Kotuksen asiantuntija muistuttaa, että ”vieraskieliseksi” määritelty henkilö voi osata myös erinomaista suomea.

Maahanmuuttokeskustelu on elokuun lopulta alkaen käynyt kiivaana, kun Teemu Keskisarja kutsui A-studiossa Suomeen tulevia maahanmuuttajia ”heikkolaatuisiksi”. ATTE KAJOVA

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan termin ”vieraskielinen” merkitystä tulisi avata uutisteksteissä.

Kotuksen mukaan puhe vieraskielisistä on viime aikoina lisääntynyt erityisesti osana maahanmuuttopolitiikkaa koskevaa keskustelua. Kotus pitää puhetta toisinaan yleistävänä, kun vastakkain asetellaan ”suomalaiset” ja ”vieraskieliset”. Yleistävyyttä korostaa se, että vieraskielisistä puhutaan monikkomuodossa.

Kotuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen sanoo tiedotteessa, että maahanmuuttokeskustelussa termiä ”vieraskielinen” käytetään toisinaan tarkoitushakuisesti leimaavana, polarisoivana ja jännitteitä luovana. Räsäsen mukaan tilastolliset luokitukset eivät välttämättä kuvaa todellista kielimaisemaa kovin hyvin.

– Niin yksilön kuin yhteisön kielivaranto on kovin vaikeasti mitattavissa tai puettavissa tunnusluvuiksi. Tarkoitushakuista kielenkäyttöä tulisi välttää tässäkin teemassa, hän sanoo.

Vieraskielinen

Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”vieraskielinen” merkitsee yleiskielessä ”oman maan tai maan virallisten kielten kannalta erikielistä”.

Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme -sanaston termi ”vieraskielinen” on vakiintunut kieleen liittyvissä luokituksissa, esimerkiksi tilastoinneissa ja väestötieteellisissä kuvauksissa.

Tilastokeskuksen luokituksessa puolestaan ”vieraskielinen” tarkoittaa henkilöä, jonka kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Lähde: Kotus

”Vieraskielinen” voi osata myös suomea

Kotuksen mukaan käsitettä ”vieraskielinen” on vaikea määritellä yleispätevästi, sillä termi ei välttämättä vastaa tarkoitustaan tai anna oikeaa kuvaa kielten välisistä suhteista.

Henkilö, joka eri syistä lasketaan osaksi vieraskielisiä, voi hyvin osata myös kotimaisia kieliä. Tällaisella henkilöllä voi hyvin olla jopa loistavaa suomen kielen taitoa, sanoo Kotuksen vähemmistökielten asiantuntija Lotta Jalava.

Jalava huomauttaa, että vieraskielisten määrän kasvaminen tietyssä yhteydessä ei automaattisesti tarkoita suomen kieltä osaamattomien määrän lisääntymistä.

– Se voi tarkoittaa, että yhä useampi ihmisistä on kaksi- ja monikielisiä, hän sanoo.