Posiolaiset vanhukset saivat vuokrasopimusten irtisanomisilmoitukset aivan yllättäen. Taustalla kunta ja Lapin hyvinvointialue kiistelevät ikäihmisten asumispalvelujen tarpeesta.

  • Hyvinvointialueuudistuksen siirtymäkauden päättyminen laukaisi ristiriitatilanteen Posion kunnan ja Lapin hyvinvointialueen välillä.
  • Senioritalon asukkaille ilmoitettiin vuokrasopimusten päättyvän vajaan neljän kuukauden kuluttua.
  • Kunnan mukaan se ei voi vuokrata vanhuksille heidän asuntojaan, jos hyvinvointialue ei ole välissä vuokralaisena.

Posiolaisen senioritalon asukkaat saivat tällä viikolla vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitukset, joissa ilmoitetaan, että sopimukset päättyvät vuoden viimeisenä päivänä. Vanhin asukkaista on 103-vuotias.

Hyvinvointialueuudistus ja sen jälkeiset muutokset palvelu- ja tilaverkossa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa jopa vuosikymmeniä samassa talossa asuneet vanhukset joutuvat muuttamaan.

Posion kunnan mielestä hyvinvointialueen pitäisi järjestää yhteisöllistä asumista osoitteessa, mutta hyvinvointialueen mielestä kunnan pitäisi ottaa asukkaat tavallisiksi vuokralaisiksi. Kumpikin on sitä mieltä, ettei toisen ehdottamaa järjestelyä voida toteuttaa, joten iäkkäät asukkaat ovat joutuneet kummalliseen välikäteen.

Asukkaat eivät myöskään saaneet tietää asian käänteistä etukäteen.

– Ensin oleskelutilan pöydälle ilmestyi vain lappu, että vuokrasopimus päättyy 31. joulukuuta, Tarja Ananin, jonka läheinen asuu osoitteessa, kertoo.

– Siellä on mummoilla kova hätä. Yksikin pysäytti minut viimeksi ja kysyi, tiedänkö, minne heidät viedään. Siellä toivotaan, että joku vaikka kunnasta menisi selvittämään paikan päälle, mistä on kyse.

Merkittävät näkemyserot

Osoitteessa Sairaalantie 1 sijaitseva Kaislakoti rakennettiin palvelutaloksi alun perin Sotainvalidien tuki ry:n käyttöön. Toiminta ja palvelut jatkuivat sittemmin ennallaan kunnan omistuksessa, kunnes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ja niihin liittyvät asumispalvelut siirtyivät kunnalta hyvinvointialueelle. Silloin myös Kaislakoti siirtyi Lapin hyvinvointialueen (Lapha) vastuulle.

Talossa asuu kymmenkunta vanhusta, joilla on kullakin omat asunnot, mutta myös yhteistä oleskelutilaa. Asukkaat saavat omiin tarpeisiinsa räätälöityä kotihoidon tukea. Ananin mukaan ikäihmiset viettävät kodissa sosiaalista elämää ja pitävät toisistaan huolta.

Laphan näkemyksen mukaan kyseessä on senioriasuminen, joka ei kuulu hyvinvointialueen hoidettavaksi. Kunnan mielestä asukkaille pitäisi tarjota palveluasumisen tasoista asumista, joka kuuluu hyvinvointialueen kontolle.

Laphan tekemien arviointien mukaan Kaislakodin asukkaat pärjäävät kotihoidon tuella, joten hyvinvointialueella ei ole tarvetta vuokrata tiloja yhteisöllistä asumista varten. Kuvituskuva. Mostphotos

Yhteisöllisen asumisen määritelmä otettiin käyttöön tavallisen palveluasumisen tilalle vuonna 2023. Nykyään yhteisöllinen asuminen on asumisen muoto, johon asukas saa palvelutarpeen arvioinnin jälkeen hallintopäätöksen tästä tarpeesta. Laphan tekninen johtaja Anne Korhonen kertoo, ettei talon asukkailla ole ympärivuorokautisen hoivan tai yhteisöllisen asumisen päätöksiä.

– Kunnan näkemys näyttää olevan se, että meidän palvelutarpeen arviointimme eivät ole ajan tasalla, mutta tämä ei pidä paikkaansa, Korhonen sanoo.

Hyvinvointialueen tekemien palveluntarvearvioiden mukaan Kaislakodin asukkaat pärjäävät tuetun asumisen palvelujen kuten kotihoidon-, ateria- tai siivouspalvelujen kanssa.

– Nämä palvelut eivät edellytä sitä, että hyvinvointialueen pitäisi vuokrata asukkaan huoneisto hänelle itselleen.

Posion kunnanjohtaja Pekka Jääskö ihmettelee, miten asukkaiden ei enää katsota tarvitsevan asumisen palveluja, vaikka se on heille ennen hyvinvointialueuudistusta myönnetty.

– Me olemme kyllä täysin eri mieltä täällä kunnassa.

Kunnan mielestä asukkaat tarvitsevat erityisen tuen palveluja, joita kunta ei saa järjestää. Jääskö sanoo, ettei neuvotteluissa hyvinvointialueen kanssa kuitenkaan ole ollut mahdollista keskustella palvelusopimuksista, vaikka kunta on sitä toivonut. Hän ilmaisee olevansa hyvin pettynyt hyvinvointialueen toimintaan.

Ei voida vuokrata

Laphan Korhonen kertoo, että hyvinvointialue vuokrasi kunnalta siirtymäkaudeksi toimeenpanolain mukaisesti tiloja sote-palvelujen järjestämiseksi. Siirtymäkausi päättyy vuoden lopussa, ja Lapha on tullut siihen tulokseen, ettei Kaislakodin toimitiloja tarvita sote-palveluihin jatkossa. Sen vuoksi se irtisanoi koko kiinteistön vuokrasopimuksen kunnan kanssa ja samalla myös asukkaiden erilliset vuokrasopimukset.

Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite tasapainottaa taloutensa, ja tilaverkoston karsiminen on yksi mahdollisista säästökohteista. Talousvaikeuksissa olevan Laphan alueella niillä tavoitellaan muutaman miljoonan euron säästöjä.

Korhosen vastauksissa toistuu jatkuvasti se, että prosessissa asukkaat siirtyvät hyvinvointialueen vuokralaisista kunnan vuokralaisiksi, sillä kunta omistaa kiinteistön.

Posion kunnanjohtaja Jääskön mukaan kunta ei kuitenkaan saa vuokrata Kaislakodin tiloja tavalliseen vuokra-asumiseen, sillä rakennus on suunniteltu ja toteutettu palvelutaloksi. Rakennukselle tulisi hakea käyttötarkoituksen muutosta. Tilat tulisi myös uudistaa, sillä palo- ja poistumisturvallisuusvaatimukset ovat tällöin erilaisia. Tämä on kallista ja teknisesti ehkä jopa mahdotonta.

Laphan Korhonen huomauttaa, että Posion kunta on tiennyt vuokrasopimuksen loppumisesta viimeistään viime vuoden lopusta asti, jolloin hyvinvointialueen olisi tullut ilmoittaa mahdollisesta vuokrasopimuksen jatkosta.

– He ovat olleet tietoisia tästä tilanteesta. Heillä olisi ollut aikaa alkaa varautua tilanteeseen, Korhonen sanoo.

Kunnassa on myös ehditty jo suunnitella lukion siirtämistä rakennukseen. Tarja Ananin sanoo tämän herättävän ihmetystä paikallisissa, sillä oletettavasti sekin vaatisi remonttia. Jääskön mukaan tilojen muokkaaminen opetuskäyttöön sopiviksi maksaisi kuitenkin alle kolmasosan siitä, mitä palo- ja poistumisturvallisuusmuutokset maksaisivat.

Jos hyvinvointialue ei enää vuokraa Kaislakotia sote-palveluita varten, asukkaat joutuvat lähtemään, sillä säännökset estävät samojen tilojen ja asuntojen vuokraamisen tavallisille vuokralaisille sellaisenaan. Kuvituskuva. Petteri Paalasmaa

”Kylmää kohtelua”

Laphan Korhosen mukaan kunnan olisi ollut hyvä informoida asukkaita tulevista muutoksista etukäteen. Jääskö kuitenkin sanoo, ettei kunta ole voinut omin päin kertoa Kaislakodin asukkaille vuokrasopimusten irtisanomisesta, sillä se ei ole heidän vuokranantajansa. Hänen mielestään on ikävää, että asukkaat ovat saaneet tiedon vasta, kun irtisanomisilmoitukset toimitettiin.

– Aika kylmää kohtelua. Kyllä sillä tavalla harmittaa näitten ikäihmisten puolesta.

Jääskö toivoo, että Lapha palaisi vielä neuvottelupöytään keskustelemaan tilanteesta ja palvelujen järjestämisestä.

Posion kunnalla on vapaana ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja, joita kunta voi tarjota asukkaille. Myös samalla kadulla olevista Valkaman ja Valman kodista voi löytyä tilaa joillekin. Asukasyhteisö ei kuitenkaan voi näillä ratkaisuilla säilyä.

Myös osa Sairaalantie 2:ssa sijaitsevan Valkaman asukkaista, joilla ei ole ympärivuorokautisen hoivan tai yhteisöllisen asumisen päätöksiä, on saanut hyvinvointialueelta vuokrasopimuksen irtisanomisilmoituksen. Kunta ei tiennyt näidenkään irtisanomisilmoitusten toimittamisen ajankohdasta etukäteen.

Rakennuksen teknisen toteutuksen takia kunta voi kuitenkin ryhtyä näiden asuntojen vuokranantajaksi, joten asukkaille ei aiheudu samanlaista painetta muuttaa muualle. Jos asukkaat ovat olleet oikeutettua kotihoidon tukeen, tämä oikeus säilyy huolimatta siitä, kuka on vuokranantajana.