Lanta on arvokas raaka-aine, ja sen arvoa lisättäisiin entisestään jalostamalla siitä raskaan liikenteen ja meriliikenteen tarvitsemaa biokaasua ja peltoviljelyyn erinomaisesti soveltuvaa mädätettä.

Raskaan liikenteen biokaasuasema. Kuvituskuva.

Raskaan liikenteen biokaasuasema. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Kun puhe uutisissa kääntyy kotieläinten lantaan, yleensä puhutaan ongelmasta: sitä on liikaa, se on väärässä paikassa, se rehevöittää vesistöjä ja naapurin nenään se myös haisee.

Lanta on kuitenkin ennen kaikkea arvokas raaka-aine. Vaikka entisaikaan eläimiä pidettiin maatiloilla niiden tuottaman maidon, lihan ja villan vuoksi, arvokasta oli myös niiden tuottama lanta. Ennen keinolannoitteita peltojen ravinnetason ylläpitäminen ei ollut mahdollista ilman lantaa. Tänäkin päivänä lanta on elintarvikeketjun kiertotalouden kovaa ydintä.

Nyt lannasta kisaavat myös biokaasulaitokset. Keski-Pohjanmaalla Nivalassa tanskalainen CIP sekä Valion ja ST1 Biokraftin yhteisyritys Suomen Lantakaasu kisaavat lannasta ja biomassasta suunnittelemiensa biokaasulaitosten raaka-aineeksi (MT 17.9.). Valion kestävän liiketoiminnan johtaja Janika Keinänen myöntää MT:n haastattelussa, että Nivalaan ei mahdu kahta isoa biokaasulaitosta.

Vastaava tilanne on myös Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla, jonne Lantakaasu, CIP:n paikallinen kumppani Wega ja Auris Energia kaavailevat uusia biokaasulaitoksia.

Biokaasulaitoksia pyritään luonnollisesti sijoittamaan alueille, joissa raaka-ainetta laitosten tarpeisiin on tarjolla riittävän paljon lyhyen kuljetusmatkan päässä. On kuitenkin toivottavaa, että yrityksen nostavat katsettaan helpoimmista kohteista myös hieman etäämmälle, sillä biokaasun kysynnän kasvaessa kotimainen kaasu on vaarassa korvautua ulkomaisella. Jo nyt kotimaiset laivayhtiöt ostavat käyttämänsä biokaasun ulkomailta, koska kotimainen tuotanto ei niiden tarpeisiin riitä.

Lannan ohella biokaasun raaka-aineeksi soveltuvat erilaiset nurmi- ja kasvibiomassat sekä esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvirrat. Uusi käyttökohde voisi tuoda nurmituotantoa kiertoon alueille, joista karjatalous on hävinnyt. Myös puhdistamoliete olisi mädätettävissä, mutta prosessin sivuvirtana syntyvä mädäte ei haitta-ainejäämiensä vuoksi sovellu elintarviketuotannossa oleville pelloille. Siksi on tärkeää, että nyt suunnitellut laitokset saavat riittävästi mädätettävää muualta kuin kaupunkien viemäreistä.

Hallitus on edistänyt biokaasun tuotantoa ravinnekiertotuella, mutta biokaasuala on vaatinut lisäksi tukea jakeluinfralle ja raskaiden ajoneuvojen hankintaan sekä suoria energiainvestointitukia. Kaikki kivet on käännettävä, jotta kotimainen lantabiokaasu voisi kilpailla tuontikaasun kanssa.