Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoe keskeytyi useissa lukioissa maanantaina. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan uuden kokeen järjestäminen asettaisi opiskelijat eriarvoiseen asemaan.
16.9. 20:45
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Äidinkielen ylioppilaskoe keskeytyi teknisten ongelmien vuoksi kymmenissä lukioissa maanantaina.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo, ettei uutta koetta järjestetä.
Osassa kouluista pidettiin lyhennetty koe, ja jotkut opiskelijat saivat tehdä keskeytyksen aikana muistiinpanoja.
Tähkän mukaan kokelaat ovat päässeet näyttämään osaamistaan, vaikkakin poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Ylioppilaskoe keskeytyi maanantaina teknisten ongelmien vuoksi kymmenissä lukioissa, eivätkä kaikki koulut toimineet samalla tavalla.
Toisissa kouluissa opiskelijat saivat tehdä muistiinpanoja keskeytyksen aikana. Osassa lukioita otettiin käyttöön lyhennetty koe.
Ovatko koesuoritukset enää verrattavissa toisiinsa?
Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo, että uutta koetta ei aiota järjestää.
”Kaikki lukiot ovat päässeet jatkamaan koetta, ja kokelaat ovat päässeet näyttämään osaamistaan – totta kai hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tämä on yksi osa arviointia, heillä on kirjoitustaidon koe vielä edessä.”
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen. Arvosana määräytyy lukutaidon kokeen ja kirjoitustaidon kokeen perusteella.
Ongelma koski noin 40:ä lukiota ja tuhansia opiskelijoita. Tähkä ei osaa vielä sanoa, kuinka monessa lukiossa oli lyhennetty koe.
Hän kertoo, että tilanneharkintaa tehtiin koepäivän aikana.
”Totesimme, että lyhennetyllä kokeella on mahdollista saada kaikki kokelaat näyttämään osaamistaan koepäivän aikana. Kaikki muut vaihtoehdot asettaisivat kokelaita toisella tavalla eriarvoiseen asemaan.”
Tähkän mukaan olisi ongelmallista, jos vain joillekin järjestettäisiin uusi koe.
”Silloin se olisi täysin erilainen koe, ja yhdenvertaisuusongelma olisi vielä suurempi. Mehän emme voi käyttää samaa koetta, koska sen ovat kaikki jo nähneet. Silloin olisi kokonaan erilainen koe, joka on vaativuustasoltaan erilainen.”
Myös lyhennetty koe asettaa opiskelijoita keskenään erilaiseen asemaan.
Lukutaidon kokeen tekemiseen on normaalisti aikaa kuusi tuntia. Kokeessa opiskelija valitsee neljästä tehtävästä kaksi, johon hän vastaa.
Lyhennetyn kokeen tekemiseen aikaa on kolme tuntia. Siinäkin pääsee näyttämään osaamistaan riittävästi, Tähkä ajattelee.
”Lyhennetyssä kokeessa opiskelija sai valita kahdesta tehtävästä yhden. Nyt kokelas, joka teki lyhennetyn kokeen, pääsi valitsemaan näistä kahdesta sen mieluisamman.”
Tähkä toteaa, että osalle kokelaista tämä on saattanut tuottaa helpotusta.
Toisissa lukioissa opiskelijat saivat tehdä keskeytyksen aikana muistiinpanoja. Tähkä sanoo, että häiriöilmoituksen perusteella katsotaan, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse.
”Lukioita on ohjeistettu, että muistiinpanoja ei tehdä silloin, kun koe on keskeytyneenä”, Tähkä sanoo.
Miten kokeet ovat yhteismitallisia, jos joillakin on ollut lyhennetty ja joillain normaali koe ja jotkut ovat saaneet tehdä muistiinpanoja?
”Arvosanat laudaturista improbaturiin määritetään kuitenkin aika karkean osaamistason perusteella. Vaikka siellä on nyt vaihtelua, luottaisin, että useimpien kokelaiden osalta vastauksissa ilmenevä osaamistaso sijoittuu samalle arvosanatasolle kuin mitä se olisi muutenkin ollut.”