• Yle löysi epäselvyyksiä Corsair Groupin taloudesta ja Jämsän tehtaaseen liittyvistä lupauksista.
  • Kävimme Corsairin liiketoimintaan, talouteen ja tuotantoon liittyvät väitteet läpi asiantuntijoiden kanssa. Jutussa on avattu yhteensä seitsemän markkinointiväitettä.
  • Tehdas toimii Jämsässä yhä koetoimintaluvalla. Varsinaista ympäristölupapäätöstä odotetaan lokakuussa.
  • Corsair ei antanut haastattelua Ylelle.

Yle on tänään kertonut epäselvyyksistä, jotka liittyvät Suomeen tehtaan perustaneeseen Corsair-yhtiöverkostoon.

Mies pitää esitelmää Corsairin tilaisuudessa Helsingissä.

Corsairin tarkoituksena on muuttaa muovia kierrätysöljyksi Jämsän Kaipolan tehtaallaan.

Verkostoon liittyville ihmisille Corsair lupaa rikastumisen mahdollisuutta sen oman kryptovaran avulla. Corsairin mukaan se on eräänlainen muovinkierrätyksestä hyvityksenä annettava sähköinen kuitti. Corsair lupaa, että sen arvo kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa.

Corsair-ryppääseen kuuluu lukuisia yhtiöitä ympäri maailmaa.

Yhtiöverkoston toiminnasta on vaikea saada selkoa muun muassa siksi, että se ei ole toimittanut kaikkia lakisääteisiä asiakirjoja kaupparekisteriin Alankomaissa, missä sen emoyhtiö sijaitsee.

Ylen selvityksessä taloudenpidosta löytyi muitakin epäselvyyksiä.

Kesäkuussa tehdastiloissa oli nähtävillä vain pieni määrä pyrolysoitavaa muovijätettä. Yle on muokannut osaa kuvista ja videoista sivullisten ja tapahtuman yleisön yksityisyyden suojaamiseksi.

Corsair ei useista pyynnöistä huolimatta ole suostunut antamaan haastattelua tai avaamaan toimintaansa Ylelle.

Yle osallistui kesäkuussa Corsairin verkostomarkkinoijille suunnattuihin tilaisuuksiin Helsingissä ja Jämsässä. Ilmoittautumisen yhteydessä emme kertoneet, että osallistuja on toimittaja.

Tarkoituksena oli selvittää, millaisia lupauksia Corsair antaa toiminnastaan ja verrata niitä Ylen tietoihin yhtiöstä.

Lupauksia pörssiin listautumisesta

Tapahtumassa yhtiön edustajat kertoivat, että Corsair tulisi listautumaan New Yorkin pörssiin. Wall Streetillä sijaitseva pörssi on arvoltaan maailman suurin. Sen listoilta löytyvät muun muassa Apple, Coca-Cola ja Walt Disney.

Verkoston jäsenille mainostettiin, että Corsairin emoyhtiön markkina-arvo olisi noin 250 miljoonaa euroa. Siis sen saman yhtiön, jonka tilinpäätöksiä Corsair ei ole toimittanut rekisteriin Alankomaissa.

Lisäksi toimitusjohtaja Jussi Saloranta kertoi, että Suomen-yhtiön pyörittämä Jämsän muovinkierrätystehdas käynnistää kesän jälkeen kaupallisen mittakaavan tuotannon. Tehtaan toiminnan pitäisi siis olla joko jo käynnissä tai ainakin valmisteluiden hyvin pitkällä.

Tässä jutussa keräsimme väitteet yhteen ja selvitimme asiantuntijoiden avulla, mitä niistä pitäisi ajatella.

Huomioliiviin pukeutut mies puhuu ihmisjoukolle.

Avaa kuvien katselu

Corsairin toimitusjohtaja on Jussi Saloranta. Hän asuu Thaimaassa, mutta hänellä on osoite myös Suomessa. Kuva: Heidi Sullström / Yle

Osallistuimme Corsairin verkoston jäsenille ja potentiaalisille sijoittajille järjestämään tapahtumaan kertomatta, että paikalle tulee toimittaja.

Käytimme poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Corsair on saanut Suomessa muun muassa julkista tukirahaa Jämsän äkillisen rakennemuutostilanteen hoitoon myönnetyistä määrärahoista.

Yhtiö on ollut haluton vastaamaan kysymyksiin toiminnastaan. Yhtiö ei suostunut Ylen haastattelupyyntöön tälläkään kertaa.

Corsair ei myöskään ole päästänyt Yleä tehdasalueelle. Vastineena vierailusta Corsair on pyrkinyt puuttumaan journalismiin tavalla, johon toimitus ei ole voinut suostua.

Yle on muokannut osaa kuvista ja videoista sivullisten ja tapahtuman yleisön yksityisyyden suojaamiseksi.

Yle on aiemmin tutkinut Corsairin yhteyksiä Onecoin-pyramidihuijaukseen, johon suomalaiset menettivät kymmeniä miljoonia.

Näin Corsair väittää

1. Corsairin emoyhtiön markkina-arvo on 250 miljoonaa euroa.

Corsairin emoyhtiö on rekisteröity Alankomaihin ja sitä ei ole listattu pörssiin. Tällaisten yhtiöiden arvon määrittäminen on monimutkaisempaa kuin pörssiyhtiöiden, joiden osakkeilla käydään julkisesti kauppaa.

Jos yhtiön markkina-arvo olisi 250 miljoonaa euroa, se sijoittuisi Helsingin pörssissä keskikokoisten yhtiöiden joukkoon. Samaa luokkaa ovat markkina-arvoltaan esimerkiksi lääkäripalveluja myyvä Pihlajalinna, kiertotalousyhtiö Lassila&Tikanoja tai peliyhtiö Remedy.

Listaamattoman yhtiön markkina-arvo on lähtökohtaisesti viimeisimmän rahoituskierroksen määrittelemä arvo ja 250 miljoonan euron arvo tarkoittaisi jo useiden kymmenien miljoonien toteutettua rahoituskierrosta, arvioi kokenut investointipankkiiri Harri Rehnberg.

Corsair kertoo Instagram-tileillään, että se aikoo pelastaa maailman muovijätteeltä. Videomateriaali on peräisin sieltä. Videolla esiintyy toimitusjohtaja Jussi Saloranta.

Corsairin emoyhtiöstä talouslukuja ei ole saatavissa, joten sen arvoa on mahdotonta määritellä.

Corsair ei ole toimittanut Alankomaiden viralliseen kauppakamariin vuosittaisia tilinpäätöksiä. Se voi olla talousrikos.

Alankomaiden ja Suomen lisäksi Corsairin yrityksiä on rekisteröity Thaimaahan.

Kaipolan tehdasaluetta Jämsässä.

Avaa kuvien katselu

Corsair toimii Jämsässä vanhassa UPM:n tehtaassa. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Yle kävi Corsairin Suomen-yhtiön tilinpäätökset läpi yhdessä LUT-kauppakorkeakoulun laskentatoimen yliopisto-opettaja Antero Tervosen kanssa.

Corsair Finlandin viime vuoden tilinpäätöksessä on useita ristiriitaisuuksia. Tilinpäätöksestä on kaksi versiota. Ensimmäinen on toimitettu kaupparekisteriin huhtikuussa ja jälkimmäinen heinäkuussa.

Aiemmin toimitetussa versiossa tilikausi on merkitty tuloslaskelmaan tappiolliseksi. Liikevaihtoa yhtiöllä ei sen mukaan ollut lainkaan.

Jälkimmäisessä tuloslaskelmassa kaikki luvut on merkitty nollaksi. Yhtiöllä ei siis sen mukaan ole ollut lainkaan menoja tai tuloja.

Ihmisiä Corsairin tehtaan hallissa.

Avaa kuvien katselu

Rumpu-uunit ovat kuvassa olevan teollisuushallin takaseinällä. Corsair on vuokrannut tehdastilansa. Toistaiseksi siitä on käytössä vain pieni osa. Kuva: Heidi Sullström / Yle

Tilinpäätöksen perusteella yhtiö ei siis olisi maksanut lainkaan toimitilavuokria tai palkkoja työntekijöille. Yhtiö ilmoitti, että viime vuonna se lisäsi työntekijöiden määrää viiteen.

Lainaa yhtiöllä on viimeisen tilinpäätöksen mukaan vajaat neljä miljoonaa euroa muilta verkoston yhtiöiltä Thaimaassa ja Alankomaissa.

Corsair esitteli kolmea tehtaalle asennettua rumpu-uuniaan tapahtumassaan kesäkuussa. Uuneissa muovijäte nesteytetään korkeassa lämpötilassa öljyksi.

2. Corsair aikoo listautua New Yorkin pörssiin lähivuosina.

Pörssiin listautuvan ja sijoitusmaailmassa toimivan yhtiön täytyy olla valmis kertomaan avoimesti tunnuslukujaan, eli lupauksille täytyy löytyä katetta, sanoo lähes 20 vuotta investointipankkiirina työskennellyt Harri Rehnberg.

Hän ei kommentoi Corsairin tilannetta, vaan puhuu asiasta yleisellä tasolla.

Pienenkin yhtiön listautuminen New Yorkin pörssiin maksaa halvimmillaan viisi–kuusi miljoonaa dollaria. Todellisuudessa kulut voivat olla tätäkin suuremmat.

Helsingin pörssin pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatulle listalle pääsy taas maksaa halvimmillaan noin 600 000 – 700 000 euroa.

Kilpailu sijoittajien huomiosta Yhdysvaltain markkinoilla on kovaa. Listautuminen ei johda välttämättä mihinkään.

Jussi Saloranta puhui tapahtuman lopussa Helsingissä. Hän sanoi, että yhtiö ei ole enää startup, vaan toimialojensa johtaja. Puheessaan hän väitti, että pörssiin mennessä yhtiön markkina-arvo olisi useita miljardeja.

3. Corsair on johtavia yhtiöitä toimialoillaan. Yksi niistä on kemiallinen kierrätys.

VTT:n työelämäprofessori Mika Härkösen mukaan on hieman liioiteltua sanoa, että Corsair on muovin kemiallisessa kierrätyksessä yksi johtavista yrityksistä maailmassa.

Hän sanoo, että Corsair on suunnitellulta tuotantokapasiteetiltaan samaa luokkaa kuin muut Suomessa ja maailmalla olevat toimijat.

Härkösen mukaan Corsair ei ole panostanut oman prosessitekniikan kehittämiseen. He luottavat tekniikkaan, jonka hankkivat muilta.

Yle löysi Corsairin laitteet kiinalaisesta Alibaba-verkkokaupasta. Mainoskuvissa reaktoreiden edessä poseeraa väkeä Kaipolassa:

Alibaba-verkkokaupan kuva rumpu-uuneista on julkaistu myös Corsairin sosiaalisessa mediassa. Video: Niko Mannonen / Yle

Härkönen on tutustunut Ylen kesäkuussa tehtaalta ottamiin kuviin. Niissä näkyy hänen mukaansa kolme Kiinassa valmistettua rumpu-uunia, eli reaktoria.

Teknologia on hänen mukaansa melko vanhanaikaista, mutta toimivaa.

Hallissa on isoja teollisuuslaitteita.

Avaa kuvien katselu

Kolmella rumpu-uunilla voidaan VTT:n Mika Härkösen arvion mukaan käsitellä noin viidestä yhdeksään tuhatta tonnia muovia vuodessa. Se on tyypillinen määrä muovijätteen pyrolyysilaitoksille, mutta melko pieni määrä koko teollisuudenalan mittakaavassa. Kuva: Heidi Sullström / Yle

Härkönen arvioi, että kannattavuuden parantamiseksi tuotantokapasiteettia pitäisi Kaipolassa kasvattaa esimerkiksi kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Tehtaan laajentamiseen menisi Härkösen arvion mukaan helposti noin vuosi.

VTT:n työelämäprofessorin Mika Härkösen mukaan muovin kemiallisen kierrätyksen suurin ongelma juuri nyt on huono kysyntä ja taloudellinen kannattavuus:

Video: Tommi Pesonen / Yle

4. Corsair aloittaa kaupallisen öljyntuotannon Jämsän tehtaalla syksyllä. Se toimittaa jo kesän jälkeen ensimmäisen öljytilauksen Suomesta Shellille Alankomaihin.

Corsair Finlandin ympäristölupaprosessi on kesken Lupa- ja valvontavirastossa (LVV). Tehtaan toiminta on tällä hetkellä koeasteella.

Kaipolan tehdasalueen keskusportti.

Yrityksen koetoimintalupaa on jatkettu jo vuosia. Varsinainen ympäristölupapäätös on määrä antaa lokakuussa.

Tuotannon mittakaava on vielä niin vähäinen, että turvallisuutta Jämsän tehtaalla valvoo Keski-Suomen pelastuslaitos, ei Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

Corsair ei ole myöskään tiedottanut pelastusviranomaista siitä, että toiminta olisi laajenemassa.

Viimeisimmässä palotarkastuksessa Corsairin edustaja totesi pelastuslaitokselle, että toiminta tulee olemaan pienimuotoista todennäköisesti vielä kuluvan vuoden loppuun.

Corsair kertoi LVV:lle syyskuussa, että se aikoo hankkia tehtaalle seitsemän uutta reaktoria. Yhtiön mukaan kaikki reaktorit voisivat olla käytössä keväällä 2028, jos toiminnalle myönnetään luvat.

5. Jämsässä valmistetun öljyn laatu on ennätyksellisen hyvää. Tuhannesta kilosta muovia on saatu aikaan tuhat litraa öljyä.

VTT:n Härkösen mukaan teoriassa tämä on mahdollista, mutta vaikeaa.

Mitä enemmän muovijätteessä on likaa tai muita epäpuhtauksia, sitä isompi prosentti pyrolyysiprosessin lopputuotteista on öljyn ohessa syntyviä sivutuotteita, kuten hiiltä.

Ammattikorkeakoulu LABin laboratoriossa on saatu maatilamuoveista irti 75-80 prosenttia öljyä.

Toimivalla prosessilla tonnista hyvin puhdasta muovia saa pyrolysoimalla parhaimmillaan jopa 850 kiloa, eli 1000 litraa öljyä.

Pöydällä on pulloja joissa on eri värisiä nesteitä.

Avaa kuvien katselu

Corsair kertoi tehdasvierailullaan, että esillä olleissa pulloissa on Jämsässä tehtyä pyrolyysiöljyä. Kuva: Heidi Sullström / Yle

Jotta tuhannesta kilosta saataisiin tuhat litraa öljyä, muovijätteen pitäisi siis olla puhdasta. Tällainen muovi on kallista.

Asiantuntijoiden mukaan puhtaan muovin pyrolyysikierrätys ei ole muutenkaan järkevää. Menetelmä on kehitetty nimenomaan likaisen ja sekalaisen muovijätteen kierrättämiseen.

LVV:n mukaan Corsairilla ei ole ainakaan toistaiseksi aikeita puhdistaa muovia tehtaallaan.

6. Jämsän kaupunki auttaa Corsairia rekrytoinneissa ja tukee yhtiötä palkanmaksussa.

Jämsän kaupunginjohtaja Jori Reijula ei ole käynyt Corsairin kanssa keskustelua uusien työntekijöiden rekrytoinneista. Kaupunki ei ole myöskään mukana palkanmaksussa.

Kaupunginjohtajan mukaan eteläisen Keski-Suomen työllisyyspalvelut tukevat kaikkia alueen yrityksiä rekrytoinneissa, eli avoimen työpaikan ja tekijän yhdistämisessä.

Kuvakaappauksia Corsairin instagramin postauksista.

Avaa kuvien katselu

Tällaisella kuvastolla Corsair markkinoi CSR-tokeniaan Instagram-tileillään. Kuva: Niko Mannonen / Yle

7. Corsairin liikkeelle laskeman kryptovaran arvo kasvaa tulevaisuudessa ja siitä tulee muovihyvityksen standardi. Palvelun myymiseen ei tarvita rahoituspalveluja valvovan viranomaisen lupaa.

Finanssiteknologia- ja kryptovaraoikeuteen erikoistuneen juristi Max Atallahin mukaan yhtiön kryptovaraa, eli CSR-tokenia, ei näytä löytyvän tunnetuimmilta kauppapaikoilta, eli sitä voi olla vaikea ostaa tai myydä.

– Vähän niin kuin olisi Pohjois-Korean valuuttaa taskussa, sitä ei oikein voi vaihtaa euroiksi, eikä käyttää mihinkään.

Atallah korostaa, että kryptoala ei ole enää villi länsi EU:ssa, sillä hiljattain voimaan tullut asetus vaatii kryptovaratoimijoilta erityistä vastuullisuutta.

Koska Corsair markkinoi kryptovaraansa kuluttajille EU:n alueella, sen pitäisi antaa siitä niin sanottu White paper -ilmoitus.

EU:n arvopaperiviranomainen ei kuitenkaan ole saanut Corsairilta sellaista.

Atallah sanoo yleisesti, että kryptovarojen luvaton markkinointi voi täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Yle on haastatellut neljää kemiallisen kierrätyksen asiantuntijaa. He suhtautuvat hiilidioksidipäästökauppaan verrattavaan pakolliseen muovihyvitykseen ja siihen yhdistettävään kryptovaraan varauksella.

Osa asiantuntijoista pelkää, että Corsairin liiketoimintaan liittyvä kryptovara ja sen markkinointi pilaavat kemiallisen kierrätyksen maineen. He korostavat, ettei kyseessä ole alan tavallinen toimintatapa.

Juttuun on haastateltu lisäksi laboratoriovastaava Kusti Ruokamoa LAB-ammattikorkeakoulusta, laitevalmistaja Ecomationin operatiivista johtajaa Tommi Pajalaa, CLC:n kiertotalouskoalition vanhempaa neuvonantajaa Iida Miettistä sekä Finanssivalvonnan vanhempaa valvojaa Tytti Tannista.