EU:n pakoteneuvotteluissa on tavallista enemmän draamaa, koska taustalla uhoaa Trump, kirjoittaa Ylen EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. 19. pakotepaketin julkistusta on nyt lykätty.
Avaa kuvien katselu
Venäläisen Rosneft-yhtiön öljytankkeri seilasi Itämerellä keväällä. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Juttu tiivistettynä
- EU suunnittelee uusia Venäjän-vastaisia pakotteita, mutta päätös on viivästynyt.
- Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaatii Eurooppaa lopettamaan energian ostamisen Venäjältä.
- Trumpin vaatimukset antavat EU:lle mahdollisuuden painostaa Unkarin ja Slovakian hallituksia.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
BRYSSEL EU olisi voinut taas tyytyä lisäämään Venäjän-vastaisten pakotteiden listalle varjolaivoja, henkilöitä ja yhteisöjä tutulla kaavalla.
Sitten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhkui viestipalvelussaan Truth Socialissa, että hän on valmis määräämään vahvoja pakotteita Venäjään vastaan, jos Nato-maat tekevät samoin ja lopettavat kaiken öljyn ostamisen Venäjältä. Hänen mukaansa öljyostojen jatkuminen on järkyttävää eikä Nato näytä olevan tosissaan.
Naton tilalle on lauseissa vaihdettava EU, joka pakotteista Euroopassa päättää. Tämä voi olla Trumpin ikuista halua vähätellä unionia.
Trumpin uho saattoi saada EU:n miettimään, pitäisikö tehdä jotain isompaa. 19. pakotepaketin julkistus siirtyi tältä päivältä tulevaisuuteen.
Vaatimuksissa on perää. On rumaa, että vielä viime vuonna Eurooppa maksoi Venäjälle energian tuonnista suuremman summan kuin se antoi Ukrainalle rahallista tukea.
Kunnollisiin pakotteisiin on myös yleensä vaadittu mukaan rikkaiden teollisuusmaiden G7-ryhmä. Viimeksi ryhmä pudotti öljyn hintakattoa. Nyt voisi tulla jatkoa Venäjältä jäädytettyjen varojen hyödyntämiselle Ukrainassa.
EU ei kurita Kiinaa ja Intiaa
Someärhentelyssään Trump vaati myös EU:ta määräämään 50–100 prosentin tulleja Kiinaa vastaan, niin kauan kuin sota jatkuu.
Kiina ja Intia ovat suuria Venäjän öljyn tuojia, joten Trump iskisi molemmille kovat tullit.
Tullien vaatiminen voi olla Trumpilta pelkkää näytelmää. Hänelle tuskin on yllätys, ettei EU ryhdy keräämään Kiinalta tai Intialta jättitulleja.
Intian kanssa EU hieroo parhaillaan kauppasopimusta. Siihen eivät istu mitkään uudet tullivaatimukset.
Trump itse on sen sijaan riitautunut Intian pääministeri Narenda Modin kanssa.
Kiina on EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani Yhdysvaltain ja Britannian jälkeen. Vaikka Euroopassa usein kirotaan Temun krääsää ja Kiinasta virtaavaa edullisten sähköautojen määrää, välejä Kiinaan varjellaan. Saksalaiset vievät autonsa ja ranskalaiset viininsä Kiinaan mieluiten ilman tulliuhkaa. Kiina olisi myös valmis iskemään takaisin kovilla vastatulleilla.
Venäjän presidentin, Vladimir Putinin todelliseen kovisteluun Trump ei ole ollut valmis.
Kremlin tiedottaja kommentoi tänään EU:n kaavailemia pakotteita:
Yhdysvalloissa republikaanisenaattori Lindsay Graham ehdotti jo huhtikuussa ”luut murskaavia” pakotteita, joihin Trump kuitenkin suhtautui nihkeästi. Graham ehdotti jopa 500 prosentin tuontitulleja Yhdysvaltoihin maista, jotka ovat jatkavat öljyn, kaasun ja uraanin ostamista Venäjältä.
Unkari ja Slovakia voisivat menettää venäläisöljyn
EU voisi kuitenkin tarttua Trumpin vaatimusten alkuosaan Venäjän-tuonnin lopettamisesta nopeammin.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi eilen X-viestipalvelussa keskustelleensa Trumpin kanssa Venäjän-pakotteista. Hänen mukaansa komissio nopeuttaa vaiheittain venäläisestä fossiilienergiasta luopumista.
Komissio linjasi kesäkuussa, että EU-maat lopettavat kaiken venäläisen energian tuonnin vuoden 2027 loppuun mennessä.
Yhdysvallat korvaa mielellään Venäjän EU:hun jättämää energia-aukkoa omalla LNG:llään ja öljyllään.
Tullineuvotteluissa von der Leyen lupasi, että EU ostaa Yhdysvalloista 750 miljardin euron arvosta LNG:tä.
Tähän asti EU:ssa on vakuuteltu, ettei Venäjän energiasta irrottautumisen aikataulu aikaistu.
Yksi mahdollisuus voisi olla, että komissio esittää öljyn tuonnin poikkeuksesta luopumista. Se iskisi Unkariin ja Slovakiaan.
EU kielsi venäläisen raakaöljyn tuonnin meritse vuonna 2023, mutta Unkari ja Slovakia saivat poikkeusluvan jatkaa öljyn tuontia Venäjältä Družba-putkea pitkin.
EU:ssa iloittiin, että Trump painostaa nyt ihailijansa pääministerit Viktor Orbánin ja Robert Ficon luopumaan Venäjän öljystä ja saapumaan kerrankin niskoittelematta pakoterintamaan.
Tiedossa ei ole, että Trump olisi ollut missään yhteydessä kumpaankaan.
Trumpin vaatimus antaa kuitenkin EU:lle voimaa painostaa kaksikkoa.
Todelliseen hätään maat eivät joutuisi, vaikka venäläisen öljyn tulo lakkaisi. Muita öljymaita löytyy tilalle. Muut EU-maat ovat irtautuneet venäläisöljystä jo aikaa. Unkarin ja Slovakian venäläisöljyn tuonti on kolme prosenttia EU:n öljyn tuonnista.
Kaasua Venäjältä on tullut 19 prosentin osuus. Siinä häpeäpaaluun joutuvat Ranska, Hollanti ja Belgia. Tuonti on kuitenkin laskussa.