Lohjalla on todettu 4 475 lajia, joista uhanalaisia on 508. Ainoastaan tarkkaan tutkitussa Helsingissä on todettu enemmän lajeja.
Muun muassa tämä kävi ilmi, kun Lohjan Yhteislyseon lukion vuoden alumniksi valittu, Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon yli-intendentti ja Yleisradion Luontoilta-ohjelman kasviasiantuntijana Henry Väre piti Vuoden alumni -luentonsa ”Lohjan upea kasvimaailma” lauantaina 10. toukokuuta lukion Ervinsalissa.
Väreen mukaan Lohjan luonto on erityinen: paikkakunnalla on paljon harvinaisia ja uhanalaisia kasveja ja jäkäliä.
Hänen mukaansa Lohjansaari on Lohjan harvinaisten kasvien alueista merkittävin. Siellä esiintyy muun muassa punavalkkuja ja kalliorikkoja. Vuorikuisman ja harsomataran ainoat tunnetut kasvupaikat Suomessa ovat Lohjalla.
Väre kertoi, että Lohjanjärven vesijättömailla viihtyvä jalopuu kynäjalava on maamme harvinaisimpia puita. Ilmastonmuutoksen myötä jalopuut todennäköisesti lisääntyvät ja ne levittäytyvät yhä pohjoisemmaksi, mutta kuusi on väistyvä laji. Yleistyvä kirjanpainaja-kuoriainen aiheuttanee yhä lisää tuhoja kuusille.
Väre muistutti, että Lohja on hyvin vanhan maatalouden pitäjä, josta muistona on säilynyt monia kulttuurikasveja. Lohjalla on 56 perinnemaisemakohdetta, joista huomattavia ovat muun muassa Lohjansaaren, Kokkilan ja Maksjoen kedot.
Ervinsalissa yleisön lähettämiä kysymyksiä Henry Väreelle esitti Yleisradion luontotoimittaja Minna Pyykkö, jonka kanssa yhteistyö luonto-ohjelmissa on jatkunut vuosikymmeniä. Juhana Saarinen
Syitä Lohjan harvinaiseen ja maamme oloissa ainutlaatuiseen kasvikuntaan ovat Väreen mukaan paikkakunnan eteläinen sijainti tammivyöhykkeellä sekä paikkakunnan kallioperän runsaat kalkkiesiintymät ja pitkään jatkunut kalkin leviäminen tuotantolaitoksilta ympäristöön. Nämä seikat ovat tehneet seudusta sopivaa harvinaisille kasveille.
Kalkki neutraloi maata harvinaisille kasveille sopivaksi, esimerkiksi kämmeköille kuten punavalkuille, joka on eräs Suomen näyttävimmistä ja harvinaisimmista kasveista. Eniten harvinaisia kasveja on kalkkivaikutteisissa lehdoissa Lohjanjärven saarilla ja rannoilla kuten Lohjansaaressa ja Karkalissa.
Väre kertoi, että monet seudun harvinaisista kasveista, esimerkiksi keltavuokko, ovat jäänteitä tuhansien vuosien takaisilta jääkauden jälkeisiltä lämpimiltä ajoilta. Myös Lohjanharjun kasvillisuus on merkittävää. Harjulla tavataan muun muassa sarjatalvikkia ja kellotalvikkia. Lohjanjärven vesissä kasvaa hentonäkinruohoa, joka on maailmanlaajuisesti harvinainen pohjakasvi.
Henry Väreen luentoa oli kuuntelemassa yli 200 henkeä lukion Ervinsalissa. Pekka Luoma
Haitallisimpia vieraslajeja on Väreen mukaan alun perin rehukasviksi tuotu isosorsimo, joka leviää Lohjanjärven rannoilla ja tukahduttaa muut lajit. Puutarhoista luontoon karannut jättipalsami leviää myös tehokkaasti muilta lajeilta kasvutilaa vieden, koska se tuottaa paljon siemeniä.
Lohjan luonnosta on viime vuosikymmeninä myös hävinnyt harvinaisia kasveja kuten hajasara ja vuorisara. Väre pitää rakentamista maanmuokkauksineen suurimpana uhkana harvinaisille kasveille.
Yleisön lähettämiä kysymyksiä Henry Väreelle esitti Ervinsalissa Yleisradion luontotoimittaja Minna Pyykkö, jonka kanssa yhteistyö luonto-ohjelmissa on jatkunut vuosikymmeniä.
Henry Väre valittiin Lohjan Yhteislyseon lukion Alumnit ja seniorit ry:n vuoden alumniksi 2024. Hän valmistui ylioppilaaksi Lohjan lukiosta vuonna 1980. Väre on muuttanut Lohjalta pois jo yli 40 vuotta sitten, mutta vierailee silloin tällöin seudulla muun muassa sukulaisten luona.