Keskeytynyt yo-koe|Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoe keskeytyi maanantaina kymmenissä lukioissa. Monet HS:n kyselyyn vastanneet abiturientit pelkäävät nyt, ettei yhdenvertaisuus toteudu kokeen arvostelussa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Äidinkielen ylioppilaskoe keskeytyi maanantaina teknisen vian vuoksi kymmenissä lukioissa Suomessa.
Abiturientti Robin Makkonen vaatii kokeen uusimista, sillä hänen mielestään kokelaat ovat nyt eriarvoisessa asemassa.
Monet HS:n kyselyyn vastanneet abiturientit pelkäävät, ettei yhdenvertaisuus toteudu kokeen arvostelussa.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo, ettei korvaavaa koetta järjestetä.
Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoe pitäisi pikaisesti järjestää kokonaan uusiksi, täysin uusilla tehtävillä, sanoo Salon lukion abiturientti Robin Makkonen.
Se olisi Makkosesta nyt aidosti tasapuolisin ratkaisu.
Makkonen on yksi niistä tuhansista ylioppilaskokelaista, joiden äidinkielen ja kirjallisuuden koe keskeytyi maanantaina teknisen vian vuoksi.
Makkosen mielestä hänen kokeensa meni penkin alle häiriön takia, mutta vielä enemmän häntä harmittaa se, että syksyn yo-kokelaat ovat hänestä nyt eriarvoisessa asemassa. Makkonen ei ymmärrä, miten Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) voi arvioida kokelaita tasapuolisesti, kun kouluissa on toimittu niin eri tavalla keskeytyksen aikana.
”Harmittaa ja ärsyttää”, hän sanoo.
Makkonen ei ole ainoa abi, joka on kokenut tilanteen epäreiluna, selviää HS:n kyselystä.
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe keskeytyi maanantaina kymmenissä lukioissa Suomessa. Häiriön kesto vaihteli muutamista minuuteista jopa yli viiteen tuntiin. Niissä kouluissa, joissa häiriöitä oli yli kahden tunnin ajan, kokeen sai tehdä lyhennettynä.
Keskeytyksen aikaiset toimintatavat vaihtelivat oppilaitosten kesken. Toisissa lukioissa keskeytyksen aikana sai tutustua aineistoihin tai tehdä muistiinpanoja, kun toisissa opiskelijat joutuivat tuijottamaan hiljaa seinää.
HS:n kyselyyn vastanneet yo-kokelaat kuvailevat tapahtunutta kuormittavaksi, kamalaksi ja ”pahimmaksi mahdolliseksi skenaarioksi”.
Monissa vastauksissa epäiltiin, ettei yhdenvertaisuus voi toteutua kokeen arvostelussa.
Salon lukiossa äidinkielen koe tehtiin täysimittaisena. Kokelaat olivat päässeet tehtävissä jo vauhtiin, kun ongelmat puolen päivän aikaan alkoivat, Makkonen kertoo.
Makkonen kuvailee tilannetta stressaavaksi. Epätietoisuus ja jännitys kuluttivat voimavaroja ennen kuin itse koetta pääsi jatkamaan. Makkosen mukaan stressi näkyi myös opiskelutovereissa.
”Jalat tärisivät ja silmät pyörivät päässä.”
Häiriö kesti noin tunnin. Kun koe pääsi jatkumaan, ajatuksen suuntaaminen takaisin tehtävään tuntui vaikealta. Lisäksi Makkosen mukaan valvojat eivät kertoneet, mihin asti koeaikaa on. Se piti osata itse päätellä.
Kun aikaa oli jäljellä enää kymmenen minuuttia, valvoja ilmoitti, että koeaika on päättymässä. Silloin Makkoselle tuli kuitenkin kiire, sillä hän oli luullut aikaa olevan enemmän jäljellä.
”Tuhat merkkiä jäi puuttumaan tehtävästä. Lause jäi käytännössä kesken.”
Salon lukion rehtori Maria Liippo sanoo HS:lle, ettei tunnista tilannetta. Hänen mukaansa opiskelijoilla on aina mahdollisuus kysyä, jos kokeen päättymisajasta on epäselvyyttä.
HS:n kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mukaan oppilaat ovat olleet eriarvoisessa asemassa jopa saman lukion sisällä.
Näin sanoo esimerkiksi Otaniemen lukiossa äidinkielen kirjoituksiin osallistunut Jalo Reunanen. Otaniemessä tehtiin lyhennetty koe, koska häiriöitä oli yli viiden tunnin ajan. Lyhennetyssä kokeessa tehtiin vain yksi tehtävä, mutta vaihtoehtoina olivat vain tehtävät 2 tai 3.
Reunanen oli ehtinyt itse aloittaa tehtävää 1 ennen keskeytystä. Hän oli tutustunut aineistoon ja kirjoittanut siitä muistiinpanot. Reunasesta asetelma suosi niitä, jotka olivat tajunneet valita jo heti kokeen alussa tehtävän 2 tai 3.
”Heillä oli jo heti lyhennetyn kokeen alkaessa sisältöön liittyviä muistiinpanoja ja pitkälle hiottu ajatusprosessi tulevasta vastauksestaan, kun taas toiset joutuivat aloittamaan nollasta. Mitään selitystä meille ei annettu, miksi juuri nämä tehtävät valittiin.”
YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä sanoi tiistaina HS:lle, ettei korvaavaa äidinkielen koetta järjestetä.
Tähkä pysyi kannassaan myös keskiviikkona. Tähkä kertoi uskovansa, että YTL pystyy arvioimaan opiskelijoiden osaamista poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta.
Robin Makkonen uskoo, että joutuu kirjoittamaan äidinkielen uudestaan ensi keväänä. Makkonen tavoitteli äidinkielestä magnaa eli M:ää, mutta uskoo nyt saavansa cum lauden eli C:n tai lubenterin eli B:n.
”Ylioppilaskokeen tuloksilla on kuitenkin suora vaikutus mahdollisuuksiin päästä jatko-opintoihin.”
Makkosen mielestä YTL:ää ei silti saisi nyt päästää ”kuin koiraa veräjästä”.
”Vähintä mitä YTL:ltä voi odottaa on läpinäkyvyyttä, vastuunkantoa ja ratkaisuja, jotka huomioivat kaikkien kokelaiden hyvinvoinnin.”
Myös HS:n kyselyn vastauksissa opiskelijat penäävät lautakuntaa kantamaan vastuunsa, sillä kyse on opiskelijoille merkittävästä asiasta, jolla on vaikutusta jatko-opiskelupaikan saamiseen.