Vladimir Putinin hallinto on toistuvasti viestittänyt, että Venäjä ei ole valmis rauhaan ennen kuin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on siirretty syrjään.
– Venäjän johto haluaa, että Kiova järjestää presidentinvaalit – ei tietenkään siksi, että he uskoisivat demokratiaan, vaan koska he arvioivat vaalien voivan laukaista poliittisen ja sosiaalisen kriisin Ukrainassa. Venäjän presidentin Vladimir Putinin käsitys demokratiasta on niin vääristynyt, että hän näkee sen vain epävakauden lähteenä, Andrei Pertsev kirjoittaa analyysissaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut pitävänsä tärkeänä, että Putin ja Zelenskyi tapaisivat toisensa jo lähiaikoina keskustellakseen etenemisestä kohti aselepoa. Koska Putin ei halua tästä suoraan kieltäytyä, hän asettaa Pertsevin mukaan jatkuvasti uusia ennakkoehtoja – kuten että tapaaminen olisi järjestettävä Moskovassa – ja pelaa aikaa.
– Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi äskettäin, että vaikka presidenttien huippukokous järjestettäisiinkin, Putin ei voisi allekirjoittaa mitään oikeudellisesti sitovia asiakirjoja, koska Zelenskyi on laiton johtaja. Se, että Kreml on päättänyt toimia näin, paljastaa paljon siitä, miten Putin näkee maailman, Pertsev toteaa.
Kreml on viime vuodesta alkaen väittänyt Zelenskyin jatkavan laittomasti vallassa, vaikka Ukrainan perustuslaki kieltää uusien vaalien järjestämisen sodan aikana järjestää ja velvoittaa vaaleilla valitun presidentin jatkamaan tehtävässään, kunnes mahdollinen seuraaja on valittu. Tämä ei Putinille kelpaa, ja taustalla on Pertsevin mukaan Venäjän itsevaltainen hallintojärjestelmä.
– Itsevaltaisessa järjestelmässä kaikki on hallitsijan varassa: politiikka, yleinen mielipide ja jopa valtion olemassaolo. Venäjän johto soveltaa tätä näkemystä muiden maiden tilanteeseen, myös Ukrainan. Se uskoo, että jos Zelenskyi syrjäytettäisiin, Ukraina saattaisi jopa lopettaa sotilaallisen vastarintansa, Pertsev sanoo.
On kuitenkin epäselvää, ketä Kreml tukisi, jos Ukrainassa järjestettäisiin presidentinvaalit. Yksi ehdokas saattaisi olla Putinin vanha ystävä, Venäjällä nykyisin elävä ukrainalaisoligarkki Viktor Medvedtšuk. Kyseeseen voisivat tulla myös Ukrainan entinen pääministeri Mykola Azarov, joka loikkasi Venäjälle vuonna 2014, ja Venäjälle niin ikään paennut ex-presidentti Viktor Janukovytš, joka väittää tulleensa syrjäytetyksi Nato-maiden organisoiman vallankaappauksen seurauksena.
– Koska venäjämieliset poliitikot eivät nauti kannatusta Ukrainassa, Kremlin pitäisi yrittää horjuttaa maan vakautta myös yleisemmin. Myytti hallitsijan luomasta yhtenäisyydestä on keskeinen osa putinistista järjestelmää, ja itsevaltaisen maailmankuvan mukaan vapaat vaalit heikentävät tätä yhtenäisyyttä, Pertsev toteaa.
– Kolme ja puoli vuotta jatkuneiden kovien taistelujen jälkeen on yhä vähemmän perusteita uskoa, että ukrainalaisessa yhteiskunnassa olisi merkittävää venäjämielisyyttä. Mielipidekyselyjen mukaan Zelenskyin vahvin haastaja vaaleissa olisi kenraali Valeri Zalužnyi, Ukrainan asevoimien entinen komentaja, jota tuskin voidaan venäjämielisyydestä epäillä.