Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa ja puolustusvaliokuntaa oli informoitu etukäteen Stubbin puhelusta Putinille.

Presidentit Alexander Stubb ja pääministeri Jonas Gahr Støre kävivät tiistaina puhelinkeskustelun Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisella rintamalla nähtiin tänään iso yllätys, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb (kuvassa) soitti Vladimir Putinille Helsingistä yhdessä Norjan pääministerin kanssa. kaisa vehkalahti

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) kertoo Iltalehdelle, että hän oli tietoinen Stubbin puhelusta.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto sanoo, että puolustusvaliokunta oli saanut asiasta etukäteen informaation.

– Tasavallan presidentin ja eduskunnan vuorovaikutus on tiivistä ja hyvää, Autto kommentoi.

Koskinen kertoo saaneensa tiedon Stubbin ja Støren puhelusta vähän ennen sitä ja toteaa, että koko ulkoasiainvaliokuntaa ei ilmeisesti ehditty informoida.

Sitä, miten tai mistä, esimerkiksi ulkoministeriöstä tai tasavallan presidentin kansliasta, tietoa valiokuntiin välitettiin, Koskinen ja Autto eivät kommentoi.

Jatkoa Oslolle

Koskinen uskoo, että Stubbin ja Støren puhelu on jatkoa sille, että nämä tapasivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin Oslossa viime viikolla.

Kyse on Koskisen arvion mukaan siitä, että Zelenskyin ja Ukrainan kanta, eli se mitä Ukraina ajaa ja mitkä ovat sen reunaehdot, menisi mahdollisimman oikeana perille Wittkoffille ja laajemmin Yhdysvalloille sekä sittemmin Venäjälle.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen sanoo, että Stubbin ja Støren soitto Putinille oli jatkoa viime viikon Oslon kokoukselle. Jenni Gästgivar

Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen rauhanneuvottelijoiden on määrä tavata. marraskuun ensimmäisellä puoliskolla Abu Dhabissa.

Yhtä lailla kyse on siitä, että eurooppalaisten kannat menevät eteenpäin. Abu Dhabissakin olisi hyvä, jos eurooppalaisten ääni olisi vahvempi.

Koskinen ei lähde spekuloimaan sillä, sovittiinko puhelusta Putinille jo Norjassa viime viikolla, mutta näkee, että kyse on samasta prosessista.

Ei puhuta Ukrainan ohi

Heikki Autto katsoo Stubbin osallistuneen puhelinkeskusteluun siksi, että hän nauttii vahvaa Ukrainan presidentti Zelenskyin luottamusta. Ukraina on pyytänyt apua henkilöiltä, jotka ovat korkealle arvostettuja kansainvälisessä yhteisössä ja joita Autton mukaan myös Putin ja Donald Trump arvostavat.

– Varmasti tasavallan presidentti pyrkii nimenomaan yhdessä Norjan pääministeri Støren kanssa tukemaan Ukrainaa, jotta Ukraina voisi saada aikaan yhteyden Kremliin, jottei Ukrainaa koskevista asioista keskustella Ukrainan ohi, hän sanoo.

Autton mukaan tärkeämpää kuin kuka tai ketkä puhuvat on periaate, ettei Ukrainan asioista keskustella Ukrainan ohi.

Autto näkee, että Venäjä ei ole osoittanut minkäänlaisia rauhan merkkejä, vaan alkuperäiset tavoitteet sodalle näyttävät olevan voimassa. Yhtä lailla Putin on kovistellut myös laajemmin lännelle ja Euroopalle jo pidemmän aikaa.

Autto jatkaa, että Venäjän tavoitteet ovat täysin kestämättömiä Euroopan näkökulmasta. Hän arvelee, että puhelulla on myös pyritty saamaan tietoa siitä, ovatko Venäjän julkisuuteen lausutut tavoitteet samat kuin käy ilmi keskustellessa valtionjohtajien välillä puhelimessa.

– Jos ovat, tämä taasen viittaisi siihen, että mitään todellista pyrkimystä Venäjällä ei rauhaan ole, Autto lisää.

Putin sanoi puhelinkeskustelussa Stubbille ja Størelle, että rauha Ukrainassa on mahdollinen vain, jos Venäjän edut otetaan huomioon. Kremlin tiedotteeseen viittaavan valtiollisen uutistoimisto Tassin mukaan Putin painotti, että ”oikeudenmukainen ja pitkäaikainen rauha” edellyttää Venäjän federaation ”laillisten etujen täysimääräistä ja ehdotonta huomioimista”.

Tällainen viesti kertoo Autton mielestä siitä, Venäjä ei ole kiinnostunut rauhasta.

– Kaikki Venäjän tekeminenhän on viime aikoina myös viitannut tähän eli Venäjä on kiihdyttänyt laitonta sotaansa tuomalla siihen entistä enemmän rikollisia elementtejä, kohdistamalla hyökkäyksiä sekä tarkoituksella että jossain määrin myös summittaisesti siviiliyhteiskuntaan, nimenomaan Ukrainan siviiliväestöä vastaan, Autto syyttää.

Johannes Koskinenkaan ei ole juuri havainnut merkkejä siitä, että Venäjällä olisi haluja rauhaan.

”Oli varmaan kysytty niin nopeasti”

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen arvosteli kovin sanoin Stubbin ja Støren puhelua Putinille. Frederiksenin mukaan Euroopan rivit tulisi pitää yhtenäisinä ”sooloilun” sijaan.

Johannes Koskinen muistuttaa, että ennen ja jälkeen Oslon tapaamisten on informoitu eurooppalaiskumppaneita. Hän olettaa kuitenkin, että puhelusta on ollut tarkoitus informoida tarkemmin jälkikäteen.

– Frederiksenin kommenttia oli varmaan kysytty niin nopeasti, että hän ei ollut ehtinyt saada informaatiota siitä, mistä puhelussa oli kysymys.

Autto sanoo, että Tanska on merkittävä Ukrainan tukija ja mailla on syvää puolustusteollista yhteistyötä, ja lisää, että Venäjä on esittänyt myös uhkauksia Tanskaa kohtaan.

– Kaiken kaikkiaan Euroopassa sabotaasitoiminta on viranomaishavaintojen perusteella viime aikoina lisääntynyt. Uskoisin, että Tanskan pääministerin puheenvuorossa on ennen kaikkea kyse juuri siitä, että toimista Ukrainan tukemiseksi toivotaan todella saumatonta koordinointia Pohjoismaiden kesken ja kaikkien Ukrainaa tukevien maiden kesken.

– Itse tämän tasavallan presidentin toiminnan tulkitsen niin, ja tiedänkin, että se on nimenomaan tehty Ukrainan tukemiseksi Ukrainan toiveesta samalla tavalla kuin viime viikolla Oslossa kokoonnuttiin nimenomaan Ukrainan toiveesta ja aloitteesta.

Riski Suomelle?

Frederiksenin kommenttien jälkeen näyttää ulospäin, että eurooppalainen rintama rakoilee.

Mokasiko joku?

– Ei välttämättä. Kysymys on pitkälti siitä, mikä on tapa juuri tässä tunnustelujen vaiheessa tukea Ukrainan näkemysten perillemenoa ja sen äänen vahvistumista myös eurooppalaisten osalta. Jos Euroopan edustajat lähtevät mukaan tunnusteluun, silloin pitää olla mandaattikysymys tarkemmin hoidettuna sekä sovittuna niin EU:n kuin [halukkaiden] koalition puolelta, millaisella toimeksiannolla ja kenen toimesta ollaan mukana, Johannes Koskinen vastaa.

Sitä Koskinen ei tiedä, pyrkiikö Eurooppa myös saamaan edustajansa mukaan Abu Dhabin neuvotteluihin.

Voiko Stubbin puhelu Putinille olla riski Suomelle? Heikki Autto kommentoi sanoen, että Venäjä muodostaa Suomelle ja koko vapaalle maailmalle vakavan ja pitkäkestoisen uhan.

– Tällaiset yksittäiset keskustelut eivät muuta asiaa suuntaan tai toiseen. Sen sijaan Ukrainan sodan lopputulos vaikuttaa Venäjän uhkaan ja siihen, minkälaista aggressiota Venäjä tulee tulevina vuosina harjoittamaan. Sen takia kaikki toimet, joilla päästäisiin tilanteeseen, jossa Venäjän aggressio pystytään patoamaan niin, että Ukraina pystyy lyömään Venäjän sotilaallisesti, olisivat Suomen turvallisuuden kannalta kaikkein tärkeimpiä, Autto sanoo käytännössä Stubbia tukien.

– Ukrainalaisten kärsimys Venäjän terrorististen hyökkäysten uhreina on hirvittävää ja siinä mielessä on oikein, että pyrimme myös osana kansainvälistä yhteisöä kaikin tavoin vaikuttamaan Venäjän hyökkäyksen loppumiseksi ja aseiden vaikenemiseksi. Suomen turvallisuuden näkökulmasta sen pitää tapahtua tavalla, joka todella panee pisteen Venäjän aggressiolle ja Putinin jo aikoinaan Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007 lanseeraamalle ajatukselle siitä, että hän aikoo palauttaa Neuvostoliiton vanhan vaikutuspiirin Eurooppaan, hän jatkaa.

Heikki Autto (kok) sanoo, että Venäjä muodostaa Suomelle ja koko vapaalle maailmalle pitkäkestoisen uhan eivätkä yksittäiset keskustelut muuta asiaa suuntaan tai toiseen. Henri Kärkkäinen

Miksi Suomen ja Norjan vakaata toimintaa painotettiin?

Tasavallan presidentin kanslian tiedotteen mukaan Stubb ja Støre korostivat puhelussa Putinille, että molemmat maat toimivat vakaasti ja ennustettavasti Itämerellä ja pohjoisilla alueilla.

Iltalehti kysyi Koskiselta, miksi tällaista viestiä viedään. Koskinen yhdistää viestiä muun muassa siihen, että täältä puolelta ei tule uhkaa esimerkiksi Nato-liittoutumisen takia.

Eikö tämäntyyppinen viestintä voi vahvistaa Putinin viestiä, tavallaan itsestään selvyyttä kertoa sinne?

– Siitä varmaan Stubbilta kannattaa kysyä. Itse en näkisi, että siinä nyt kovasti sellaista uhkaa on. Sehän tietysti riippuu, missä sävyssä sekä miten puhelu ja keskustelu on sujunut, Koskinen vastaa.

Kun Koskiselta tiedustelee, onko häneltä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana täysi tuki Stubbin ja Støren Putin-puhelulle, hän sanoo ensin, että puhelusta saadaan ensi viikolla tietoa presidentin ja ulkoasiainvaliokunnan tapaamisessa.

– Näin alustavasti näkisin, että Ukraina on ainakin kokenut tarpeelliseksi erilaiset toimet, joilla pystytään tasapainottamaan rauhantunnustelujen asetelmaa, Koskinen painottaa.

Autto muistuttaa, että Stubb on saanut mandaattinsa Suomen kansalta eikä Stubb ole ulkopolitiikan johtajana hänelle tilivelvollinen.

– Olen siitä iloinen, että meidän valtionpäämiehemme nauttii sekä Ukrainan silmissä täydellistä luottamusta että koko kansainvälisen yhteisön laajaa arvostusta. Se on hieno asia tietysti, Autto sanoo.

Stubb: Oli informoitu

Stubb piti iltapäivällä tiedotustilaisuuden sen jälkeen, kun Iltalehti oli jo ehtinyt haastatella Autton ja Koskisen.

Stubb kertoi puhelun Putinille olleen jatkoa ukrainalaisten, amerikkalaisten ja hänen sekä Støren tapaamiselle Oslossa viikkoa aiemmin.

Puhelu oli kestänyt puolitoista tuntia ja keskustelujen lopuksi ilmaistiin avoimuus niiden jatkamiselle.

Stubbin mukaan Putinille ei olisi soitettu ilman Ukrainan toivetta. Ukraina oli pyytänyt avaamaan keskusteluyhteyttä.

Puhelussa Putinille välitettiin viestejä suoraan Ukrainalta ja yritettiin edesauttaa sitä, että Venäjä tulisi tosissaan neuvottelupöytään.

Ennen puhelua Støre ja Stubb olivat keskustelleet pitkään eilen illalla presidentti Zelenskyin kanssa. Stubb ja Støre puhuivat myös amerikkalaisten neuvottelijoiden kanssa ennen puhelua.

Stubbin mukaan läheisiä liittolaisia oli informoitu puhelusta etukäteen. Myös Pohjoismaita oli informoitu systemaattisesti etu- ja jälkikäteen.

Juttuun lisätty 27.10. kello 17.23 viimeinen kappale, jossa on tietoa Stubbin iltapäivän tiedotustilaisuudesta. Juttuun on lisätty myös Johannes Koskisen kommenttiin, että kyse on Zelenskyin ja Ukrainan kannan viemisestä eteenpäin myös Venäjälle, ei siis vain Steve Wittkoffille ja laajemmin Yhdysvalloille. Korjattu myös kirjoitusvirheitä.