Kuntaliitto ennakoi suurien talousvaikeuksien kohtaavan kuntia. Iltalehti tiedusteli eduskuntapuolueilta, kannattavatko ne, että valtio ryhtyy vähentämään kuntien määrää.

Kuntien taloustilanteet uhkaavat eriytyä Suomessa voimakkaasti. Ero korkeimman ja matalimman kuntaveroprosentin välillä voi nousta jopa 19 prosenttiyksikköön.

Tämä ilmenee Kuntaliiton tilaamasta ja FCG/MDI-konsulttitoimiston teettämästä selvityksestä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pitää tilannetta kestämättömänä. Hän on vaatinut toimia muun muassa koulutuspalvelujen turvaamiseksi.

Karhunen katsoo nykyisen palvelu- ja kuntarakenteen olevan tulossa tiensä päähän ja vaatii parlamentaarista työtä, jossa linjataan kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta.

Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneeli kokoaa keskiviikkona keskeisiä poliitikkoja keskustelemaan kuntapolitiikasta. Iltalehti kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta puolueiden näkemykset kuntien taloustilanteen ratkaisemiseksi sekä kuntaliitoksiin että kuntien tehtävien eriyttämiseen.

100 kuntaa

Iltalehti kysyi sähköpostitse, kannattavatko puolueet kuntauudistusta, jossa kuntien määrää vähennetään valtion toimesta. Myös sitä tiedusteltiin, mihin kuntien määrään tulisi pyrkiä ja millä aikataululla. Kuntia on nyt 308.

Vastauksia määrittää suuri varovaisuus.

Joukosta erottuu Liike nytin puolesta vastanneen puolueen puheenjohtajan Harry Harkimon vastaus. Hän haluaa Suomeen 100 kuntaa.

– Nykyisille kunnille voivat jäädä niin vaakunat kuin muu identiteetti, mutta toiminnot pitää yhdistää niin, että muodostuvien kuntien elinvoima paranee. Sellainen 30–40000 asukkaan kunta on hyvä tavoite, Harkimo täräyttää.

Hän on ennenkin pitänyt ajatustaan 100 kunnasta esillä.

Liike nytin puheenjohtaja Harry ”Hjallis” Harkimo. Jenni Gästgivar

– Olemme valmiita uudistamaan kuntarakenteita ja lisäämään yhteistyötä silloin, kun se parantaa palveluja ja vahvistaa kuntien tulevaisuutta. Tärkeintä on, että ratkaisut syntyvät paikallisista tarpeista käsin, ja että kuntalaisen arki on uudistuksen keskiössä, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra muotoilee.

Muista hallituspuolueista perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä vastaa, että kunnan on itsenäisenä pysyäkseen kyettävä pitämään taloutensa ja palvelunsa lain määrittämissä rajoissa.

– Elinkelpoisten kuntien pakkoliitoksia emme kannata, Mäkelä linjaa.

Ryhmäpuheenjohtajista Otto Andersson (r) sanoo, että kuntauudistusta ei nyt tulisi priorisoida ja Peter Östman (kd), että kuntaliitoksia on jatkossakin tehtävä vapaaehtoisuuden pohjalta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä. TIINA SOMERPURO

Kahdesta Kalkkunasta ei Kotkaa

Oppositiopuolueista SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa, että ”kuntaliitoksia tullaan varmasti myös edelleen tarvitsemaan ja kannustamme kuntia vapaaehtoisiin liitoksiin aina kun se on kuntalaisten edun mukaista”.

Keskustan puolesta vastaava ryhmän varapuheenjohtaja Eerikki Viljanen sanoo, että kuntaliitosten pitää jatkossakin perustua kuntien omiin päätöksiin.

Aiemmat kokemukset valtion yrityksistä pakottaa kuntaliitoksiin eivät vakuuta vihreiden ryhmäpuheenjohtajaa Oras Tynkkystä.

– Valtion väliintuloa voidaan kuitenkin tarvita kriisikunnissa, ja kunnilla tulee olla riittävät kannustimet yhdistyä silloin, kun se paikallisesti nähdään perustelluksi, Tynkkynen sanoo.

– Vasemmistoliito ei kannata kuntien pakkoliitoksia, eikä mekaanista kuntien määrälle asetettavaa ylärajaa. Kuntien määrän vähentäminen on perusteltua, mutta ratkaisut tästä on tehtävä alueellista demokratiaa kunnioittaen, vasemmistoliiton ryhmyri Aino-Kaisa Pekonen vastaa.

Omassa eduskuntaryhmässään toimiva kansanedustaja Timo Vornanen vastustaa pakkoliitoksia.

– Leikkimielisesti voi sanoa, että ”Jos kaksi Kalkkunaa laitetaan yhteen, niin ei siitä Kotkaa synny”.

”Kaikki voittavat tässä”

Kuntien tehtävien eriyttäminen jakaa puolueita. Kun kunnilla on samat lakisääteiset velvoitteet, Iltalehti kysyi, kannattavatko puolueet tehtävien eriyttämistä ja jos niin miten.

– Meidän mielestämme on järkevää, että kunnilla on mahdollisuus eriyttää tehtäviä ja vastuita sen mukaan, mikä kunkin kunnan koko ja kantokyky on, kokoomuksen Kopra kertoo.

Hän saa tukea perussuomalaisten Jani Mäkelältä:

– Vaikka kuntien onkin kaikkialla tuotettava samat peruspalvelut, on silti viisautta erityisesti vähenevien väestöpohjien alueilla pyrkiä erikoistumiseen ja palveluiden tuottamiseen yli kuntarajojen menevällä yhteistyöllä. Kaikki voittavat tässä.

Hallituspuolueiden kannat menevät kuitenkin ristiin. RKP:n Otto Andersson sanoo, että puolueessa ei nähdä järkevänä, että luotaisiin järjestelmä, ”jossa on A- ja B-luokan kuntia”. Sen sijaan olisi tarkoituksenmukaista jatkaa kuntien velvoitteiden keventämistä yleisesti.

KD:n Peter Östman muistuttaa, että hallitusohjelmassa on sovittu, että kuntien tehtäviä ei siirretä esimerkiksi hyvinvointialueille tämän hallituskauden aikana.

– Kuntien velvoitteidenpurkua olisi syytä karsia, esimerkiksi niin että joidenkin velvoitteiden vaatimuksia kevennetään tai niitä tarkastellaan uudelleen. Lisäksi tietyissä kunnissa voisi kokeilla testata kevyempiä velvoitteita tai erilaisia palvelujen järjestämistapoja ennen laajempaa käyttöönottoa.

”Joustavasti voitaisiin eriyttää”

Oppositiossakaan kannat eivät ole yhtenäiset. SDP:n Tuppurainen muistuttaa, että jo nyt kuntien tehtäviä on jossain määrin eriytetty, niin että kaikki kunnat eivät järjestä toisen asteen koulutusta ja TE-palveluiden järjestämisvastuu ei ole kaikilla kunnilla, vaan vaaditaan tietty työvoimapohja.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. Pete Anikari

– Tätä kehitystä on perusteltua vaiheittain jatkaa niin, että joustavasti voitaisiin eriyttää kuntien vastuita myös joidenkin muiden tehtävien osalta ja sallittaisiin erilaisia hallinnollisia ja tehtäväkohtaisia ratkaisuja eri puolilla maata.

Keskustan Viljasen mukaan kunnilla pitää olla samanlainen järjestämisvastuu.

Vasemmistoliitto ei kannata kuntien tehtävien eriyttämistä, sillä nykyisistä lakisääteisistä tehtävistä tinkiminen johtaisi kestämättömään alueelliseen eriarvoistumiseen, katsoo Aino-Kaisa Pekonen.

Vihreiden Oras Tynkkynen vastaa, että velvoitteiden määrää on varmasti paikallaan arvioida ajoittain ja hakea kestäviä tapoja keventää velvoitteita kokeiluilla.

Harry Harkimo ja Timo Vornanen eriyttäisivät kuntien tehtäviä.

”Toissijaisista menoista”

Iltalehti tiedusteli myös, mikä on puolueiden pääkeino kuntien hälyttävän taloustilanteen ratkaisemiseksi tulevan viiden vuoden aikana. Osin pitkistäkin vastauksista on yritetty karsia tähän juttuun olennainen.

Kokoomuksen tärkein keino on vahvistaa työnteon ja yrittämisen edellytyksiä kunnissa.

Perussuomalaiset painottavat sopeuttamista ”toissijaisista menoista” ja asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Nykyään korostuu erityisesti tarve hankkia sijoituksia ja työpaikkoja kunnan alueelle verotuloja tuomaan, Jani Mäkelä sanoo.

RKP:n mukaan keskeistä on Suomen yleisen talouskasvun vauhtiin saaminen samalla keventäen kuntien velvoitteita. KD haluaa, että hallitus saa valmiiksi valtionosuusjärjestelmän ja kuntien välisen tasausjärjestelmän uudistamisen.

Kasvua ja normien purkua

Oppositiosta SDP:n Tytti Tuppurainen nostaa yhteisvastauksessaan kaikkiin kysymyksiin muun muassa esiin sitä, että kuntien mahdollisuuksia sopia ja toteuttaa järjestämisvastuuta erilaisten yhteistyörakenteiden kautta on vahvistettava ja sopimuksellisuutta valtion ja suurten kaupunkien välillä lisättävä.

Keskustan Eerikki Viljanen nostaa esiin talouskasvua, kuntien normien purkua ja valtionosuusuudistuksen toteuttamista.

Vihreiden ratkaisut talouden vahvistamiseksi painottuvat työllisyyden ohella osaamisen parantamiseen, kansainvälisten osaajien houkuttelemiseen ja vihreän siirtymän investointien kotiuttamiseen.

– Työllisyyden ja talouden kasvu on tärkein keino kuntatalouden vahvistamiseksi, vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen sanoo.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen. Mikko Huisko

Harry Harkimon mukaan kuntien on keskityttävä ydintehtäviinsä eli varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

– Priorisoisin tiukasti suomalaisten peruspalveluihin, sanoo Timo Vornanen.

Näin kysyttiin

Näillä kysymyksillä Iltalehti tiedusteli puolueiden kantoja:

  • Mikä on puolueenne pääkeino kuntien hälyttävän taloustilanteen ratkaisemiseksi tulevan viiden vuoden säteellä?
  • Kannattaako puolueenne kuntauudistusta, jossa kuntien määrää vähennetään valtion toimesta? Kuntien määrä on nyt 308, millaiseen määrään tulisi pyrkiä ja millä aikataululla?
  • Kunnilla on samat lakisääteiset velvoitteet. Kannattaako puolueenne kuntien tehtävien eriyttämistä, miten?