Mikkelin kaupunki vuokraa omistamiaan rivitaloja vastaanottokeskuksen käyttöön. Nykyisillä vuokralaisilla on edessään muutto muualle.
Avaa kuvien katselu
Mikkelin Suonsaaren vastaanottokeskus on rakennettu käytöstä poistettuun vanhainkotiin. Vastaanottokeskus on toiminut vuodesta 2015 alkaen. Kuva: Esa Huuhko / YleJuttu tiivistettynä
- Mikkelin kaupungin omistamien rivitalojen asukkaat joutuvat muuttamaan pois vuoden lopussa, kun vastaanottokeskus vuokraa talot käyttöönsä.
- Vastaanottokeskusta ylläpitävä Luona oy kertoo, että vastaanottokeskus tarvitsee lisää asukaspaikkoja Maahanmuuttoviraston linjauksen takia.
- Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja korostaa vastaanottokeskuksen tuomaa elinvoimaa ja merkitystä Mikkelin taloudelle.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Mikkelissä, Suonsaarentie 31:ssä sijaitsevien rivitalojen asukkaat joutuvat muuttamaan pois kodeistaan vuoden lopussa, kun kaupunki vuokraa talot pihapiirissä toimivan vastaanottokeskuksen käyttöön.
Osa rivitalojen asunnoista on valmiiksi tyhjillään, irtisanottavia sopimuksia on yhdeksän.
Syynä talojen vuokraamiseen on vastaanottokeskuksen tilavaje. Asiakaspaikkoja tarvitaan 300, kun nykyisin niitä on 100.
Vastaanottokeskus on toiminut Suonsaarentiellä vuodesta 2015. Keskusta ylläpitää Luona oy.
Kysyimme Mikkelin kaupungilta, Luonalta ja Maahanmuuttovirastolta eli Migriltä, mitä mieltä he ovat tilanteesta, jossa kaupungin vuokra-asuntojen asukkaat joutuvat väistymään vastaanottokeskuksen tieltä.
Taustalla Migrin vastaanottokeskuksille asettamat kriteerit
Luonan vastaanottopalveluiden johtaja Mari Saari ja Migrin vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurminen kommentoivat tilannetta sähköpostitse.
Saaren mukaan Luona on pahoillaan, että ihmiset joutuvat muuttamaan pois kodeistaan. Vastaanottokeskuksen tarvitseman lisäkapasiteetin taustalla ovat hänen mukaansa Migrin vastaanottokeskuksille asettamat vaatimukset.
Kun Migri vuonna 2024 kilpailutti Suomen vastaanottokeskuksia, se määräsi kilpailutukseen osallistumisen edellytykseksi 300 asukaspaikkaa.
– Kilpailutuksessa on tarkasti määritelty, että 300-paikkaisen laitosvastaanottokeskuksen majoituskapasiteetin pitää sijaita samassa pihapiirissä, Saari lisää.
Avaa kuvien katselu
Suonsaarentien rivitalot ovat kuvassa etualalla. Vastaanottokeskuksen rakennukset näkyvät niiden takana. Kuva: Esa Huuhko / Yle
Nurminen puolestaan kertoo, että kilpailutusvaiheessa Migrillä ei ole tietoa, mihin kiinteistöön tai mille paikkakunnalle vastaanottokeskus sijoittuu. Kiinteistön etsimisestä ja vuokraamisesta vastaa kilpailutuksen voittanut palveluntuottaja.
Saaren mukaan Migri ei voi ottaa kantaa siihen, kuinka tavallinen tai poikkeuksellinen Mikkelin tapaus on.
Kaupunki vetoaa elinvoimaan
Kun Mikkelin vastaanottokeskus aloitti toimintansa, siellä oli 300 asukaspaikkaa. Vuosien mittaan paikkamäärä on laskenut sataan, koska kaupunki ei ole korjannut rikkimenneitä tiloja.
Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Jouni Riihelä kertoo, että kaikki 300 asiakaspaikkaa eivät alun perinkään sijainneet vastaanottokeskuksen päärakennuksessa.
– Päärakennuksessa on reilut 200 asukaspaikkaa.
Pelkkä päärakennuksen korjaaminen ei siis riitä täyttämään vaadittua asukaskapasiteettia.
Lisäksi Riihelä korostaa vastaanottokeskuksen kaupunkiin tuomaa elinvoimaa ja sen merkitystä kansainvälisen solidaarisuuden osoituksena.
Kaupungin näkökulmasta vastaanottokeskus tuo Mikkeliin muun muassa 15 työpaikkaa ja uusia asukkaita, jotka ostavat ruokansa paikallisista marketeista.
Videolla Suonsaarentien asukkaat kertovat, mitä ajatuksia irtisanomisilmoituksen saaminen herätti.
”Jos suoraan sanon, niin ihan perseestä”. Näin Mika Ahonen kommentoi saamaansa irtisanomisilmoitusta. Video: Esa Huuhko / Yle