Riitta-Eliisa Laine
Greta Garbo täyttää tänään 70 vuotta.
Puoli vuosisataa sitten häntä kutsuttiin maailman kauneimmaksi naiseksi, eikä elokuvahistorian kuuluisinta tähteä ympäröivä sädekehä ole noista ajoista vieläkään himmentynyt.
Garbo on elävä legenda. Hänen viimeisestä filmistään on kulunut yli 30 vuotta, mutta tänäkin päivänä hän on kuuluisampi kuin joku Elizabeth Taylor tai muu vastaava tähtiveteraani.
Usein on sanottu, että Garbo on tieten tahtoen luonut itsestään mysteerion. Hänen harvat ystävänsä kuitenkin vakuuttavat, että näin ei ole. Garbo on mysteerio.
Painekeitin on nykyaikaa
Keittämisessä ja keittämisessä on varsin suuri ero. Viisas ruuanvalmistaja pääsee kymmenesosalla siitä, minkä tuhlaileva keittäjä maksaa sähköstä. Isoäiti ja äiti säästivät myös aikaa ja käyttivät painekeitintä. Ideaa ei pidä unohtaa niukan energian päivinäkään.
Huoleton keittäjä tuhlaa sekä aikaa että energiaa. Tunnin keittäminen tasopika- ja salamalevyn suurimmalla teholla, 2 000 W, asennossa 6, maksaa helsinkiläiselle 36 penniä.
Tunti säädettynä ykköselle maksaa vain 3 penniä. Tällöin levyn teho on 175 W.
Liian kuumalla levyllä kattilan sisältö kiehuu ja kuohuu. Itse kypsymistapahtuma ei edisty yhtään sen paremmin kuin silloin, kun kiehumaan saatettu keitos saa hiljalleen muhia asennossa 1—2.
Raivokkaan keittämisen jälkeen ruuanvalmistaja saa — paitsi maksaa turhan suuria sähkölaskuja — myös puhdistaa lieden päällisen ja raaputtaa pohjaan palaneita kattiloita puhtaiksi.
Kotimainen 4 litran vetoinen painekeitin on terästä ja maksaa 200 mk. Tavallisen kannen voi hankkia erikseen, jolloin keitintä voi käyttää kattilana. Kuva: Pentti Koskinen / HS
Alli Lahtinen hylkäsi äidinpalkan
Yhteiskunnan lapsiperheille antamaa taloudellista tukea ei saa sitoa äidin kotiin jäämiseen, sillä siirtyminen äidinpalkkajärjestelmään kaventaisi perheen valinnanvapautta ja lisäisi erityisesti miehen ja naisen välistä eriarvoisuutta.
Näin sanoi sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen Euroopan perheministerien kokouksessa Oslossa keskiviikkona.
Korottamalla lapsilisä niin suureksi, että se todella peittää huomattavan osan lapsen aiheuttamista kustannuksista ja tarjoamalla päivähoitopaikkaa kaikille sitä haluaville luodaan perheille todelliset valintamahdollisuudet sekä lastenhoidon että työssä käymisen suhteen, jatkoi Lahtinen.
Postiääniä ennätysmäärä
Ennätysmäärä suomalaisia antoi postiäänensä syksyn eduskuntavaalien keskiviikkona päättyneessä ennakkoäänestyksessä.
Lähes 800 äänestyspisteessä kävi kaikkiaan 214 331 kansalaista, mikä on runsaan puolet enemmän kuin vuoden 1972 kunnallisvaaleissa.
Postiäänestysjärjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa 1970; tällöin oli ennakkoäänestäjiä 130 000, joten myös siltä osin kasvu on huomattava.
Vilkkaimmin kävivät äänestäjät tällä kertaa Helsingin postipiirin äänestyspaikoissa, joista ääniä kertyi yhteensä 68 000.
Jonot pelästyttivät äänestäjiä Helsingissä
Muutama äänestyslippu jäi kolahtamatta vaaliuurnaan siksi, että kansalaisoikeuttaan lunastamaan tullut säikähti pitkää jonoa ja jätti puuhan sikseen.
Helsingin pääpostin ennakkoäänestyspaikkana toimineen elokuvateatteri Rexin edessä seisoi jono aamusta alkaen.
”Rohkeasti sisään vaan, kyllä sitä turhemmastakin syystä seisotaan”, lohdutti äänestyspaikan ovimies niitä, jotka epäröivät astua lähes 30 metriä pitkän jonon jatkeeksi.
Monet pelkäsivät, että äänestystoimitusta saa odottaa tunnin. Tosiasiassa vaalivirkailijat selvittivät asian 20 minuutissa.
Monia äänestäjiä suututti se, että ennakkoäänestyspaikka suljettiin jo klo 16. Siksi ruokatunnin käyttäminen jonotukseen oli ainut mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
Äänestämättä jätti mm. keittäjä Aune Aaltonen, 45. Hänellä oli kiire töihin ja siksi hän pyörsi takaisin elokuvateatterin aulasta.
Viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona heräsi moni helsinkiläinen vaaliuurnalle. Elokuvateatteri Rexissä muodostui jonoja aamusta alkaen. Kuva: Jarmo Matilainen / HS
Yli 50 naisehdokasta on paikan tuntumassa
Naisten määrän lisääntymistä eduskunnassa pidetään syysvaaleissa hyvin mahdollisena, jopa todennäköisenä.
Vuonna 1972 eduskuntaan valittiin kaikkiaan 43 naista. HS:n puoluetoimistoille tekemän kyselyn valossa näyttäisi olevan mahdollisuuksien rajoissa, että lokakuun alussa kokoontuvassa eduskunnassa olisi yli 50 naista.
Naisia on perinteisesti selvä enemmistö äänioikeutettujen joukossa (näissä vaaleissa runsaan 150 000:n äänestäjän enemmistö). Tämä ei kuitenkaan näy eduskunnan kokoonpanossa, sillä 200 kansanedustajasta ei ole edes neljännestä naisia.
Toisin sanoen valtaosa naisista on katsonut parhaimmaksi äänestää eduskuntaan miesehdokasta.
Lintulan luostarin nunnat äänestämässä Palokin koulussa vuoden 1972 kunnallisvaalien aikana; naisten äänestysvilkkaus on viime vuosina kasvanut. Kuva: Jaakko Julkunen / HS
Paloharjoitus osoitti: Hälytys ei kuulu tavaratalossa
Kovaääniset ja tulipalosta ilmoittavat hälytyskellot eivät kuuluneet riittävästi, eräät liikkeen omista sammutusmiehistä jäivät työskentelemään ilman suojapukuja ja ainakin yksi ulosmenotie tukkeentui melkoisesti pelkästä henkilökunnasta.
Näitä seikkoja merkittiin muistiin Stockmannin tavaratalossa Helsingissä keskiviikkona aamulla järjestetystä paloharjoituksesta.
Kokonaisuutena palolaitoksen ja tavaratalon johto totesivat kaiken sujuneen kohtalaisesti.
Tavaratalon omat ensiapuryhmät olivat palolaitoksen sairaankuljettajien apuna Stockmannilla järjestetyssä paloharjoituksessa. Suojelumiehistöjä lukuun ottamatta koko talon henkilöstö evakuoitiin harjoituksessa suojaan. Kuva: Jarmo Hietaranta / HS
Upseerit moittivat vaatteitaan
Armeijan upseerikunta on alkanut napista vaatteistaan. Upseerit vaativat sadeasuja, lämpöpukuja, helleasuja. Lisäksi upseerit haluavat värikkyyttä ja edustavuutta nykyiseen harmaaseen ja karuun muotiinsa.
Akavalainen Upseeriliitto on teettänyt mielipidetutkimuksen maavoimien upseerien keskuudessa. Upseerien mielestä suurin kiire on suojavaatetuksella. He näkevät, että asiassa on kysymys työkyvystä ja terveydestä.
Kaikkein kipeimmin upseerit kaipaavat vettä pitävää ja maastokelpoista sadeasua. Seuraavana he toivovat lämpöpukua, jollaista ei armeijalla vielä ole.
Myöskään jalkineiden, päähineiden ja käsineiden ei katsota vastaavan ilmastomme vaatimuksia.
Lexin sadas pidätys
Espoon kuuluisa poliisikoira Lex teki toissayönä 100. pidätyksensä.
Lex ja sen isäntä, konstaapeli Veikko Ylönen viettivät eilen hyvin ansaittua vapaapäivää puhelimen tavoittamattomissa, mutta Espoon poliisilaitoksen kertoman mukaan tällä kertaa oli kysymys moottoripyörävarkaista.
Nuoria ryöstäjiä ei näkynyt mailla halmeilla, mutta Lex painui suoraan erään viemärin pään eteen ja alkoi haukkua vimmatusti. Kun poliisi nosti viemärinkantta, niin sieltähän pojat löytyivät.
Koonnut Kari Lankinen
Lue lehti: hs.fi/aikakone