Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa käytiin pitkään keskustelua ikäihmisten asumisesta ja työntekijöiden kielitaidosta.
Aamulehti
Ikäihmisten asiat herättivät kiivasta keskustelua Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirhan) aluevaltuustossa maanantaina. Valtuusto käsitteli ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelmaa pitkään.
Keskustelu vanhusten asioista johti jopa yllättävän laajaan eripuraan äänestyksessä, vaikka kaikki puolueet vetosivat ikäihmisten puolesta.
Yli 20 valtuutettua kannatti Milka Hanhelan (vas.) esitystä, jossa vanhusten kuntouttavan päivätoiminnan maksua olisi hieman alennettu. Aluehallituksen esitys 25 euron päivämaksusta lounaineen jäi kuitenkin voimaan.
Myös ikäihmisten asumisesta käytiin laajaa keskustelua usean tunnin ajan.
Enemmän vai vähemmän?
Pirhan tarkoitus on, että yhä harvempi yli 80-vuotias tarvitsisi ympärivuorokautista palveluasumista. Nyt yli 80-vuotiaista kymmenen prosenttia on ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, kun tavoite on vähentää määrä kahdeksaan prosenttiin.
Monet valtuutetut olivat sitä mieltä, että määrää pitäisi sen sijaan lisätä.
Valtuutettu Sirpa Pursiainen-Hautala (kd.) toi esille, että vanhus voi elää jopa vain muutaman päivän päästyään ympärivuorokautiseen hoivaan.
Moni valtuutettu halusi tietää, ovatko tavoitteet realistisia ja tarkoituksenmukaisia. Moni valtuutettu toi esille, että kotona asuu liian huonokuntoisia vanhuksia.
Osa kaipasi myös lisää tietoa kustannuksista.
Valtuutettu Mikko Franssila (kok.) muistutti, että moni kotihoidossa oleva käyttää paljon sairaalahoitoa, mikä on kallista. Hänen mukaansa Sitran selvityksessä on todettu, että kotihoidon asiakkaat tarvitsivat Tampereella yli 200 sairaalapaikkaa yli kymmenen vuotta sitten. Hänen mukaansa näistä kustannuksista tarvitaan lisää tietoa.
Myös Tiina Wesslin (vihr.) sanoi, että huonokuntoisia vanhuksia siirretään liikaa kodin, Acutan ja eri paikkakuntien vuodeosastojen välillä.
Pirhan palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki kertoi, että aiheesta on tulossa selvitystä. Hän vetosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitykseen parin vuoden takaa.
”Jopa joka viides tai kuudes on ympärivuorokautisessa hoidossa liian aikaisin”, Tryyki sanoi.
Tryyki uskoo tämän johtuvan vaihtoehtojen puutteesta.
Tryykin mukaan ympärivuorokautista palveluasumista on tarkoitus tarjota etenkin muistisairaille. Muita ikäihmisiä ohjataan yhteisölliseen asumiseen, mikäli vanhus ei pärjää kotona. Pirha haluaa lisätä etenkin kotihoitoa ja omaishoitoa, mutta omaishoidon määrä on viime aikoina vähentynyt Pirkanmaalla.
Pirhalla on ollut myös vaikeuksia löytää fyysisiä tiloja ikäihmisten asumisen palveluille. Tämä on hidastanut laitoshoidon purkamista.
Sairauspoissaolot korkeita
Myös työntekijöiden jaksaminen nousi valtuustossa keskusteluun. Pirha on onnistunut säästämään ja parantamaan hoitoon pääsyä, mutta henkilöstön sairauspoissaolot eivät ole laskeneet.
Henkilöstön fiilismittari nousi ensi kertaa plussalle alkuvuonna. Valtuutettu Atte Virolainen (sd.) toi esille, että kyse on kokonaisluvusta, jossa ovat mukana sekä esihenkilöt että työntekijät.
”Työtä suorittavat työntekijät eivät voi mitenkään hyvin”, hän sanoi.
Valtuutettu, sairaanhoitaja Petri Siuro (vihr.) kommentoi, että Pirhaan on tulossa uusi ohjelma työvuorosuunnitteluun.
”Tämä on riski ja mahdollisuus”, Siuro sanoo ja toivoo, että työntekijät saavat osallistua työvuorojen suunnitteluun.
Anna Kontula (vas.) ja Erja Pelkonen (ps.) kantoivat huolta sosiaalityön pitkistä, jopa kymmenen kuukauden jonoista. Hädässä olevia ei voi Kontulan mukaan pitää jonoissa näin kauan.
”Emme voi vain päivitellä vuosikausia samoja asioita”, Pelkonen sanoi.
Kielitaidosta keskustelua
Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä teki valtuustoesityksen, että Pirhan pitäisi tehdä kysely vieraskielisen työvoiman puutteellisen kielitaidon aiheuttamasta kuormituksesta työyhteisössä.
Perussuomalaiset vetosivat ammattiliitto Superin selvitykseen, jonka mukaan puutteellisen ammatissa tarvittavan kielitaidon vuoksi työpaikoilla on ollut riski- ja vaaratilanteita.
Pirhan vastauksen mukaan vaaratapahtumista ja epäkohdista ilmoitetaan Haipro-järjestelmässä. Pirhan mukaan hakusanoilla ”kielitaito, suomen kieli, puutteellinen suomen kielen taito, kielitaidon puute” oli tehty ilmoituksia vuonna 2024 yhteensä 58 kappaletta ja 19 kappaletta vuonna 2025.
Valtuutettu Tiina Vaittinen (vas.) sanoi, että rekrytointiyhtiöstä riippuu, millaista kielikoulutusta tulijat saavat ja tämä tulisi ottaa huomioon kilpailutuksissa ja panostaa laatuun eikä valita halvinta rekrytointiyritystä.
Anneli Tainan (kok.) mukaan jo nyt hoitajia tulee yhä enemmän ulkomailta ja asialla on kiire. Hänen mukaansa riittävän kielitaidon varmistaminen on työnantajan vastuulla.
Sinikka Torkkola (vas.) muistutti ruotsin kielellä, että jo nyt vieraskielisiä on Tampereella 12 prosenttia. Ihmisten ikääntyessä ja muistisairauksissa jokaisella äidinkielen puhuminen korostuu.
Puheenjohtaja Jari Andersson (kok.) vastasi puhumalla pitkään ruotsia.
”Tack så mycket”, puheenvuoron saanut Lassi Kaleva (ps.) jatkoi vielä.
Atanas Aleksovski (sd.) piti aluevaltuuston keskustelua syrjivänä ja stereotyyppisenä. Monella vieraskielisellä on hänen mukaansa myös hyvä kielitaito.
”Kielitaito on tärkeää, mutta myös osaaminen on tärkeää.”
Säästöjä haetaan yhä
Hyvinvointialuejohtaja Juhani Sand kertoi osavuosikatsauksen yhteydessä, että Pirhan talouteen kohdistuu yhä merkittävä riski alijäämien takia. Pirhalla on ollut noin 200 miljoonan alijäämä, josta puolet saadaan todennäköisesti kurottua tänä vuonna, mutta puolet jää ensi vuoteen.