Suomalainen arkkitehtuuri voitti, kun helsinkiläinen JKMM-arkkitehdit valittiin pääkaupungin uuden maamerkin suunnittelijaksi, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Jonni Aromaa.

Havainnekuva uudesta museorakennuksesta Helsingin Etelärannassa.

Avaa kuvien katselu

JKMM-arkkitehtien ehdotus ”Kumma” voitti. Ehdotus menee jatkokehittelyyn. Museon on tarkoitus avata ovensa vuonna 2030. Kuva: Uusi A&D-museoJonni Aromaa.

Onpa hauskaa: Helsingin Eteläsatamaan kaavaillun uuden museon kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voitti suomalainen ehdotus Kumma.

Ehdotuksia tuli sentään yli kuusisataa.

Voiton vei helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM, jonka Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä perustivat yli 25 vuotta sitten.

Arkkitehtuuri on tiimityötä, eivätkä arkkitehdit ole tavanneet enää aikoihin patsastella suurina, kansallisina neroina, joiden kasvokuva painetaan ehkä jonain päivänä seteliin. He korostavat tiimityön merkitystä, ja suunnittelukilpailun voittajan julkistustilaisuudessa kameroille poseerasi melkoinen joukko JKMM:n väkeä.

Se on pelin henki.

Helsinkiläistoimistolla on syytä juhlaan: JKMM-arkkitehdit on noussut heittämällä Suomen johtavaksi museoiden ja kulttuuritilojen suunnittelijaksi kymmenen viime vuoden aikana.

Sillä on näppinsä pelissä myös urheilussa. Toimisto voitti Arkkitehtuurin Finlandian Tampereella sijaitsevalla Tammelan stadionilla.

Taidemuseo Amos Rex Helsingissä ja Raaseporin Tammisaaressa sijaitseva Chappe ovat syntyneet toimiston työpöydällä. Sillä ovat saaneet alkunsa myös Taideyliopiston kuvataideakatemian uusi rakennus sekä Kansallismuseon rakenteilla oleva laajennusosa.

Toivottavasti toimiston jääkaapissa on riittävästi lehtikuohua.

Arkkitehtuurikilpailut herättävät arkkitehtikunnassa toiveikkuutta, närää ja kateutta. Suomella on niiden järjestämisessä pitkä perinne.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa järjestettiin ensimmäinen arkkitehtuurikilpailu. Silloiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan piti suunnitella Suomen Pankki.

Närää kilpailut herättävät erityisesti silloin, kun niitä ei järjestetä.

Vieläkin on epäselvää, miten Tanssin talo putosi JKMM:n pöydälle, sillä tanssille pyhitetystä vierailuteatterista ei järjestetty kilpailua. Myös arkkitehdit pitävät salaliittoteorioista.

JKMM-arkkitehtien voitto on voitto myös suomalaiselle arkkitehtikunnalle.

Olisi ollut hieman noloa, jos suomalaisella arkkitehtuurilla ja muotoilulla ratsastava kansakunta olisi esitellyt saavutuksiaan esimerkiksi australialaisen toimiston suunnittelemassa museossa Vanhan kauppahallin takana. Sinne pyrki myös amerikkalainen Guggenheimin säätiö. Sen suunnitelma taidemuseosta kaatui vuonna 2016, ja paikka vapautui uusille ideoille.

Jaksan silti yhä ihmetellä, miten uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailun kansainvälinen tuomaristo sai vedettyä pakasta suomalaiskortin.

Anonyymiin ehdotusten käsittelyyn on pakko uskoa.

Finalistit kirjoittivat vaitiolosopimukset kilpailun järjestäjän kanssa. Se on täysin poikkeuksellista suomalaisten arkkitehtuurikilpailujen osalta.

Kävikö tässä onni onnettomuudessa?