Viranomaisten tietoon tuli viime vuonna noin 553 500 rikosta. Määrä on lähes 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
Helsingin yliopiston tuore rikoskatsaus yhdistää viranomaisten tilastoluvut kyselytutkimuksiin. Kuvassa yliopiston päärakennus. Tomi Natri / All Over Press
- Rikoksia tehdään Suomessa vuosi vuodelta aiempaa enemmän.
- Yksi pahimmin kasvava rikosmuoto ovat raiskaukset.
- Osittain tämä nousu voi johtua lainmuutoksista ja tietoisuuden lisääntymisestä.
Rikoksista eniten lisääntyivät viime vuonna näpistykset, pahoinpitelyt ja seksuaalirikokset. Asia käy ilmi Helsingin yliopiston Rikollisuustilanne 2025 -katsauksesta. Juuri julkaistu katsaus yhdistää eri viranomaisten tilastot kyselytutkimuksiin.
Vaikka esitutkintaviranomaisten tilastot osoittavat nousua, kyselytutkimuksissa väkivallan uhriksi joutuneiden osuus on pysynyt ennallaan.
Kasvussa kyse voikin tutkimuksen mukaan osaltaan olla siitä, että rikoksista ilmoitetaan viranomaisille entistä matalammalla kynnyksellä.
Yli tuhat epäiltyä
Raiskausrikoksia tulee tutkittavaksi vuosi vuodelta enemmän. Kun epäiltyjä raiskauksia tuli 1 160 viranomaisten tietoon vuonna 2016, oli vuoden 2025 luku jo 2 210.
Luvuissa ovat mukana törkeät raiskaukset, joita on noin viisi prosenttia raiskauksista, ja raiskauksen yritykset, joita on noin neljä prosenttia.
Koska yhtä henkilöä epäillään monesti useasta raiskauksesta, epäiltyjä on paljon vähemmän kuin rikoksia. Tämäkin luku on noussut vuosi vuodelta.
Vuonna 2016 raiskauksesta epäiltyjä oli 563 ja viime vuonna 1 009.
Tutkijat arvioivat, että raiskausten määrän kasvua selittää ainakin osittain raiskausrikoksen määritelmän laajentuminen vuosina 2011, 2014 ja 2023.
Lisäksi vuoden 2023 seksuaalilainsäädännön muutoksen ollessa tekeillä aihe oli paljon julkisuudessa. On mahdollista, että julkinen keskustelu on lisännyt tietoisuutta siitä, minkälaiset teot täyttävät raiskauksen tunnusmerkit, ja sitä kautta ilmoitusalttiutta.
Ulkomaalaisten osuus
Katsauksesta selviää, että vuosina 2023–2025 prosenttia raiskauksesta epäillyistä oli miehiä 97,6 prosenttia.
Toisinpäin voidaan karkeasti laskea, että vuosittain yli 20 naista epäillään raiskauksesta.
Tyypillisin raiskausepäilty on 17–22-vuotias mies ja tyypillisin uhri 18–29-vuotias nainen. Teoista 78 prosenttia on tapahtunut yksityisasunnoissa.
Epäillyistä ulkomaan kansalaisia on 25 prosenttia. Kymmenen edeltävän vuoden aikana ulkomaalaisten osuus on vaihdellut 19 ja 35 prosentin välillä.
Maakunnista eniten raiskauksia on tullut esitutkintaviranomaisten tietoon väestömäärään nähden Pohjois-Savossa ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla.
80 henkirikosta
Vuonna 2025 viranomaisten tietoon tuli 80 henkirikosta, joista murhana tutkittiin 24 rikosta. Henkirikosten määrä asettuu hyvin lähelle kymmenen aiemman vuoden keskiarvoa.
Viime vuosien paras henkirikosvuosi oli 2023, jolloin niitä tuli tutkintaan vain 57. Vuosina 2022 ja 2024 luku oli korkeimmillaan eli 89.
Kymmenen vuoden kuluessa väestömäärään suhteutettuna henkirikoksia on tehty eniten Etelä-Savossa ja vähiten Pohjanmaalla.
Yliopistokatsauksen mukaan enemmistö henkirikoksista tapahtuu päihtyneiden ja osin myös syrjäytyneiden miesten kesken. Uhreista miehiä on yli kaksi kolmasosaa.