Arlan, sen maitotilojen ja Birdlife-järjestön yhteistyö pääskyjen olojen parantamiseksi tuottaa tulosta. Tekopesät alkavat kelvata ja pesintöjen määrät ovat kasvaneet.
Haarapääsky on yksi Suomessa pesivästä kolmesta pääskylajista. Kuva: Markku Vuorikari
Yli 600 pesässä sirkutti viime kesänä pääskysten poikasia, jotka olivat kotitiloilleen poikkeuksellisen tervetulleita. Nämä haara- ja räystäspääskysten pesinnät kirjattiin meijeriyhtiö Arlan maitotiloilla, jotka ovat mukana Arlan ja Birdlifen yhteistyöhankkeessa.
Hankkeella tuetaan pääskyjen pesintää Arlan maitotiloilla. Tänä vuonna mukana oli 40 tilaa ympäri Suomea.
Mukana olleilla maitotiloilla pääskyjen pesinnät ovat lisääntyneet huomattavasti, kerrotaan Arlan tiedotteessa.
”Monilla tiloilla pääskyjen määrä on kasvanut, mikä on hieno onnistuminen. Vanhoja pesäpaikkoja on kunnostettu uusia poikueita varten ja uudet tekopesä ovat alkaneet pikkuhiljaa kelvata pääskyille”, kertoo tiedotteessa Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
Viime kesänä haarapääskyjen pesiä raportoitiin yli 420 kappaletta ja räystäspääskyjen noin 200. Hankkeen ensimmäisenä kesänä vuonna 2023 vastaavat pesämäärät olivat noin 240 ja 150.
”Olemme erittäin iloisia, että kylmästä keväästä ja helteisestä heinäkuusta huolimatta saavutimme näin suuria onnistumisia. Joka vuosi olemme saaneet lisää maitotiloja mukaan, mikä oli yksi hankkeen tavoitteista”, kertoo tiedotteessa Heini Riipi, Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö.
”Hanke on näyttänyt meille sen, että suojelutyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Esimerkiksi tekopesien suhteen pääskyt ovat usein epäileväisiä ensimmäisenä vuonna ja kokeilevat pesimistä niissä vasta seuraavana vuonna”, Riipi sanoo.
”Maitotilojen tekemä työ on erityisen tärkeää.”
Teemu Lehtiniemi
Pääskyt pesivät usein yhdessä. Jos yksi pari käy tarkastamassa paikan, mutta ei näe muita pesiviä pääskyjä, se saattaa jättää pesimättä. Jos olosuhteet pysyvät hyvinä, pääskyt voivat palata seuraavana vuonna suuremmalla porukalla takaisin.
Kaikki kolme Suomessa pesivää pääskylajia on uhanalaisia.
”Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet tukea pääskyjen pesintää ovat rajalliset ja riippuvat paljon siitä, minkälaisessa paikassa he asuvat. Tämän takia maitotilojen tekemä työ on erityisen tärkeää. Tilat ovat jo valmiiksi tärkeitä pesimäpaikkoja pääskyille”, Lehtiniemi toteaa.
Haara- ja räystäspääskyjen lisäksi Suomessa pesii törmäpääsky.
Nimestään huolimatta tervapääsky ei ole läheistä sukua varsinaisille pääskyille.