Business Finlandin mukaan Suomen pitäisi osata hyötyä datakeskusbuumista enemmän ja datakeskuksia pitäisi koordinoida kansallisesti.
Avaa kuvien katselu
Kajaanin kaupunginjohtaja Terho Savolainen, Muhoksen kunnanjohtaja Kimmo Hinno ja Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen kommentoivat Business Finlandin pääjohtajan näkemyksiä. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle, Janne Körkkö / Yle, Petri Vironen / Yle
- Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen haluaa datakeskuksille kansallista ohjausta ja kunnilta tiukempia ehtoja datakeskuksille.
- Kajaanin ja Muhoksen johtajat puolustavat kuntien päätösvaltaa. Mikkelin johtaja kannattaa kansallista ohjausta ja paikallista soveltamista.
- Kunnat tavoittelevat keskuksista paikallista hyötyä, kuten työtilauksia, tutkimusyhteistyötä ja hukkalämpöä kaukolämpöön.
Datakeskushankkeita on noussut Suomen kartalle kiihtyvällä tahdilla. Aihe käy kuumana, kun datakeskusten hyötyjä ja haittoja puntaroidaan.
Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen muun muassa ehdottaa kansallista koordinointia sen sijaan, että nyt kunnat käyvät neuvotteluja datakeskusten kanssa. Noponen nosti myös esiin, että suomalaisilla kunnilla on liian vaatimattomat ehdot datakeskuksille.
Yle kysyi kolmen datakeskuspaikkakunnan kuntajohtajalta näkemyksiä Noposen ajatuksiin.
Pohjois-Pohjanmaalle Muhokselle ja Kajaaniin on tulossa Googlen datakeskusalueet, lisäksi Kajaanissa on suomalaisia, brittiläisiä ja islantilaisia datakeskuksia rakenteilla tai toiminnassa. Mikkelissä on alle kymmenen datakeskustoimijan hanketta eri kehitysvaiheissa.
Kuntien itsehallinnosta ei haluta luopua
Kajaanin kaupunginjohtaja ja Muhoksen kunnanjohtaja haluavat pitää kiinni kuntien itsehallinnosta ja oikeudesta päättää asioista.
– Jos joku yritys haluaisi kuntaan sijoittua, niin valtion on aika hankala rajata, kuka investointeja saisi ottaa vastaan. Kunnille pitää jättää oma toimintavapaus, sanoo Kajaanin kaupunginjohtajana vasta aloittanut Terho Savolainen.
– Pitäisikö seuraavaksi puuttua myös terästehtaisiin, alumiinitehtaisiin tai tuulivoimaloihin? kysyy Muhoksen kunnanjohtaja Kimmo Hinno.
Jos asiaan halutaan puuttua, se pitäisi Hinnon mukaan tehdä valtakunnallisella lailla, joka koskisi kaikkea teollisuutta – ei vain datakeskuksia.
Savolainen muistuttaa, että Business Finlandiin kuuluva Invest in Finland oli mukana tuomassa Googlea Kajaaniin ja Muhokselle, joten hän näkee sen kansallisena yhteistyönä.
– Tällainen malli toimii hyvin ainakin näissä isoimmissa tapauksissa, sanoo Savolainen.
Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen pitää Business Finlandin ajatusta kansallisesta koordinaatiosta tervetulleena. Hän näkee tarpeen sekä kansalliselle sääntelylle että paikalliselle soveltamiselle.
”Meille tulee muutakin kuin pururatoja”
Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen käytti esimerkkiä ”valot pururadalle” kuvastamaan sitä, että kuntien ehdot datakeskusyhtiöille ovat vaatimattomia.
Mikkelin ja Kajaanin kaupunginjohtajat muistuttavat, että kuntien ehdot datakeskuksille noudattavat lainsäädäntöä ja yritystoimintaa koskevia määräyksiä.
– Tavoitteena on yritysten yhdenvertainen kohtelu, sanoo Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.
Terho Savolaisen mukaan Kajaani vaatii kaikilta yrityksiltä yhteiskuntavastuuta ja vastuullista toimintaa. Hän kertoo kaupungin myös tekevän rakentavaa yhteistyötä datakeskustoimijoiden kanssa.
– Meillä on aktiivisia keskusteluita useamman meillä toimivan datakeskusyhtiön kanssa isoista hankkeista, joita tulemme ehkä julkistamaan. Meille tulee muutakin kuin pururatoja, sanoo Savolainen.
Kajaanissa myös ammattikorkeakoulu keskustelee Savolaisen mukaan datakeskusyhtiöiden kanssa tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä.
Teknologiajätti Googlen lahjoituksista ovat olleet esimerkkinä Muhokselle ehdotetut yleiset saunat ja Kajaaniin tarjottavat aurinkopaneelit julkisiin rakennuksiin.
Mikkeli on käynyt keskusteluja paikallisten hyötyjen varmistamisesta, ja kaupungin energiayhtiö on tehnyt aiesopimuksen Compute Nordicin hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmössä. Lisäksi alueen kehitysyhtiö on koonnut laajan yritysrekisterin, jonka avulla paikallisia toimijoita voidaan kytkeä rakentamisen alihankintaverkostoon.