälleen erikoiseen tilanteeseen.
Kuntaan syntyi omituinen johtajuushimmeli, kun kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa valita kunnanhallituksen puheenjohtajaksi Taivalkosken kirkonkylän koulun eli kunnan yhtenäiskoulun ja lukion rehtorin Pekka Turpeisen (kesk).
Kunnanhallituksen puheenjohtajana Turpeinen toimii Taivalkosken hallintosäännön mukaan kunnanjohtajan esihenkilönä.
Rehtorin esihenkilö on sivistystoimenjohtaja, jonka esihenkilö on kunnanjohtaja.
Näin ollen luottamushenkilö Turpeinen on virkamies Turpeisen pomon pomon pomo.
Ajoittain 60-vuotias Turpeinen on myös yhtä aikaa sekä kunnanjohtajan suora alainen että tämän suora esihenkilönsä eli pomonsa pomo.
Näin tapahtuu silloin, kun Turpeinen sijaistaa sivistystoimenjohtajaa. Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori toimii Taivalkosken sivistyslautakunnan päätöksellä sivistystoimenjohtajan ensisijaisena sijaisena.
Turpeisen valinnasta kunnanhallitukseen ja sen puheenjohtajaksi on tehty kaksi valitusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.
Iltalehti ei tavoittanut Turpeista perjantaina haastatteluun.
Rooli ja kelpoisuus
Hallinto-oikeuteen valittaneiden mukaan Turpeisen valinta synnyttää kuntaan ongelmallisen kaksoisroolin.
Yleisesti kaksoisrooli voi aiheuttaa esimerkiksi tilanteita, joissa luottamushenkilö on jäävi käsittelemään asiaa, jota hän on käsitellyt myös viranhaltijana.
Valittajat katsovat, että Turpeinen ei virka-asemansa vuoksi olisi ollut vaalikelpoinen kunnanhallitukseen tai sen puheenjohtajaksi.
Toinen valittajista on Taivalkosken kunnanvaltuutettu Paavo Käsmä (ps). Hänen mukaansa Turpeista ei olisi pitänyt virka-asemansa vuoksi hyväksyä edes valtuustoehdokkaaksi.
Valituksissa katsotaan, että virka-asemassaan pienen kunnan selvästi suuremman peruskoulun ja lukion rehtori on merkittävässä roolissa sekä kunnan talous- että henkilöstöpolitiikassa.
Taivalkosken kunta ja Turpeinen katsovat, että laillista estettä valinnalle ei ollut.
Hallinto-oikeudelle antamissaan lausunnoissa Taivalkoski kuitenkin myöntää tilanteen olevan kimurantti.
– Voi olla vaikea erottaa operatiivisessa toiminnassa sitä, milloin henkilö toimii rehtorin toimivallalla ja milloin kunnanhallituksen puheenjohtajan toimivallalla, lausunnoissa todetaan.
Lausunnot valmistelivat kunnanjohtaja Mirva Haataja ja hallintojohtaja Anna Pyttynen. Lausunnot hyväksyi kunnanhallitus. Sen puheenjohtaja Pekka Turpeinen jääväsi itsensä asiakohtien käsittelyn ajaksi.
Juttu jatkuu tietolaatikon alapuolella.
Vaalikelpoisuus
Vaalikelpoisuudesta säädetään kuntalaissa.
Lain mukaan henkilö ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, jos hän toimii ”kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä”.
Henkilö ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen, jos hän ei ole vaalikelpoinen valtuustoon.
Kunnanhallitukseen ei myöskään ole vaalikelpoinen ”kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta”.
Turun hallinto-oikeus antoi kesällä ratkaisun asiassa, jossa on yhteneväisyyksiä Taivalkosken tapauksen kanssa. Hallinto-oikeus katsoi, että Kokemäellä valtuustoon valittu rehtori ei ollut vaalikelpoinen. Kuntavaalitulos meni hänen osaltaan uusiksi.
Hallinto-oikeus totesi, että rehtorin virkanimike ei ollut asiassa merkityksellinen. Myöskään se, että rehtori toimi sivistysjohtajan tilapäisenä sijaisena, ei sellaisenaan merkinnyt sitä, että hän olisi vaalikelvoton.
Rehtorin tosiasiallisen aseman perusopetuksen tulosalueen päällikkönä katsottiin kuitenkin olevan sellainen, että hän toimi sivistyslautakunnan tehtäväalueen johtavaan tehtävään rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä eikä näin ollen ollut vaalikelpoinen.
Taivalkoskella yhtenäiskoulun ja lukion rehtorin asema on kunnan hallintosäännön valossa erilainen kuin vaalikelvottomaksi todetun rehtorin asema Kokemäellä.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaistavaksi näin ollen jää, onko Pekka Turpeinen ollut vaalikelpoinen.
Turpeinen itse katsoo vastineissaan, että hänen tehtävänsä ja toimivaltansa keskittyvät pedagogisiin asioihin eivätkä ole vaalikelpoisuuteen vaikuttavalla tavalla vastuullisia.
Turun hallinto-oikeuden 1. heinäkuuta antama ratkaisu Kokemäen tapauksesta on lainvoimainen.
Pitkä odotus
Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta kerrotaan, että kahdessa valitusasiassa on meneillään asianosaisten kuuleminen. Mahdolliset ratkaisut annetaan ensi keväänä.
Näin ollen Taivalkoskella joudutaan tekemään päätöksiä vielä mahdollisesti useita kuukausia kunnanhallituksessa, jonka kokoonpanon laillisuus on kyseenalaistettu.
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäen mukaan lainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä, että kunnassa on aina toimintakykyinen hallitus.
Kunnanhallituksen päätökset eivät muutu mitättömiksi, vaikka hallinto-oikeus päätyisi kumoamaan valtuuston päätöksen Turpeisen valinnasta.
– Sitten jouduttaisiin valitsemaan uusi henkilö, mutta nykyinen kunnanhallitus on kelpoinen toimimaan ja tekemään päätöksiä niin kauan aikaa, kunnes uusi on valittu, Myllymäki sanoo.
Taivalkoski sijaitsee Koillismaalla. Grafiikka: Mortti Saarnia
Oma päätös
Myös hallinto-oikeuteen tehtyihin valituksiin liittyy erikoinen piirre.
Toinen valittajista, perussuomalaisten valtuutettu Paavo Käsmä, oli läsnä kokouksessa, jossa kunnanvaltuusto valitsi Turpeisen kunnanhallitukseen ja sen puheenjohtajaksi.
Valinta oli yksimielinen. Näin ollen Käsmä valittaa päätöksestä, jonka taakse itsekin asettui.
Käsmä vaati kokouksessa asian palauttamista valmisteluun, mutta hänen esitystään ei kannatettu. Itse valintapäätöstä hän ei muodollisesti vastustanut.
Käsmä sanoo, että hän ymmärsi vastustaneensa palautusesityksellään valintaa, mutta näin ei ole.
– Jos on päätetty, että jatketaan asian käsittelyä, eikä palauteta, se on käsittelyjärjestyskysymys, Kuntaliiton Myllymäki sanoo.
Käsmä jätti päätöksestä myös eriävän mielipiteen – siitäkin huolimatta, että oli itsekin muodollisesti valtuuston yksimielisen päätöksen takana. Näin ei olisi Myllymäen mukaan pitänyt voida tehdä.