Tekoäly|Turun yliopiston tohtoriohjelmaan hakenut jatko-opiskelija pyysi ohjaajakseen professoria, jolta oli kopioinut tutkimusaiheensa otsikkoa myöten.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Turun yliopiston professori Hanna Meretoja sai tutkimussuunnitelman, joka oli plagioitu hänen omasta hankkeestaan.
Ulkomainen jatko-opiskelija oli kopioinut Meretojan tutkimuksen sisällön ja ilmeisesti muokannut sitä tekoälyllä.
Opiskelija pyysi anteeksi ja veti hakemuksensa pois, mutta tapaus herätti huolta vilpillisten hakemusten lisääntymisestä.
Plagiaatti, totesi Hanna Meretoja avattuaan hänelle saapuneen hakemuksen.
Meretoja on Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori ja oppiaineen esimies. Hän oli saanut eteensä opiskelijan lähettämän tutkimussuunnitelman tohtorikoulutusohjelmaan. Se oli lähetetty ulkomailta viime tingassa ja nyt sille pyydettiin puoltoa aineen professorilta.
Väitöskirjatutkimuksen aihe otsikkoa ja alaotsikkoa myöten oli Meretojalle hyvin tuttu: se kun sattui olemaan täysin sama kuin hänen vetämänsä, käynnissä oleva tutkimushanke.
”Ihan absurdia. Olin häkeltynyt, että tällaista tapahtuu”, Meretoja sanoo.
Tutkimuksen sisältökin oli suoraan suomalaishankkeen verkkosivuilta kopioitu.
Sisältöä oli ilmeisesti muokattu tekoälyllä siten, että päällisin puolin teksti oli osin erilaista. Sama asia oli siis ilmaistu eri sanoilla.
Erityisesti Meretoja ihmetteli huijarin täysin samaa englanninkielistä otsikkoa kuin hänen tutkimushankkeellaan.
Turun yliopiston ja Suomen Akatemian tutkimushankkeen nimi on Syövän vastakertomukset: muovaamassa kerronnallista toimijuutta, englanniksi Counter-Narratives of Cancer: Shaping Narrative Agency.
Hankkeessa tutkitaan erilaisia kulttuurisia tapoja kuvata syöpää kirjallisuudessa sekä kirjallisuusterapeuttisia lukupiirejä.
Meretoja ihmetteli myös, miksi opiskelija halusi ohjaajakseen juuri hänet, jolta aihe ja työn sisältökin oli varastettu.
”Tekoäly plagioi tietoa ja ideoita eri lähteistä, mutta yleensä se muuttaa sentään otsikkoa, eikä ota sitä suoraan valmiista hankkeesta. Ehkä opiskelija oli lähettänyt saman ehdotuksen niin moneen paikkaan, ettei muistanut sen alkuperäistä lähdettä.”
Professori otti yhteyttä opiskelijaan sähköpostitse ja kertoi, että hänen tutkimussuunnitelmansa on todettu plagiaatiksi.
Meretoja tarkisti, että kyseessä on oikea henkilö ja yliopisto, jossa tämä oli maisteritutkintonsa suorittanut.
Ulkomaalainen opiskelija vastasi pian anteeksi pyydellen.
”Hän lupasi vetää hakemuksensa pois ja olla lähettämättä sitä minnekään.”
Yliopisto ei voi asiasta kannella tai ilmoittaa mihinkään, sillä kyse oli vasta hakemuksesta.
”Voimme vain hylätä hakemuksen”, Meretoja sanoo.
Ulkomailta tulevien jatko-opintohakemusten määrä on lisääntynyt Turun yliopistossa viime vuosina selvästi, Meretoja kertoo.
Syynä voi olla koulutusohjelmien lisääntynyt markkinointi ja opintojen kansainvälistyminen mutta myös se, että toisista maista halutaan lähteä pois, Meretoja sanoo.
Väärillä perusteilla hakevien määrä on hänen mukaansa kasvanut. Tekoälyä käytetään vilpillisesti opinnoissa, kuten kotiesseiden tekemisessä.
Koko jatko-opintoja ei huijari tai tekoäly pysty suorittamaan, Meretoja sanoo.
Jo maisterivaiheessa opinnot vaativat läsnäoloa, keskustelua ja työn sisällön tuntemista niin syvällisesti, että sitä ei tekoälyllä voi tehdä.
Kaikki opinnäytetyöt Turun yliopistossa tutkitaan plagiaatintunnistusohjelmalla.
Jatko-opiskelijoita valitessa myös opiskelijoiden kielitaitoa testataan käytännössä.
Jos kielitaito ei vastaa tutkimussuunnitelman tasoa, henkilön taustoja voidaan tutkia tarkemmin.
Toistaiseksi Meretoja ei ole käyttänyt plagioinnintunnistusohjelmaa muissa kuin opinnäytetöissä.
Jatkossa hän aikoo olla tarkempi jo hakemusvaiheessa.
”Olen ehkä ollut liian naiivi. Tämä avasi silmät, miten härskiä toiminta voi olla.”