”Kuten tiedätte, Naton sitoutuminen VOITTAMISEEN on ollut paljon alle 100 %, ja joidenkin tekemät venäläisen öljyn ostot ovat olleet järkyttäviä!”
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaatii Nato-mailta venäläisen öljyn ostojen lopettamista ja tulleja Kiinalle.
Asiantuntija arvioi Trumpin vaatimuksen olevan tekosyy välttää uusien Venäjä-pakotteiden asettamista.
Euroopan markkinoille päätyy edelleen venäläisperäistä öljyä muun muassa Intian ja Turkin kautta.
EU:n tavoitteena on irtautua venäläisestä energiasta vuoteen 2027 mennessä, mutta yksimielisyys asiasta on epävarmaa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin täräyttämä ehto Nato-liittolaisille hämmentää.
Trump sanoi olevansa valmis asettamaan ”suuria pakotteita” Ukrainassa sotivaa Venäjää vastaan, jos Nato-maat lopettavat öljyn ostamisen Venäjältä ja asettavat 50–100 prosentin tullit Kiinalle sen venäläisen raakaöljyn tuonnista.
– Kuten tiedätte, Naton sitoutuminen VOITTAMISEEN on ollut paljon alle 100 %, ja joidenkin tekemät venäläisen öljyn ostot ovat olleet järkyttäviä! Se heikentää suuresti neuvotteluasemaanne ja neuvotteluvoimaanne Venäjää vastaan, Trump vetosi sosiaalisessa mediassa julkaistussa viestissään.
On epäselvää, oliko Trumpin viesti osoitettu suoraan Turkin presidentille Recep Tayyip Erdoganille tai esimerkiksi Unkarin pääministerille Viktor Orbánille. Epävarmaa on sekin, johtavatko vaatimukset todellisuudessa uusiin tulleihin tai venäläisen öljyn ostokieltoon.
Professori Kari Liuhto Kuva: Ivan Bessedin
Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto arvioi Trumpin tietävän itsekin, etteivät esitetyt ehdot ole realistisia. Hän arvioi presidentin esittäneen tekosyyn, jonka varjolla hän voi pidättäytyä asettamasta lisäpakotteita Venäjälle.
– Seuraa kysymys, miksi hän toimii näin. Yhdysvalloilla olisi avaimet kiristää tilanne siihen pisteeseen, että Vladimir Putin joutuisi sopimaan rauhasta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaatii Nato-mailta venäläisen öljyn ostamisen lopettamista. Kuva: Kevin Dietsch / AFP
Yhdysvallat ei ole asettanut uusia Venäjä-pakotteita Trumpin virkakaudella, vaikka hän on niillä uhkaillut rauhanprojektinsa junnatessa paikallaan. Sen sijaan hän on määrännyt lisätulleja Intiasta tuleville tuotteille venäläisen raakaöljyn ostamisen takia.
Liuhto korostaa, että länsi ei toistaiseksi ole pystynyt iskemään ratkaisevasti Venäjän suurimpaan ”lypsylehmään” – öljynvientiin.
– Yhdysvallat pystyisi kohdistamaan paineen tiettyihin öljynvälittäjiin. Se ei ole rakettitiedettä. Tiedustelupalvelut tietävät, miten Venäjän öljy liikkuu ja millä tankkereilla öljy viedään länteen, hän kertoo.
Liuhto näkee Euroopan syyllistyvän itsepetokseen, koska venäläisperäistä energiaa päätyy edelleen Euroopan markkinoille. EU on kieltänyt venäläisestä raakaöljystä jalostettujen polttoaineiden tuonnin, mutta kielto koskee vain maita, jotka tuovat enemmän öljyä kuin vievät.
Asetus ei siis estä nettoviejän venäläisperäisen raakaöljyn tuontia ja jalostusta – varsinkaan maissa, joissa raakaöljyn alkuperän seuranta on joustavaa tai epäselvää.
Esimerkiksi Intia ja Turkki voivat ostaa halvalla venäläistä raakaöljyä, jalostaa sen dieseliksi tai lentopetroliksi ja myydä tuotteet eteenpäin Eurooppaan.
”
Yhdysvallat pystyisi kohdistamaan paineen tiettyihin öljynvälittäjiin. Se ei ole rakettitiedettä.
Vaikka Venäjän fossiilisten polttoaineiden vientitulot ovat vähentyneet pakotteiden seurauksena, Nato-maiden joukossa on yhä merkittäviä Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuojia.
Sotilasliiton jäsenistä Unkari, Slovakia ja Turkki tuovat venäläistä raakaöljyä. Turkki on maailman kolmanneksi suurin venäläisen öljyn tuoja ja se jalostaa raakaöljyä polttoaineeksi myös Eurooppaan myytäväksi. Turkki ei ole osoittanut merkkejä siitä, että se suunnittelisi kauppasuhteiden katkaisua Venäjään.
Venäläisperäistä öljyä päätyy Euroopan markkinoille myös Intian kautta. Ukrainan sodan alettua Intia on noussut Venäjän toiseksi suurimmaksi asiakkaaksi Kiinan jälkeen ja se on suurin venäläisen raakaöljyn tuoja.
– Aiemmin venäläinen polttoaine virtasi pääosin länteen. Nyt se virtaa itään tai idän kautta länteen, Liuhto tiivistää.
EU:n virallisten kauppatilastojen perusteella EU:n polttoaineiden tuonti Intiasta on kolminkertaistunut ja Turkista tuplaantunut vuosien 2021–2024 välillä.
Euroopan unioni on puolestaan suurin venäläisen nesteytetyn maakaasun tuoja.
Tutkimusjärjestö Crean mukaan EU:n suurimmat venäläisenergian ostajat ovat tällä hetkellä Unkari, Slovakia ja Ranska. Unkari ja Slovakia hankkivat venäläistä raakaöljyä ja putkikaasua, ja Ranska tuo laillisesti nesteytettyä maakaasua LNG:tä ja välittää sitä eteenpäin erityisesti Saksaan.
Intia tuo paljon öljyä Venäjältä. Kuvassa öljysäiliöitä Vadinarissa. Kuva: Amit Dave / Reuters
EU on asettanut tavoitteekseen irtautua venäläisen energian tuonnista vuoteen 2027 mennessä. Tämä edellyttäisi kuitenkin jäsenmaiden yksimielistä päätöstä, jonka saavuttaminen voi olla hankalaa, koska Unkari tai Slovakia voivat käyttää veto-oikeuttaan päätöksen estämiseen.
Euroopan komissio on vuosien ajan yrittänyt painostaa Unkarin ja Slovakian hallituksia monipuolistamaan energiantuotantoaan pois venäläisestä energiasta.
Ne ovat kuitenkin toistuvasti kertoneet olevansa riippuvaisia venäläisestä öljystä. Crean selvityksen mukaan Slovakia nousi viime kuussa suurimmaksi venäläisöljyn ostajaksi Euroopan unionissa. Unkarin Orbán taas on puolustanut Venäjän tukemia hankkeita, kuten Paks II -ydinvoimalaa Etelä-Unkarissa.
Liuhto huomauttaa, että Trumpilla olisi valtaa vaikuttaa Unkarin Orbániin tai Slovakian pääministeri Robert Ficoon, joiden kanssa hän on hyvissä väleissä. Hän ei kuitenkaan näin ole tehnyt.
– Trump ei ole naiivi, vaan hän tietää, mitä tekee. Hän antaa paljon aikarajoja sanktioihin ja sitten vetäytyy niistä. Eurooppakin on sulkenut silmänsä, eikä yhtenäistä päätöstä pakotteista ei ole tehty, Liuhto sanoo.
Hän pohtii, että eurooppalaisia kuluttajiakin varmasti kiinnostaisi, mitkä länsimaiset yhtiöt kauppaavat venäläisperäistä energiaa, ja tällaiset tahot olisi hyvä listata kuluttajienkin näkyville.
– Pitäisi tietää, mitkä läntiset yhtiöt lopulta kuljettavat ja ostavat venäläistä öljyä, jotta niihin voitaisiin kohdistaa yksilölähtöistä painetta. Joskus ihmisten periaatteellisuutta pitää tukea.
-
EU on asettanut useita tuonti- ja vientirajoituksia, minkä seurauksena vienti Venäjälle on laskenut 61 % ja tuonti Venäjältä 89 % vuoden 2022 ensimmäisen ja vuoden 2025 toisen neljänneksen välillä.
-
Kivihiili: EU kielsi kaiken venäläisen kivihiilen tuonnin elokuusta 2022 alkaen.
-
Raakaöljy: EU kielsi meren kautta tuotavan venäläisen raakaöljyn tuonnin 5. joulukuuta 2022 alkaen. Lisäksi käyttöön otettiin öljyn hintakatto, jota sovelletaan G7-maiden ja EU:n kuljetus- ja vakuutuspalvelujen kautta toimitettuun venäläiseen öljyyn.
-
Öljytuotteet (kuten diesel, polttoöljy, bensiini, kerosiini): Tuontikielto tuli voimaan 5. helmikuuta 2023.
-
EU on jatkanut öljyn, nikkelin, maakaasun, lannoitteiden sekä raudan ja teräksen ostamista Venäjältä.
-
Euroopan unioni ei ole asettanut maakaasua tai putkikaasua Venäjä-pakotteidensa piiriin. Unkari ja Slovakia saavat edelleen Druzhba-putkilinjan etelähaaran kautta EU:n myöntämän poikkeuksen nojalla.
Lähde: Reuters