- Googlen yli 500 hehtaarin hakkuiden puut voivat joutua käyttökieltoon Kajaanissa ja Muhoksella.
- UPM ja Metsä Group ovat saaneet puuta alueelta. Metsä Group keskeytti toimitukset syyskuussa.
- Jos hakkuut katsotaan laittomiksi, se voisi aiheuttaa miljoonien eurojen tappiot.
- Luonnonsuojeluliitto pitää puuta käyttökelvottomana. Metsäyhtiöt odottavat viranomaisten päätöksiä.
Googlen laajoista hakkuista Muhoksella saadut puut voivat joutua käyttökieltoon.
Vuonna 2024 Suomussalmella Stora Enso joutui luopumaan 50 hehtaarin avohakkuun puiden jalostuksesta, koska puista tuli laittomia raakkutuhon takia. Kokonaisuudessaan tapaus maksoi yhtiölle useita miljoonia euroja, eikä loppusumma ole selvillä vieläkään.
Nyt sama uhka leijuu useiden yhtiöiden yllä kymmenen kertaa suuremman avohakkuun takia.
Googlen hakkuiden metsänkäyttöilmoitukset on tehty tammikuussa tänä vuonna.
Kun syyskuussa kävi ilmi, että hakkuissa on mahdollisesti rikottu lakia ja LVV keskeytti töiden jatkumisen datakeskustyömailla Kajaanissa ja Muhoksella, monessa puutavarafirmassa alettiin todennäköisesti raapia päätä.
Onko puu peräisin laittomista hakkuista? Onko se jo prosessoitu? Mitä seurauksia tästä voi tulla? Pitääkö puita palauttaa metsiin lahopuuksi?
Suurin kysymys onkin nyt, ovatko yli 500 hehtaarin alueelta poistetut puut hakattu laittomasti vai ei. Sertifikaattien rikkomisella voisi olla suuret taloudelliset seuraukset.
Metsäfirmat odottavat, mitä viranomaiset päättävät
Metsäfirmat ovat lukeneet tarkasti Suomussalmen raakkujen yliajosta seuranneet opit.
Esimerkiksi UPM Metsän metsätalousjohtaja Janne Kiiliäinen kertoo, että he seuraavat tilannetta tarkasti, koska heille on tullut sellutehtaalle toimituskauppakumppanin kautta erä puuta Googlen hakkuista.
Tarkkaa määrää Kiiliäinen ei liikesalaisuuteen vedoten kerro, mutta antaa mittakaavaa.
– Määrä vastaa viittä prosenttia UPM:n Suomen sellutehtaiden päivittäisestä puunkäytöstä.
Käytännössä määrä tarkoittaa muutamia tuhansia kuutiometrejä.
Kiiliäinen korostaa, että UPM ei ole urakoinut alueella eikä ole tehnyt puukauppaa maanomistajan kanssa.
Hän tunnistaa silti vastuun mahdollisesta sertifikaattirikkomuksesta: jos viranomainen toteaa hakkuut laittomiksi, siitä on kerrottava tuotteita ostaneille asiakkaille.
Satelliittikuvat näyttävät muutoksen Googlen datakeskusalueella Muhoksella vuoden 2026 aikana. Kuvista voi havaita, että datakeskuksen alueella on tehty hakkuutöitä, jotka etenivät esimerkiksi maalis-toukokuussa nopeasti. Kuvamateriaali sisältää muokattua Copernicus-dataa, Syke (2026)
Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen vastaa kysymyksiin lomaltaan sähköpostitse.
Yhtiö on tietoinen epäselvyyksistä, mutta ei ole toteuttanut tai tilannut Kajaanin tai Muhoksen datakeskustyömaihin liittyviä puunkorjuutöitä.
Jumppasen mukaan Googlen datakeskustyömaiden puuta on tullut Metsä Groupille metsänhoitoyhdistysten toimittamana junaterminaaleihin. Yhtiö keskeytti puiden toimitukset syyskuun puolivälissä, kun se sai tiedon mahdollisista epäselvyyksistä puun alkuperässä.
Kajaanin Otanmäestä toimitetun puun määrä on Jumppasen mukaan pieni kokonaisuuteen verrattuna, noin 5 000 kuutiometriä.
Yhtiö keskeytti toimitukset syyskuun puolivälissä saatuaan tiedon epäselvyyksistä ja on reklamoinut metsänhoitoyhdistyksiä, koska sopimusten mukaan puun pitää olla laillista ja täyttää yhtiön alkuperävaatimukset. Jumppasen mukaan metsänhoitoyhdistykset eivät ole toimineet puuntoimittajasopimuksen mukaisesti.
Jos kiistanalaista puuta on jo käsitelty tuotantolaitoksella, yhtiö aikoo poistaa vastaavan määrän muuta puuta sertifiointiohjeistuksen mukaisesti.
Stora Ensosta kerrotaan, ettei heillä ole mitään tekemistä Googlen hakkauttamien puiden kanssa.
Hakkaajana toiminut metsänhoitoyhdistys vaikenee
Muhoksen työmaan hakkuut hoitaneen Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toimitusjohtaja Tapio Kylmänen on vaitonainen.
– Olemme sopineet päämiehen [Google/Tuike Finland] kanssa, ettemme tässä vaiheessa kommentoi näitä asioita millään tavalla.
Kysyttäessä mahdollisesta metsänhoitoyhdistykselle tulevasta vahingonkorvausvastuusta Kylmänen kuitenkin suostuu sanomaan, että asiaan liittyvistä palavereista on sovittu ja niitä pidetään lähiaikoina.
Hakkuiden taloudellinen merkitys on suuri.
Tarkkoja lukuja ei ole, mutta varovaisella arviolla Muhoksen ja Kajaanin yli 500 hehtaarin hakkuiden puumäärä on noin 50 000 kuutiometriä.
Keskihintana 55 euroa kuutiolta arvo olisi noin 2,75 miljoonaa euroa; vaikka kyse olisi pelkästä kuitu- ja energiapuusta, arvo nousisi yli miljoonaan euroon. Luku koskee raakapuuta – jalostettuna arvo moninkertaistuu.
Metsänhoitoyhdistyksillä ei ole omaa jalostusta, vaan ne välittävät puutavaraerät eri kohteisiin parhaan hinnan mukaan. Kylmäsen mukaan puita on toimitettu Muhokselta hyvin moniin paikkoihin, mutta hän ei halua tarkentaa asiaa.
Otanmäen hakkuista vastanneen Metsänhoitoyhdistys Kainuun toimitusjohtaja vietti syyslomaa, eikä hän ollut tavoitettavissa.
Sertifiointifirmat seuraavat tilannetta
FSC Suomen toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila sanoo, että laittomasti hakattua puuta ei saa tuoda FSC-järjestelmään tai sekoittaa sertifioituun tuotantoon missään muodossa.
Riippumaton auditoija arvioi tilanteen tarvittaessa, ja seuraukset vaihtelevat korjausmahdollisuudesta sertifikaatin menettämiseen.
PEFC:n toiminnanjohtaja Tatu Liimatainen kertoo organisaation tutkivan aktiivisesti tapahtumia Kajaanissa ja Muhoksella. Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon: esimerkiksi se, oliko myyjä sertifioinut metsän hakkuuhetkellä.
Googlen tytäryhtiö Tuike Finland osti alueet ennen hakkuita.
Asialla ei sinällään ole merkitystä, koska puuta hankkineet yritykset ovat sertifikaatin piirissä.

Avaa kuvien katselu
Kuva on otettu Muhokselta 7. lokakuuta. Kuva: Rami Moilanen / YleSLL aikoo tehdä ilmoituksia sertifikaattirikkomuksista
Myös Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on selvittänyt, mihin kaikkialle puuta on mennyt.
– Sitä on toimitettu useisiin kohteisiin, sanoo puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.
Hänen mukaansa ei ole tarkoituksenmukaista kertoa, mihin kaikkialle sitä on mennyt, koska kohteita on monia eikä SLL ole saanut kaikkia puiden ostajia selville.
– Puuta ostaneet tahot tulevat vedetyksi tähän tahtomattaan. He ovat varmasti toimineet hyvässä uskossa.
Halmeenpään mukaan on selvää, että puuta ei voida käyttää. Metsäalan yritykset ovat sitoutuneet sertifikaatteihin, jotka kieltävät puiden hankinnan hakkuilta, joissa on toimittu laittomasti.
Luonnonsuojeluliitto aikookin tehdä sertifikaattirikkomuksista ilmoituksia.