Sébastien Ogier teki sen taas. Toyotan ranskalaiskuljettaja löi jälleen kerran ylikylän suorituksen tiskiin Chilen MM-rallissa ja voitti kisan maksimipisteillä. Samalla Ogier kohosi kuljettajien MM-sarjan kärkeen.
Ogierin ero toisena sarjassa olevaan tallikaveri Elfyn Evansiin on toki vain kaksi pistettä, mutta siinäkin voi olla Evansin kannalta kaksi liikaa. Niin käsittämättömässä lyönnissä 41-vuotias ranskalaiskonkari on juuri nyt.
Uskallan sanoa tämän nyt jo tässä vaiheessa ääneen: Sébastien Ogier voittaa tällä kaudella uransa yhdeksännen maailmanmestaruuden ja nousee mestaruuksien määrässä maanmiehensä Sébastien Loebin rinnalle.
Ogierin kausi hakee vertaistaan. Hän on jättänyt tällä kaudella kolme kisaa kokonaan väliin, mutta samaan aikaan hän on onnistunut nappaamaan tältä kaudella jo viisi voittoa – enemmän kuin kukaan muu. Ogier on noussut jokaisessa tällä kaudella ajamassaan rallissa vähintään palkintokorokkeelle. Tämä tilasto tuntui sen verran uskomattomalta, että se piti ihan tarkistaa.
Ogier nappasi neljä peräkkäistä maailmanmestaruutta Volkswagenilla vuosina 2013-2016. On silti syytä pohtia, että ajaako ranskalainen nyt koko uransa parasta kautta.
Sanoisin, että ajaa. ”Volkkari” oli aikoinaan liikkeellä täysin ylivoimaisella kalustolla, eikä kilpailu MM-sarjassa ollut niin tiukkaa kuin nyt. Ogier on kuitenkin aina ollut yksi niistä suurista, joka vain entisestään syttyy siitä, että taistelu on kovaa. Ja juuri tämä henkinen asetelma puoltaa nyt sitä, ettei ranskalaismestaria pysty kukaan enää tällä kaudella pysäyttämään.
Ogier pääsee lähtemään nyt Keski-Euroopan MM-ralliin ensimmäisenä autona ja kuten hyvin tunnettua, on ensimmäisestä lähtöpaikasta merkittävää etua leikkauksia sisältävissä asvalttikilpailuissa. Ihan näin isoa tasoitusta kilpakumppaneiden ei olisi kannattanut enää Ogierille antaa.
Tasaisesti tällä kaudella suorittanut Evans pystyy varmasti haastamaan Ogierin vielä tämän kauden jäljellä olevissa kolmessa kilpailussa. Ja sanansa lienee sanottavana myös 21 pisteen päähän pudonneella Kalle Rovanperällä, mutta tämän kauden mestarin nimen uskaltaa jo kuitenkin raapustaa papereihin vähintäänkin lyijykynällä. Ogierin henkinen kantti ja itseluottamus ovat nyt sitä luokkaa, että muille jää vain kiusaajan rooli.
Sellaisiakin juttuja on saanut lukea, että osa-aikaisen kuljettajan mestaruus olisi jollain tapaa noloa MM-sarjan kannalta. Jos negatiivisesti haluaa ajatella, niin tuollaiselle argumentille voi keksiä joitain perusteita, mutta kyllä se silti jää ontumaan. Nyt kun ei ole kyse mistä tahansa ”keikkakuskista”, vaan kenties kaikkien aikojen parhaimmasta rallikuljettajasta. Eikä parhaalle häviäminen ole koskaan noloa, jätti se paras sitten väliin yhden tai kolme kisaa.
Suomalaisittain haluaisi tietysti uskoa vielä Rovanperän mahdollisuuksiin. Suomalaisella on kuitenkin kokonaisuutena ollut vaikea kausi ja tasaisesti huipputulosten takominen on jäänyt uupumaan. Ja juuri sitä Rovanperä nyt loppukaudesta kaipaisi, mikäli hän meinaisi vielä tällä kaudella mestaruuden voittaa.
Ja se on nyt kyllä tekemätön paikka. Tällä kaudella rallin MM-sarjassa päästään todistamaan yhden elävän lajilegendan uskomatonta temppua.