Juttu tiivistettynä
- Ukrainassa sota jatkuu, mutta myös sodan päättymisestä yritetään neuvotella.
- Suurkaupunkien kadut ovat täynnä sotilasyksiköiden ulkomainoksia, ja mainontaa nähdään myös muissa medioissa.
- Ukrainan armeija värvää kuukausittain noin 30 000 uutta sotilasta sekä pakolla että vapaaehtoisesti.
- Sotilasyksiköt panostavat brändinsä rakentamiseen ja suoramarkkinointi kasvaa, erityisesti Hartija-prikaatilla.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
KIOVA Neuvotteluja sodan päättymisestä on käyty, mutta Ukrainassa sodan loppumisesta ei ole mitään merkkejä.
Suurkaupunkien kadut ovat täynnä sotilasyksiköiden ulkomainoksia. Mainontaa näkee myös metroissa, busseissa, sanomalehdissä, tv:ssä ja somessa. Mainostekstiviestejä kilahtaa vähän väliä kännykkään.
Ukrainan armeija värvää kuukausittain noin 30 000 uutta sotilasta. Osa mobilisoidaan väkisin, osa värväytyy vapaaehtoisesti. Näin kertoo Ukrainan parlamentin turvallisuusvaliokunnan sihteeri Roman Kostenko.
Sotilasyksiköt rakentavat brändiään
Armeijan ulkomainontaa alkoi ilmestyä ukrainalaiskaupunkien kaduille viime vuonna. Aluksi armeija mainosti yleistä värväytymistä ja erillisiä yksiköitä, nyt jäljellä on yksiköiden omat mainokset.
Ukrainalaiskaupunkien kadut ovat täynnä sotilasyksiköiden mainoksia.
Hartija-prikaatin tiedottajalla Volodymyr Dehtiarjovilla on selitys muutokselle.
– Kehotus värväytyä tiettyyn yksikköön on konkreettisempi. Harva innostuu mainoslauseesta ”pese hiuksesi”, mutta lause ”pese hiuksesi tietyllä shampoolla” tehoaa.
Hartija on yksi ahkerimmin mainostavista sotilasyksiköistä. Tuoreimman mainoskampanjan sille suunnitteli maineikas ukrainalainen mainostoimisto – hyväntekeväisyytenä. Myös mainostilan yksikkö sai maksutta.
Hartija suhtautuu julkisuuskuvansa rakentamiseen perusteellisesti. Suoran mainonnan lisäksi se järjestää yleisöluentoja ja musiikkifestareita, osallistuu isoihin tapahtumiin ja erilaisille messuille. Prikaatin kasvona on viime vuodesta lähtien toiminut tunnettu ukrainalainen runoilija Serhi Žadan.
– Sotilasyksiköt ovat alkaneet ymmärtää brändinsä arvoa. Ne hakevat mieluummin sopivia henkilöitä tiettyyn tehtävään kuin odottavat, keitä värväystoimistot niille lähettävät, Dehtiarjov sanoo.
Pelkästään ulkomainonnan tehoa on hänen mukaansa vaikeaa mitata. Dehtiarjov uskoo kokonaisvaltaiseen brändin rakentamiseen, johon mainosten lisäksi vaikuttaa yleinen maine.
Katso videolta, miten tiedottaja Volodymyr Dehtiarjov avaa sotilasyksiköiden mainoskampanjoiden tarvetta:
Paras mainos on hyvät komentajat
Tämän vuoden ehkä näyttävin mainoskampanja kuuluu Kolmannelle rynnäkköprikaatille. Mainoskuvissa on luonnonkatastrofeja, zombiapokalypsi, ydinsota, alienien valloitus, kaupunkeja tuhoava Godzilla… Slogan kuuluu: ”Valmennamme mihin tahansa skenaarioon”.
– Elämme sellaisia aikoja, että pitää todellakin olla valmis mihin vain. Tämänhetkinen sota eroaa paljon toissa vuoden sodasta, selittää Kiovan-värväystoimiston johtaja Volodymyr Davydjuk.
Kolmannella rynnäkköprikaatilla on neljä värväystoimistoa: Kiovassa, Odessassa, Dniprossa ja Lvivissä. Prikaati etsii värvättäviä myös internetissä ja työnhakupalveluissa kuten work.ua:ssa.
– Miehiä tulee paikan päälle usein ilman ennakkoilmoittautumista, Davydjuk toteaa.
Haastatteluhetkellä arki-iltapäivänä omaa vuoroaan odottaa Kiovan-toimistossa viitisen miestä. He ilmoittautuvat aulapäivystäjälle. Tämä ohjaa eteenpäin asiantuntijan puheille.
Davydjukin mukaan kaikki mainoskanavat ovat tärkeitä, mutta yksi tekijä on ratkaiseva, kun armeijaan värväytyvä valitsee itselleen sopivan yksikön – julkisuuskuva.
– Kolmannesta prikaatista ei ole ollut julkisuudessa kielteistä tietoa. Kun joku hakee meille, hän ymmärtää pääsevänsä oppineiden komentajien alaisuuteen. He osaavat sotia eivätkä anna poskettomia käskyjä.
Avaa kuvien katselu
Kolmannen rynnäkköprikaatin Kiovan-värväystoimiston johtajan Volodymyr Davydjukin sotilaallinen kutsumanimi on Djed eli Vaari. Kuva: Heorhi Voronov / Yle”Pahin kilpailijamme on kuolemanpelko”
Hartija-prikaatin tiedottaja Volodymyr Dehtiarjov ei usko, että monen sotilasyksikön rinnakkainen mainonta luo haitallista kilpailua.
– Pahin kilpailijamme on kuolemanpelko. Se on erittäin subjektiivinen asia, ja sen selättämiseksi tarvitaan hyvää valmennusta tai yleistä taisteluhenkeä.
Dehtiarjov muistuttaa Da Vincin Sudet -rykmentin viimevuotisesta mainoskampanjasta, jonka slogan oli ”Kaikki joutuvat sotimaan”.
– Ei se niin ole. Kaikki joutuvat ehkä armeijaan, mutta kaikki eivät joudu taistelukentille. Tehtävämme on kertoa, että asevoimissa on paljon tehtäviä, joita ei hoideta rintamalla.
Avaa kuvien katselu
Hartija-prikaatin tiedottaja Volodymyr Dehtiarjov panostaa prikaatiin läsnäoloon sosiaalisessa mediassa. Kuva: Heorhi Voronov / Yle
Hartija-prikaatin tiedottajan mukaan laajamittaisen mainoskampanjan tarve johtuu muun muassa siitä, että ukrainalaisilla ei ollut riittävästi kokemusta armeijasta ennen täysimittaista sotaa.
– Suomalaiset ymmärtävät, mitä asevoimat ovat ja mitä hierarkia tarkoittaa. He osaavat noudattaa käskyä, tietävät eri yksiköiden nimet, eivät sekoita pataljoonaa rykmenttiin eivätkä joukkuetta ryhmään. Meillä ei ole sellaista yhteistä kokemusta.
Mobilisaatiota tarkoitus jatkaa ensi vuonnakin
Ukrainassa jatkuu yleinen liikekannallepano, joka koskee ensisijaisesti 25–60-vuotiaita miehiä.
Toisin kuin Suomessa, kaikilla ukrainalaisilla ei ole sota-ajan sijoituspaikkaa tiedossa. Jos värväytyy itse, pystyy vaikuttamaan sijoituspaikkaansa hakemalla tiettyyn yksikköön.
Sen sijaan jos saa kutsuntakirjeen, sijoituspaikan määrittää värväystoimisto. Yleensä kutsuntakirjeen saaneet lähetetään sinne, missä tarve on suurin, esimerkiksi jalkaväkiyksiköihin etulinjalle.
Ukrainan asevoimat ei paljasta tarkkoja lukuja värväyskampanjasta turvallisuussyistä. Jos armeija julkaisee tehtävästä ilmoituksen verkossa, se salaa yleensä tehtäväkohtaisten paikkojen määrän, jotta vihollinen ei pääse hyödyntämään näitä tietoja.
Ukrainan hallituksen hiljan julkaiseman toimintasuunnitelman mukaan liikekannallepano jatkuu myös ensi vuonna. Armeijaan on myös tarkoitus palkata sopimussotilaiksi sekä ukrainalaisia että ulkomaalaisia.