Motoneurotautiin sairastunut Tommy Hellsten kertoo Hanna Tikander -podcastissa nykyisestä voinnistaan.

Tommy Hellstenin erikoiset oireet alkoivat viime vuoden heinäkuussa. Inka Soveri

Kirjailija Tommy Hellsten, 73, puhuu tämänhetkisestä voinnistaan Hanna Tikanderin, 31, podcastissa.

Hellsten sairastui kesällä 2024, kun hänen oikea jalkansa lakkasi toimimasta kunnolla. Viime kesäkuussa kirjailija kertoi Ilta-Sanomille, että hänellä diagnosoitiin motoneurotauti, joka yhdessä kakkostyypin diabeteksen kanssa selittää hänen oireensa.

– Onhan tämä ollut melkoinen muutos, siis kaikki on muuttunut. Mikään ei ole niin kuin ennen, Hellsten kertoo jaksossa.

– Esimerkiksi kotona en pysty tekemään mitään. En tekemään ruokaa, en tiskaamaan, en siivoamaan, en imuroimaan, en mitään, ja en pysty ajamaan autoa. Kaikki on mennyt uusiksi, hän luettelee.

Hellstenin mukaan hänen apunaan on ollut kumppaninsa Eija, jota hän kuvailee taivaasta pudonneeksi enkeliksi.

– Elämme yhdessä, ja saan häneltä aivan mielettömän avun. Hän on jopa kyllästynyt siihen, että jatkuvasti kiittelen. Mutta olen kiitollinen – oikeasti, Hellsten ylistää.

Tommy Hellsten Inka Soveri

Hellstenin mukaan hänellä ei ole yleensä ongelmia ottaa apua vastaan. Kirjailija myöntää joutuvansa kuitenkin yhä harjoittelemaan sitä, että hän uskaltaa olla täysin toisen varassa.

– Kun se menee ihan sellaiseen, että housut puetaan ja ihan sellaiseen vauvan avuttomuuteen, niin siinä tulee sellainen kynnys, että tähänkö on jouduttu, tähänkö on päästy, hän avaa.

Hellsten antaa vastaavanlaisessa tilanteessa oleville neuvon, että asian vaikeudesta kannattaa puhua.

– Ja tutkia sitä, miksi se on vaikeaa. Yleensähän se vaikeus nousee siitä, että ei ole saanut sen kaltaista rakkautta lapsena, että se vastaanottaminen olisi ongelmatonta ja helppoa, kirjailija pohtii.

Hellsten kokee, että ei ole katkeroitunut elämälle. Hän kehottaa vastaavassa tilanteessa olevia ihmisiä hyväksymään kaikki vaiheet, joita he käyvät prosessin aikana läpi.

– On minullakin sellaisia hetkiä, kun huudan ja kiroilen, kun kuljen rollaattorin kanssa, kun se on niin hankalaa. Kaikki tulee niin hankalaksi. Menee mihin tahansa, niin kolisee, koska se kolisee aina johonkin ja on kompuroimassa, Hellsten purkaa.

– Välillä tulee sellainen, että ei, ei ei. Mutta nekin ovat vain hetkiä, ja ne täytyy hyväksyä, hän lisää lopuksi.